Thread by @LeenaMalkki

Katsoinpa minäkin vihdoin #suomineidot-dokumentin. Se herätti aika ristiriitaisia ajatuksia. Yritän eritellä niitä alla. 1/

Dokumenttia on kritisoitu äärioikeistolaisuuden normalisoinnista. Sen suhteen minulla on pitkälti samankaltaisia ajatuksia kuin @Tkotonen ja @anukantola esittävät tässä HS:n jutussa (en siis ole kovin huolissani). hs.fi/kulttuuri/art-… 2/

Normalisoinnin näkökulmasta häiritsevintä minusta on dokumentille valittu nimi. Päähenkilöiden ”brändääminen” Suomi-neidoiksi toistaa konservatiiviseen maailmankuvaan kuuluvaa ajatusta siitä, millainen on ”aito” suomalainen nainen. 3/

Mutta toisaalta: Dokumenttisarjassa ei mitenkään piiloteta tai kaunistella päähenkilöiden mielipiteitä. Päinvastoin rajuimmat kommentit on kerätty heti alkuun. Katsojalle ei siis voi jäädä epäselväksi, millaisista ajatusmaailmoista on kyse. 4/

Heidän arkielämänsä seuraaminen voi olla häiritsevää katsottavaa – mutta toisaalta se tuskin on mikään uutinen, että näinkin ajattelevat ihmiset elävät ns. tavallista elämää. 5/

Valitun tyylilajin mukaan päähenkilöiden annetaan puhua vapaasti - mutta ei se haastaminenkaan kokonaan puutu, jos katsoo ajatuksella. Vrt. Linkola ja kalanperkaus (tai kansallissosialismi), miesten/naisten työt vs. rekan ajaminen. 6/

En pidä mitenkään itsessään ongelmallisena dokumentin tekemistä tällaisesta aiheesta enkä sitäkään, että ihmisille itselleen annetaan puheenvuoro. Minusta näitä(kin) asioita on pystyttävä käsittelemään ja valottamaan. 7/

Lisäksi (seuranta)dokumentti, jossa päähenkilöitä kohdellaan arvottavasti ja tuomitsevasti, olisi minusta ollut eettisesti ongelmallisempi ratkaisu. 8/

Silti tässä toteutuksessa minua jäi kiusaamaan muutama asia. Eniten se, rinnastuvatko kolme naista katsojan silmissä toisiinsa. He ovat kuitenkin ajatuksiltaan ja verkostoiltaan hyvin erilaisia. Heitä seurataan lomittain, joten voi mennä sekaisin, kuka sanoo mitä. 9/

Vaikka ei menisikään sekaisin, niin minusta ei voi pitää onnistumisena, jos katsojalle jää sellainen mielikuva, että hiljattain perussuomalaisiin mukaan lähtenyt kuntavaaliehdokas ja kansallissosialistisissa piireissä liikkuva ovat ns. samaa sakkia. 10/

(Ja kyllä, kuten moni on jo todennut, niin sitä radikaaleinta päähenkilöä ei ole ajatusten ja tunnusten perusteella mitenkään kaukaa haettua luonnehtia kansallissosialistiksi eli natsiksi.) 11/

Tähän liittyy kerrontatavasta periytyvä ongelma: Katsojalle ei hahmotu päähenkilöiden toiminnan konteksti. Jos skenen tuntee, silloin tunnistaa symboleita/henkilöitä/argumentteja ja osaa sijoittaa heidät siihen. Jos skeneä ei tunne, se lienee hyvin vaikeaa. 12/

Dokumentin kautta oikeistokonservatiivinen/äärioikeistolainen skene ei tule yhtään sen tutummaksi, mikä ei tainnut olla tavoitekaan. Naisten arkielämä kyllä, mutta odotuksia pintapuolisemmin se, miksi he ovat päätyneet näkemyksiinsä. 13/

Jäin myös pohtimaan tätä ohjaajan kommenttia. Jaan yleisesti tuon ajatuksen, mutta en oikein ole vakuuttunut, että dokumentti tavoitti sellaisen kerronnan tavan, joka lisäisi ymmärrystä tai korjaisi jotain sellaista, joka tuottaa vastakkainasettelua. 14/

Edelleen olen sitä mieltä, että aiheesta tulee tehdä dokumentteja, joissa ihmiset itse pääsevät ääneen. Mutta en vakuuttunut siitä, että tämä tyylilaji pystyisi tämän aiheen kohdalla tuottamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä ikkunoita toisten elämiin ja ajatuksiin. 15/15

(Jos tämä aloittaisi seurantadokumenttien sarjan, jossa vastaavia minisarjoja tehtäisiin eri tavoin ajattelevista ihmisistä (niinkuin joku jo ehdottikin), niin sitten saattaisin olla eri mieltä.)