Muutamien näkemieni kannanottojen perusteella näyttää vähän siltä, että moni turpo-asioita seuraava on unohtanut miten 1930-luvulla puolustusestablishmenttimme ja oikeisto olivat 100% luottavaisia siihen, että Saksa ei ikinä asettuisi Kremlin puolelle Suomea koskevassa riidassa.
Yhdysvallat on nykyään epävakaassa tilassa ja on ihan täysin mahdollista, että siellä valitaan jatkossakin presidenteiksi autoritaarisia Kremlin kalakavereita, ellei peräti vaikuttaja-agentteja.
Naiivia luulla, että Yhdysvallat ei voisi myydä Suomea Kremlille halutessaan.
Ja tämä on syytä ottaa myös hävittäjähankinnassa huomioon, semminkin jos ollaan ostamassa konetta mikä ilmeisimmin jää kentälle mikäli yhteydet pääpalvelimeen Yhdysvalloissa katkaistaan riittävän pitkäksi aikaa.
Nähdäkseni luotettavinta olisi nojata maihin, joilla ON elintärkeitä intressejä pelissä mikäli Suomen itsenäisyys vaarantuu.
Näitä maita ovat:
Ruotsi.
Toiseksi luotettavinta olisi nojata maihin, joilla on intressi vastustaa Kremlin vaikutusvallan kasvua Euroopassa:
Ranska.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Valta. Se on semmoinen asia mistä emme puhu ollenkaan tarpeeksi. Tämä näkyy esim. niin, että moni kuvittelee työntekijän olevan aina tasavertaisessa neuvotteluasemassa työnantajaan nähden, tai miljardöörillä ja köyhällä olevan yhtäläiset mahdollisuudet saada asiansa sanotuksi.
Puhutaan siis aiheesta nyt. Valta on karkeasti sanoen kykyä saada maailmassa aikaan semmoisia muutoksia mitä muuten ei tapahtuisi. Joskus se voi olla mm. kykyä saada ihmiset toimimaan tavoilla, millä he eivät muuten toimisi.
Kaikilla elävillä olennoilla on oltava jonkun verran valtaa eli kykyä vaikuttaa maailmaan; muuten ne eivät olisi edes elossa. Valta ei siis ole itsessään paha asia, vaan jotain semmoista, mitä kaikilla meillä pitäisi olla.
Lieväksi järkytyksekseni huomasin, että se mitä "riskin siirtäminen työntekijöille" tarkoittaa ei olekaan yleisessä tiedossa. Korjataan asia. (Eli: miksi @woltapp in tulisi maksaa bonuksia läheteilleen.)
Lähdetään liikkeelle ns. normaalitilanteesta.
Normaalitilanteessa yrityksessä on omistaja ja työntekijöitä.
Omistaja ottaa riskin siitä, että yritys ei menesty. Vastineeksi hänellä on oikeus voittoihin, mikäli yritys menestyy.
Työntekijä ei ota riskiä yrityksen menestymisestä vaan saa sovitun palkan joka tapauksessa. Vastapainoksi hänellä ei ole oikeutta voittoihin, mikäli yritys menestyy.
Työntekijä siis vaihtaa epävarman tuoton mahdollisuuden varmaan tuottoon.
On uskoakseni hivenen naiivia olettaa, että suurvallan myymässä hävittäjäkoneessa ei olisi jonkinlaista kill switchiä tai muuta tapaa jolla kone saadaan tarvittaessa vaarattomaksi.
Olisi aika oleellista miettiä, mitä intressejä myyjällä on Suomessa.
Ja jos ostetaan kymmenellä miljardilla koneita joiden toimivuus tositarpeessa voi riippua siitä, istuuko Valkoisessa talossa sillä hetkellä Kremlin kaveri, niin, no, miettisin vielä.
En tietysti näistä tiedä mutta voisin kuvitella, että semmoinenkin tilanne voi tulla eteen, että kriisi Kremlin kanssa tulisi semmoiseen aikaan mikä ei olisi meille suomalaisille sopivin mahdollinen.
Yritän nyt selittää lyhyesti ja ymmärrettävästi, mistä kryptovaluutoissa ja lohkoketjuissa on kyse, ja miksi pidän epätodennäköisenä, että ne olisivat kovin paljon muuta kuin kasinoita tulevaisuudessakaan.
Taustaksi: olen seurannut kryptoskeneä noin vuodesta 2010 ja 2016-2018 selvitin lohkoketjutekniikan käyttömahdollisuuksia Tekesin rahoittamassa projektissa työkseni. Tavoitteemme oli löytää lohkoketjuille jotain todellista käyttöä. Tämä osoittautui kauniisti sanoen hankalaksi.
Ensinnäkin on syytä ymmärtää, miten ja miksi koko kryptovaluutta- ja lohkoketjuskene syntyi. Kaikki alkoi Bitcoinista, joka kehitettiin anarkokapitalististen ns. kryptoanarkistien tai "cypherpunk"ien piirissä ratkaisuksi ongelmaan, joka kosketti lähinnä kryptoanarkisteja.
Tälle pitää saada loppu. Se tapahtuu ottamalla kohteeksi kryptovaluuttojen ns. on- ja offrampit eli paikat missä kryptoja voi vaihtaa oikeaan rahaan ja takaisin. Lisäksi tullin erikoistarkkailuun kaikki ulkomaiset kaupat jotka hyväksyvät kryptoja.
Ei kannata uskoa niitä jotka väittävät ettei asialle voi tehdä mitään. Kryptoja ei ehkä voi kieltää kokonaan mutta niistä voidaan tehdä hyvin äkkiä hyödyttömiä sulkemalla on- ja offrampit.
Kryptovaluutoilla ei käytännössä ole mitään yhteiskunnallista lisäarvoa tuovaa käyttökohdetta vaan kyseessä on pyramidihuijaus (tai ”trapetsoidihuijaus”) ja spekulatiivinen keinottelu sekä rikollisen toiminnan helpottaminen.
Jos haluaa ymmärtää miksi olemme liemessä ympäristömme rajojen kanssa, asiaa voi auttaa kun tajuaa, että viime vuonna (2020) maailman kaikki 20-59 vuotiaat ihmiset olisivat voineet ympäri vuoden raatamalla tehdä noin 0,41% siitä työstä mitä ulkoiset energianlähteemme tekivät.
Esiteollisella ajalla eläneet ihmiset eivät yksinkertaisesti kyenneet muuttamaan maailmaa niin hirvittävällä voimalla ja niin nopeasti mihin me koneidemme ansiosta kykenemme. Silti hekin saivat aikaan paikoitellen vakavia, joskin vain paikallisia ympäristökatastrofeja.
Kun voimamme kasvaa ja jäljellä olevien ehjien ekosysteemien määrä hupenee, viisautemme pitäisi lisääntyä vähintään samassa suhteessa, mielellään nopeammin.
Muuten kaunis avaruusaluksemme karkaa hallinnastamme.