Paljon puhutaan #Ukraina ilmapuolustuksen lamauttamisesta. Eikä suotta, pidetäänhän sitä menestyksekkään operaation yhtenä kulmakivenä. Arviot lamauttamisen helppoudesta vaikuttavat kuitenkin liioitelluilta. Pohdintoja👇 1/
Tässä yhteydessä voi törmätä termeihin SEAD/DEAD (Suppression/Destruction of Enemy Air Defenses). Näillä viitataan toimintaan, jolla luodaan edellytykset omien ILMAV käytölle. Keinovalikoima on laaja, mutta yleisesti ns. ensi-iskun ajatellaan kohdistuvan mm. ILPU-kohteisiin. 2/
Miksi? Siihen lienee tietenkin lukemattomia syitä, mutta seuraavassa arvailua muutamasta. Ensinnäkin täsmäasein suoritettu ensi-isku oli ainakin puhtaasti ampumatarvikekulutuksen näkökulmasta melko vaatimaton. 7/
Tasaisesti kuvan mukaisiin alueisiin jaettuna kuhunkin on riittänyt vain muutamia täsmäaseita. Tuossa tuskin ovat kaikki alueet, saati kohteet, joskin myös aseiden todellisesta lukumäärästä on vain arvioita. 8/
Vertailuksi muutama vuosi sitten 🇺🇸 iski Shayratin tukikohtaan yhdellä kertaa väitetysti 59 kpl #Tomahawk. Tuolloinkin tukikohdan taistelukyky ainakin joltain osin onnistuttiin palauttamaan melko nopeasti. 9/
Puhumattakaan esimerkiksi Desert Stormista Persianlahdella 1991, jossa maaoperaatiota edelsi yli kuukauden ilmaiskukampanja. Ukrainassa🇷🇺käynnisti maahyökkäyksensä lähes yhtäaikaa ilmaiskujen kanssa, jos vertailu tässä kohtaa nyt edes on mielekästä. 10/
Osansa lienee myös Ukrainan kalustolla. En näitä keksintöjä sen enempää tunne, mutta esim. BUK ja TOR kykenevät itsenäiseen tulenkäyttöön. Siis että kuhunkin vaunuun on integroitu tulenantoon vaadittavat ohjukset, tutkat ja tarvittava ammunnanhallintajärjestelmä. 11/
Näiden lamauttaminen edellyttää käytännössä ei enempää tai vähempää kuin vaunun tuhoamista. Toki järjestelmätason hyötyjä menetetään, mikäli vaikutus kohdistetaan ns. ”ilmapuolustusinfrastuktuuriin”. 12/
Tämän infrastruktuurin, siis esimerkiksi tutkien ja johtamispaikkojen, tuhoaminen vaikuttaa tietysti epäsuorasti näidenkin suorituskykyjen täysimääräiseen käyttöön. Mutta estääkö se tulta lähtemästä? Ei taatusti. 13/
Esimerkiksi jo aiemmin osoitettu kaukovalvontatutkien tuhoaminen häiritsee vaikkapa kykyä ennakkovaroittaa tai säädellä valmiutta, mutta varsinaiseen ampumistoimintaan se tosiaan vaikuttaa korkeintaan välillisesti. 14/
Ilman ilmatilannekuvaa ampuja saattaa kiinnostua toissijaisista ilmatilanhallintamenetelmistä. Tällöin keinovalikoimassa korostuu esimerkiksi erilaiset tulenkäyttöalueet. 15/
Siis alueet, johon voi ulottaa tulta ennalta määritettyjen reunaehtojen puitteissa. Tällöin riskit esimerkiksi omien koneiden alas ampumisesta tietysti kasvaa. Tällaisista friendly fire -tapahtumista on Ukrainassakin viitteitä. 16/
Jos katsoo esim @flightradar24 tilannekuvaa Ukrainen ilmatilasta, niin voisi ajatella tulenkäyttöalueiden määrittämisen olevan ihan hallittavissa oleva temppu. Riittää, että tieto alueista on omilla. Siviiliuhreista ei tässä vaiheessa konfliktia pitäisi olla enää vaaraa. 17/
Jos loppuun viisastelee itsestäänselvyyksiä: 1. Itsenäiseen tulenkäyttöön soveltuvien järjestelmien lamauttaminen edellyttää ko. järjestelmään suoraan kohdistuvaa vaikuttamista. 18/
