Nyt kun OL3 on saatu valmiiksi, olisi syytä siirtyä seuraavaan asiaan eli keskustelemaan kulutuksen rajoista.

On nimittäin vain matematiikkaa, ei mielipide, että jos emme opi laittamaan kulutukselle rajoja, mikään määrä vähähiilistä energiaa tai muutakaan tekniikkaa ei riitä.
Ihan yhtä selvää kuin se, että ydinvoimasta voisi olla paljonkin apua näissä kinkereissä, on myös se, että meidän on yhteiskuntina nyt opittava vetämään rajat johonkin. Luonto, markkinatalous, Herra Jumala tai mikään muukaan mekanismi ei sitä tule tekemään, ajoissa ainakaan.
Vallitsevassa ilmastokriisikeskustelussa ”vihreä kasvu” on se taikasana minkä luotetaan muuttavan kaiken ilman että mikään muuttuu. Sori, homma ei toimi näin. Vallitsevassa järjestelmässä kaikki mitä tuotetaan, myös käytetään.
Meidän täytyy siis opetella nyt, yhdessä ja demokraattisesti, pohtimaan että kuinka paljon on tarpeeksi ja miten tämä kakku jaetaan. Muuta mahdollisuutta ei tässä asiassa ole.

Tämä ei ole helppo keskustelu, se on vain välttämätön.
Tavoitetta vaikeuttaa se, että, vallitsevaan järjestelmään on aikojen saatossa leivottu sisään monia vahvoja mekanismeja, jotka likimain varmistavat, että liian monella yksilöllä on houkutus tai suorastaan pakko kiertää rajoja, vaikka semmoisia saisimme ylisummaan asetettua.
Tässä kohdassa eriarvoisuus kietoutuu erittäin vahvasti ympäristökysymyksiin. Mitä eriarvoisempi yhteiskunta on, sitä suuremmat ”kannustimet” (ja pakot) ”työntekoon” kuten oikeisto sanoo - eli kaikkeen sellaiseen, mikä on laillista tai mistä ainakin pääsee kuin koira veräjästä.
Ympäristön riisto on keskeinen väline tässä yksilöiden välisessä kilpailussa. Mitä kovempaa kilpailu yhteiskunnan sisällä on, sitä vähemmän voimme odottaa yksittäisten ihmisten kannattavan rajojen asettamista kilpailun mahdollisuuksille. Tai noudattavan rajoja.
Jos tämä teoria pitää paikkansa, niin meidän tulisi nähdä empiirisestä aineistosta, että eriarvoisemmat yhteiskunnat aiheuttavat, muut tekijät vakioiden, enemmän ympäristövahinkoja.

Kappas: juuri näin asiain laita onkin.
Ankarissa kilpailuyhteiskunnissa ainoa edes teoriassa toimiva tapa ylläpitää tarpeellisen tiukkoja ympäristörajoja on kasvattaa rajojen rikkomisesta seuraavia rangaistuksia ja tiukentaa rajojen valvontaa.

Tälle on nimikin: fasismi.
Ekofasismia todennäköisempää tietysti on, että kilpailuyhteiskunnissa leikitään ”vihreän kasvun” ja uusien taikasanojen muuttavan kaiken muuttamatta mitään, kunnes tapahtumien sarjat ajavat nämä yhteiskunnat pikku hiljaa ankariksi kontrolliyhteiskunniksi. Eli fasismeiksi.
Koska itse kannatan demokratiaa ja pidän sitä teoriassakin vähiten huonojen yhteisön hallitusmuotojen joukkoon kuuluvana, yritän tehdä mitä voin tämän kehityksen vastustamiseksi. Uskoakseni eriarvoisuuden selvä vähentäminen, miten sen tekeekään, on tässä avainasemassa.
Ja, koska eriarvoisuus kietoutuu niin monella tapaa syihin, miksi emme näköjään kykene torjumaan täysin torjuttavissa olevia eksistentiaalisia uhkia, pidän eriarvoisuuden vähentämistä jopa tärkeämpänä kuin esim. vähähiilisen energiantuotannon rakentamista, jos on pakko valita.
Onneksi tietysti ei ole pakko valita vaan voi tehdä monia asioita yhtä aikaa.

Onneksi olkoon kaikille Olkiluoto 3:n parissa työskennelleille, teitte hyvän teon josta voitte olla aiheellisesti ylpeitä!
PS. jos mitään osviittaa saa siitä, miten kauan keskustelulla ”ei ehkä ole hyvä idea hylätä ydinvoimaa ilmastokriisin keskellä” kesti tulla kaltaisteni nörttien kammioista valtavirtaan, niin kulutuksen rajoista tullaan puhumaan isosti n. 10 v päästä. Nyt voi välttyä ruuhkalta.

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🐟

Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🐟 Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @jmkorhonen

20 Dec
Tänään opin, että kävimme ymmärtämättömyydessämme ja ahneudessamme todella lähellä n. totaalista tuhoa otsoniaukon kanssa. Jos bromi olisi ollut halvempaa, CFC-yhdisteiden sijaan olisimme lähes varmasti käyttäneet BFC-yhdisteitä ja tuhonneet otsonikerroksen.
Bromi olisi kelvannut samaan käyttöön mainiosti ja esim. kemian nobelisti Paul Crutzen totesi 2002, että oli puhtaasti tyhmyrin onnea ettemme päätyneet käyttämään BFCitä. Ne olisivat tuhonneet otsonin 45 kertaa tehokkaamin kuin CFCt.
Seurauksena olisi ollut otsonikerroksen liki totaalinen tuho ennen kuin edes ymmärsimme miksi otsoni on Tärkeää tai mitä sille oli tapahtumassa.

