Katsoinpa minäkin vihdoin #suomineidot-dokumentin. Se herätti aika ristiriitaisia ajatuksia. Yritän eritellä niitä alla. 1/
Dokumenttia on kritisoitu äärioikeistolaisuuden normalisoinnista. Sen suhteen minulla on pitkälti samankaltaisia ajatuksia kuin @Tkotonen ja @anukantola esittävät tässä HS:n jutussa (en siis ole kovin huolissani). hs.fi/kulttuuri/art-… 2/
Normalisoinnin näkökulmasta häiritsevintä minusta on dokumentille valittu nimi. Päähenkilöiden ”brändääminen” Suomi-neidoiksi toistaa konservatiiviseen maailmankuvaan kuuluvaa ajatusta siitä, millainen on ”aito” suomalainen nainen. 3/
Mutta toisaalta: Dokumenttisarjassa ei mitenkään piiloteta tai kaunistella päähenkilöiden mielipiteitä. Päinvastoin rajuimmat kommentit on kerätty heti alkuun. Katsojalle ei siis voi jäädä epäselväksi, millaisista ajatusmaailmoista on kyse. 4/
Heidän arkielämänsä seuraaminen voi olla häiritsevää katsottavaa – mutta toisaalta se tuskin on mikään uutinen, että näinkin ajattelevat ihmiset elävät ns. tavallista elämää. 5/
Valitun tyylilajin mukaan päähenkilöiden annetaan puhua vapaasti - mutta ei se haastaminenkaan kokonaan puutu, jos katsoo ajatuksella. Vrt. Linkola ja kalanperkaus (tai kansallissosialismi), miesten/naisten työt vs. rekan ajaminen. 6/
En pidä mitenkään itsessään ongelmallisena dokumentin tekemistä tällaisesta aiheesta enkä sitäkään, että ihmisille itselleen annetaan puheenvuoro. Minusta näitä(kin) asioita on pystyttävä käsittelemään ja valottamaan. 7/
Lisäksi (seuranta)dokumentti, jossa päähenkilöitä kohdellaan arvottavasti ja tuomitsevasti, olisi minusta ollut eettisesti ongelmallisempi ratkaisu. 8/
Silti tässä toteutuksessa minua jäi kiusaamaan muutama asia. Eniten se, rinnastuvatko kolme naista katsojan silmissä toisiinsa. He ovat kuitenkin ajatuksiltaan ja verkostoiltaan hyvin erilaisia. Heitä seurataan lomittain, joten voi mennä sekaisin, kuka sanoo mitä. 9/
Vaikka ei menisikään sekaisin, niin minusta ei voi pitää onnistumisena, jos katsojalle jää sellainen mielikuva, että hiljattain perussuomalaisiin mukaan lähtenyt kuntavaaliehdokas ja kansallissosialistisissa piireissä liikkuva ovat ns. samaa sakkia. 10/
(Ja kyllä, kuten moni on jo todennut, niin sitä radikaaleinta päähenkilöä ei ole ajatusten ja tunnusten perusteella mitenkään kaukaa haettua luonnehtia kansallissosialistiksi eli natsiksi.) 11/
Tähän liittyy kerrontatavasta periytyvä ongelma: Katsojalle ei hahmotu päähenkilöiden toiminnan konteksti. Jos skenen tuntee, silloin tunnistaa symboleita/henkilöitä/argumentteja ja osaa sijoittaa heidät siihen. Jos skeneä ei tunne, se lienee hyvin vaikeaa. 12/
Dokumentin kautta oikeistokonservatiivinen/äärioikeistolainen skene ei tule yhtään sen tutummaksi, mikä ei tainnut olla tavoitekaan. Naisten arkielämä kyllä, mutta odotuksia pintapuolisemmin se, miksi he ovat päätyneet näkemyksiinsä. 13/
Jäin myös pohtimaan tätä ohjaajan kommenttia. Jaan yleisesti tuon ajatuksen, mutta en oikein ole vakuuttunut, että dokumentti tavoitti sellaisen kerronnan tavan, joka lisäisi ymmärrystä tai korjaisi jotain sellaista, joka tuottaa vastakkainasettelua. 14/
Edelleen olen sitä mieltä, että aiheesta tulee tehdä dokumentteja, joissa ihmiset itse pääsevät ääneen. Mutta en vakuuttunut siitä, että tämä tyylilaji pystyisi tämän aiheen kohdalla tuottamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä ikkunoita toisten elämiin ja ajatuksiin. 15/15
(Jos tämä aloittaisi seurantadokumenttien sarjan, jossa vastaavia minisarjoja tehtäisiin eri tavoin ajattelevista ihmisistä (niinkuin joku jo ehdottikin), niin sitten saattaisin olla eri mieltä.)
