Thread by @peterporkka

Tänään on puhuttu termobaarisista pommeista. Mitäs ne ovat ja kuinka ne erottuvat muista äärimmäisen väkivallan välineistä? Siitä lyhyt lanka🧵1/

Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen julkaisu Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE) 2025 osa 1 kuvailee termobaarisen pommin toimintaperiaatetta seuraavasti: 2/

”Termobaarisen pommin toiminta perustuu levityspanoksen ja polttoaineena toimivan räjähdysaineen detonaatioon ja sen jälkeen tapahtuvaan detonaatiotuotteiden sekä reagoimattoman polttoaineen sekoittumiseen ilmaan ja välittömästi tapahtuvaan räjähdykseen.” 3/

STAE jatkaa: ”Pommi vaikuttaa kohteeseen erittäin voimakkaalla ja pitkäkestoisella paineaallolla lämpötilan noustessa jopa 2000 °C. Termobaarisen pommin käyttö on perusteltua vahvasti linnoitetuissa ja raskaissa sotilaallisissa kohteissa.” 4/

”Termobaarisia räjähteitä käytetään tuliasemien, kuten kenttälinnakkeiden, vahvistettujen rakennusten, kivi-, tiili- ja betonirakennusten, kevyesti varustettujen kulkuneuvojen sekä autojen tuhoamiseen.” 5/

Termobaaristen aseiden toiminnasta lyhyesti lisää myös esimerkiksi oheisessa muun muassa @MMaenpaa1 jakamassa ketjussa: 6/

https://twitter.com/Sam_Cranny/status/1498592080997851137?s=20&t=pUuPOmWCsCDq9903ePIkBw

Näistähän tosiaan puhutaan myös tyhjiöpommeina. Nimi juontaa jo aiemmin mainittuun pitkäkestoiseen paineaaltoon ja sitä seuraavaan alipaineeseen. Näin tapahtuu kaikissa räjähdyksissä, mutta termobaarisilla aseilla keskeinen ero on vaikutuksen kestossa. 7/

Edeltävä kuva on lainattu täältä. 8/

asat.journals.ekb.eg/article_22146_…

Vahvaa evidenssiä termobaaristen aseiden käytöstä Ukrainassa en ole onnistunut löytämään. Esimerkiksi tämä videon on sanottu esittävän ammusvaraston räjähdystä, EI termobaarista pommia. 9/

https://twitter.com/TruthsUnchained/status/1498042178806980612?s=20&t=jSov65388vkjXQBFG7kgeQ

Pyssyistä puhuttaessa täytyy muutenkin olla tarkkana, ettei mene puurot ja vellit sekaisin. Ei nimittäin ole yhdentekevää, minkälaisista aseista kulloinkin puhutaan. Termobaarisiakin on erilaisia. Esim tällaisten käytöstä EI ole mitään viitteitä. 10/

Sen sijaan TOS-1A raketinheittimiä Ukrainassa on nähty. 11/

https://twitter.com/RALee85/status/1497684364213342211?s=20&t=UxPnuE7bsE2TezI3GTY7fw

Kuten oheisesta nähdään, kyllä näilläkin tuhoa saadaan vaikkei taktisiin ydinaseisiin enää olekaan vertaaminen. Huomionarvoista kuitenkin on, että näillä tehokkuus perustuu massamaiseen tulenkäyttöön, ei yksittäislaukauksiin. 12/

Huomiota nämä herättävät kenties siksi, että näiden vaikutusmekanismi ihmiseen melko kiusallinen. Jos se kiinnostaa, oheinen artikkeli voi kukaties olla kiinnostava. EI kuitenkaan herkimmille, sillä jutussa on muutama ikävähkö kuva. 13/

link.springer.com/content/pdf/10…

Joskus painevaikutusta tässä yhteydessä on havainnollistettu vesi-ilmapalloin. Sellainen kun saattaa kestää paljonkin painetta, mutta neulalla rikkomiseen riittää hipaisu. Meidän ollessa pääosin nestettä, vertailu on tältä osin osuva. 14/

Vapaassa tilassa ylipaine myös heikkenee nopeasti, jota oheinen Yleisen ase- ja asejärjestelmäoppaan kuva hyvin havainnollistaa. Termobaarisilla aseilla ylipaine on kuitenkin tavanomaisina kranaatteja älyttömän paljon korkeampi, jonka vuoksi ne kuitenkin ovat tehokkaita. 15/

Tavanomaisilla aseilla riittävän painevaikutuksen saaminen on kuitenkin vaikeaa. Ehkäpä juuri sen takia sotilaat yrittävät lähinnä toistensa lävistämistä. Milloin ammuksin, milloin sirpalein. 16/

Yritin kuitenkin aikani googlailla josko tuosta TOS-1A raketin synnyttämästä paineaallosta löytyisi jotain numeraalista, mutta en sellaista löytänyt. Yleisesti termobaaristen aseiden paineaallon on arvioitu yltävän jopa 7000 kPa. Lähde ohessa. 17/

jmvh.org/article/muniti…

En osaa arvioida onko tuo tässä yhteydessä lainkaan relevantti luku, mutta tuotakoon se siitä huolimatta esiin. Vertailuksi Yleisen ase- ja asejärjestelmäoppaan näkemys ylipaineen vaikutuksesta. Tällä kertaa päätän tähän. 18/18