Tämmöiset läheltä piti-jutut eivät herätä luottamusta siihen, että kapitalistiset hitaat paperiliitinmaksimoijat olisivat turvallisia.
Read 7 tweets
12 Nov
Valta. Se on semmoinen asia mistä emme puhu ollenkaan tarpeeksi. Tämä näkyy esim. niin, että moni kuvittelee työntekijän olevan aina tasavertaisessa neuvotteluasemassa työnantajaan nähden, tai miljardöörillä ja köyhällä olevan yhtäläiset mahdollisuudet saada asiansa sanotuksi.
Puhutaan siis aiheesta nyt. Valta on karkeasti sanoen kykyä saada maailmassa aikaan semmoisia muutoksia mitä muuten ei tapahtuisi. Joskus se voi olla mm. kykyä saada ihmiset toimimaan tavoilla, millä he eivät muuten toimisi.
Kaikilla elävillä olennoilla on oltava jonkun verran valtaa eli kykyä vaikuttaa maailmaan; muuten ne eivät olisi edes elossa. Valta ei siis ole itsessään paha asia, vaan jotain semmoista, mitä kaikilla meillä pitäisi olla.
Read 38 tweets
10 Nov
Lieväksi järkytyksekseni huomasin, että se mitä "riskin siirtäminen työntekijöille" tarkoittaa ei olekaan yleisessä tiedossa. Korjataan asia. (Eli: miksi @woltapp in tulisi maksaa bonuksia läheteilleen.)

Lähdetään liikkeelle ns. normaalitilanteesta.
Normaalitilanteessa yrityksessä on omistaja ja työntekijöitä.

Omistaja ottaa riskin siitä, että yritys ei menesty. Vastineeksi hänellä on oikeus voittoihin, mikäli yritys menestyy.
Työntekijä ei ota riskiä yrityksen menestymisestä vaan saa sovitun palkan joka tapauksessa. Vastapainoksi hänellä ei ole oikeutta voittoihin, mikäli yritys menestyy.

Työntekijä siis vaihtaa epävarman tuoton mahdollisuuden varmaan tuottoon.
Read 11 tweets
10 Nov
On uskoakseni hivenen naiivia olettaa, että suurvallan myymässä hävittäjäkoneessa ei olisi jonkinlaista kill switchiä tai muuta tapaa jolla kone saadaan tarvittaessa vaarattomaksi.

Olisi aika oleellista miettiä, mitä intressejä myyjällä on Suomessa.
Ja jos ostetaan kymmenellä miljardilla koneita joiden toimivuus tositarpeessa voi riippua siitä, istuuko Valkoisessa talossa sillä hetkellä Kremlin kaveri, niin, no, miettisin vielä.
En tietysti näistä tiedä mutta voisin kuvitella, että semmoinenkin tilanne voi tulla eteen, että kriisi Kremlin kanssa tulisi semmoiseen aikaan mikä ei olisi meille suomalaisille sopivin mahdollinen.

Vähän kuten kävi 1939.
Read 4 tweets
10 Nov
Muutamien näkemieni kannanottojen perusteella näyttää vähän siltä, että moni turpo-asioita seuraava on unohtanut miten 1930-luvulla puolustusestablishmenttimme ja oikeisto olivat 100% luottavaisia siihen, että Saksa ei ikinä asettuisi Kremlin puolelle Suomea koskevassa riidassa.
Yhdysvallat on nykyään epävakaassa tilassa ja on ihan täysin mahdollista, että siellä valitaan jatkossakin presidenteiksi autoritaarisia Kremlin kalakavereita, ellei peräti vaikuttaja-agentteja.

Naiivia luulla, että Yhdysvallat ei voisi myydä Suomea Kremlille halutessaan.
Ja tämä on syytä ottaa myös hävittäjähankinnassa huomioon, semminkin jos ollaan ostamassa konetta mikä ilmeisimmin jää kentälle mikäli yhteydet pääpalvelimeen Yhdysvalloissa katkaistaan riittävän pitkäksi aikaa.
Read 4 tweets
1 Nov
Yritän nyt selittää lyhyesti ja ymmärrettävästi, mistä kryptovaluutoissa ja lohkoketjuissa on kyse, ja miksi pidän epätodennäköisenä, että ne olisivat kovin paljon muuta kuin kasinoita tulevaisuudessakaan.
Taustaksi: olen seurannut kryptoskeneä noin vuodesta 2010 ja 2016-2018 selvitin lohkoketjutekniikan käyttömahdollisuuksia Tekesin rahoittamassa projektissa työkseni. Tavoitteemme oli löytää lohkoketjuille jotain todellista käyttöä. Tämä osoittautui kauniisti sanoen hankalaksi.
Ensinnäkin on syytä ymmärtää, miten ja miksi koko kryptovaluutta- ja lohkoketjuskene syntyi. Kaikki alkoi Bitcoinista, joka kehitettiin anarkokapitalististen ns. kryptoanarkistien tai "cypherpunk"ien piirissä ratkaisuksi ongelmaan, joka kosketti lähinnä kryptoanarkisteja.
Read 54 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Too expensive? Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal

Or Donate anonymously using crypto!

Ethereum

0xfe58350B80634f60Fa6Dc149a72b4DFbc17D341E copy

Bitcoin

3ATGMxNzCUFzxpMCHL5sWSt4DVtS8UqXpi copy

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!

:(