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Akselerationismi? Tässä lupaamani lyhyt oppimäärä aiheesta. Suomessa liikettä ovat eniten seuranneet Daniel Sallamaa ja @TKotonen. 1/
Akselerationistinen uusnatsismi on aatesuuntaus, jonka keskiössä on pyrkimys romahduttaa yhteiskunta terrori-iskujen keinoin. Romahduksen uskotaan käynnistävän väestöryhmien välisen konfliktin, ns. rotusodan. 2/
Voitettuaan rotusodan akselerationistit perustaisivat uuden, kansallissosialistisen yhteiskunnan vanhan raunioille. 3/
Miten #Afganistan’in tilanne vaikuttaa #terrorismi’n uhkaan? Tähän mennessä on ilmestynyt jo muutamia tutkijoiden/analyytikoiden esittämiä ensiarvioita.
Seuraa ketju.
(This is a thread about what to read re Afghanistan and terrorism). 1/
Yhtä mieltä ollaan siitä, että USA:n vetäytyminen parantaa al-Qaidan toimintamahdollisuuksia, jolle Afg ollut tärkeä tukikohta. Lisäksi se on tärkeä propagandavoitto jihadistisille liikkeille – suurvalta lähtee häviäjänä Afganistanista (vrt. edellinen sota ja al-Qaidan nousu). 2/
Monet jihadistiset liikkeet ovat onnitelleet Talibania ja ylistäneet tapahtunutta syyskuun 11. päivän kaltaiseksi käännekohdaksi. Näistä viesteistä on twiitannut esim. Mina al-Lami. 3/
KETJU: Al-Holilla olleet Suomesta lähteneet naiset ja lapset ovat uutisissa jälleen tänään. Heidän kotiuttamiseen liittyviä näkökohtia on jo käyty useaan kertaan läpi. Tässä ketjussa on päivitykseni asiaan. 1/ hs.fi/politiikka/art…
Monia huolettaa kotiuttamiseen liittyvät turvallisuusriskit. Tästä kirjoitin vuosi sitten pidemmälti. Tilanne on nähdäkseni edelleen se, että mitään ideaalia nollariskin ratkaisua ei ole olemassa. 2/
Leirillä olevien naisten taustat ja todennäköisesti myös toiminta alueella konfliktin aikana sekä ajatukset nyt vaihtelevat – ja siten potentiaalinen turvallisuusriski. 3/
Tuore väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus puhututtaa, erityisesti äärivasemmiston vs. äärioikeiston käsittely. Alla linkki katsaukseen, kiinnostuneita kannustan lukemaan sen kokonaan.
Seuraavassa muutama kommentti. 1/ julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand…
Ensinnäkin katsauksen luonne. Väkivaltainen ekstremismi on Suomessa edelleen harvinaista. Siksi tämä on enemmänkin katsaus siihen, mitä Suomessa tapahtuu niillä suunnilla, joista on muissa maissa noussut radikaalia väkivaltaista toimintaa (ja mitä tapahtunut Euroopassa). 2/
Suuri osa katsauksesta käsittelee siksi laajemmin radikaalia ulkoparlamentaarista liikehdintää. Katsausta EI minusta ole tarkoitettu luettavaksi niin, että kaikkien mainittujen liikkeiden toimintaa kokonaisuudessaan/nykymuodossaan pidettäisiin ekstremistisenä/väkivaltaisena. 3/
Miten tutkija saa rahoitusta ja mitä akatemiatutkijan rahoituksen saaminen @SuomenAkatemia'lta merkitsee?
Akatemiarahoitus on tiukimmin vertaisarvioitu suomal. rahoitusmuoto. Sitä voi hakea 3-9 vuotta väitöksen jälkeen. Myöntöprosentit ovat todella pieniä ja kilpailu kovaa. 1/
@SuomenAkatemia Siihen vaaditaan hyvin yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma. Tähän sisältyy mm. tutkimuseettisten asioiden pohdinta, aineistonhallintasuunnitelma, julkaisusuunnitelma, riskianalyysi ... 2/
@SuomenAkatemia Rahoituspäätöksiä on tekemässä joukko ansioituneita tutkijoita, suuri osa heistä muualta kuin Suomesta.
Arviointikriteerit ovat tutkimuksen tieteellinen laatu ja innovatiivisuus sekä hakijan pätevyys. Tutkijan poliittinen kanta ja aktiivisuus eivät ole kriteeri. 3/
Väitin, että äärivasemmiston toimintaa on tutkittu terrorismin tutkimuksessa paljon enemmän kuin äärioikeiston. Millaista tutkimusta äärivasemmistosta sitten on tehty? Kirjallisuutta on pilvin pimein, mutta alla valikoimaa tuoreesta keskeisestä kirjallisuudesta. 1/
Aloitetaan vaikka tästä. Kokonainen kirja siitä, mistä äärivasemmistolainen terrorismi Euroopassa 1970-2000-luvulla johtui. 2/ cambridge.org/core/books/his…
Tässä toinen kirja, jossa paneudutaan erityisesti tuon aikakauden liikkeiden välisiin yhteyksiin ja vaikutteiden leviämiseen maasta toiseen. 3/ taylorfrancis.com/books/e/978131…