2. Ilmapuolustusjärjestelmän lamauttaminen ei ole joko/tai-kysymys, vaan mahdolliset heijastevaikutukset taistelukykyyn ovat moninaisia. Keinoja jatkaa taisteluita riittää, vaikka tukielementit tuhottaisiinkin. 19/
3. Lamauttamisen onnistumista ei lasketa tuhoutuneiden ilmapuolustuselementtien, vaan hyökkäävälle ILMAV tuotettujen tappioiden lukumäärässä. Tästä näkökulmasta lamauttaminen epäonnistui, sillä tappioita on syntynyt, vaikkei oheinen pitäisikään kaikilta osin paikkaansa. 20/
Jos jaksoit tänne asti, jaksat varmasti vielä lyhyen semanttis-filosofisen hurjastelun. En tiedä noudattaako seuraava mitään ilmasodan puhdasoppisuutta, mutta minun kirjoissa lamauttaminen on jotain mitä tehdään väliaikaisesti. 21/
Tuhoamista tapahtuu, kun kohde saatetaan pysyvästi toimintakyvyttömäksi. Tästä näkökulmasta Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttamisen voi toisaalta katsoa onnistuneenkin. Siis hetkellisesti. 22/
Miksi mahdollista lamaannusta ei kuitenkaan hyödynnetty, sitä en tiedä. Lamauttaminen vain lamauttamisen takia vaikuttaa vähintäänkin omituiselta, mutta sellainen vaikutelma ensi-iskusta jäi. 23/
Kenties ajatuksena oli pikamarssia Kiovaa ilman merkittävää vastarintaa, ja ehkä ensi-iskun aiheuttaman sekaannuksen arveltiin riittävän. Minua viisaammat arvioikoot tällaisia. 24/
ILPU:n totaalinen tuhoaminen sen sijaan lienee sula mahdottomuus, ainakin silloin kun naapurimaista virtaa kuormalavoittain Stingereitä aseapuna. Huh, tulipas taas pitkästi mutuiltua. 25/25
Tänään on puhuttu termobaarisista pommeista. Mitäs ne ovat ja kuinka ne erottuvat muista äärimmäisen väkivallan välineistä? Siitä lyhyt lanka🧵1/
Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen julkaisu Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE) 2025 osa 1 kuvailee termobaarisen pommin toimintaperiaatetta seuraavasti: 2/
”Termobaarisen pommin toiminta perustuu levityspanoksen ja polttoaineena toimivan räjähdysaineen detonaatioon ja sen jälkeen tapahtuvaan detonaatiotuotteiden sekä reagoimattoman polttoaineen sekoittumiseen ilmaan ja välittömästi tapahtuvaan räjähdykseen.” 3/
Ei ole alkuunkaan epätavallista, että sotilasoperaatioon liittyy jos minkälaista tiedustelu-, sabotaasi- ja tuholaistoimintaa. Ukrainassakin on tehty useita tällaisia havaintoja. Lyhyt 🧵 1/
Ensi alkuun pari esimerkkiä. Venäläisten sabotöörien kiinniottoa 2/
Väitetysti jokin sabotöörien maastoon kylvämä majakka. Mitä esimerkiksi juuri tällä tehdään? Ei aavistustakaan, ei osu nimittäin alkuunkaan omaan osaamisalueeseen. 3/
Ukrainan lennokkikyvyistä on toistaiseksi vain vähän havaintoja. Väitetysti tekevät kuitenkin edelleen tuhoa. Pitää paikkansa tai ei, miten äkkiseltään ilmatorjunnalle niin helpolta maalilta vaikuttava aparaatti saa pörrätä joukkojen yllä vapaasti? Lyhyt mutuilu👇1/
Vaikeudet lennokkien torjunnassa ei niinkään liity ohjuksien kyvykkyyksiin kuin korkeintaan pienempien manpadien osalta. Toki esim #TB2 maksimi lentokorkeus taitaa olla jotain 7km luokkaa, johon yltääkseen ohjuksella pitää jo vähän potkua ollakin. 🇷🇺:llä tällaisia riittää. 2/
Ongelmat ovatkin lennokin löytämisessä. #Bayraktar TB2 ei suinkaan ole mikään häivelennokki, mutta ei tosin myöskään mikään hävittäjä-kokoluokan maali. Lennokin tutkapoikkipinta-alaksi on arvioitu aseitta luokkaa 0,4 m2. 3/