"Mäkitalo pitää jopa yllättävän samanlaisena kuin mitä Suomessa on mallinnettu."
Se, mitä Suomessa on mallinnettu, on edelleen pääosin salassa pidettävää 🧵 #turpo
Sotilasasiantuntija Venäjän hyökkäyksestä: Toteutui juuri niin kuin Suomessa on oletettu iltalehti.fi/ulkomaat/a/6a0…
1/
"Suomessa on jo vuosia varauduttu samantyyppiseen operaatioon, jollaista Venäjä lähti toteuttamaan"
Mäkitalo viittaa 1990-lukuun, mutta viimeinen julkinen Kenttäohjesääntö, jossa strategista iskua [mainittu samantyyppinen operaatio] on avattu, on vuodelta 2008.
2/
KOYL 2008 on doktriini [toki puhdasoppisessa merkityksessä se ei sitä ole].
Siinä kuvataan toimintaympäristö, uhkamallit, puolustusratkaisua ja -järjestelmää sekä perusteita suorituskyvyn käytöstä. Oppikirja.
Sitä ei tule sekoittaa operaatiosuunnitelmaan tai uhka-arvioihin. 3/
Menemättä omaan toimintaamme, Venäjän alkuvaiheen hyökkäyksen tarkastelu strategisen iskun uhkamallin kautta korostaa Mäkitalonkin esille tuomaa varautumiskulmaa.
"edelliseen sotaan valmistautuminen" on pääsääntöisesti ollut milloin minkäkin tahon keppihevosena väärä ratsu.😁
4/
Tämä antaa ehkä myös kontekstia Venäjän käyttämään "erikoisoperaatio" narratiiviin. Mutta sodasta ja laittomasta hyökkäyksestä strategisessa iskussakin on kyse.
Jos uhkaan liittyvät käsitteet vaivaavat, oheisesta tiivistyksestä pääsee jyvälle. urn.fi/URN:NBN:fi-fe2…
5/
Nyt tarkastelen 1) vuoden 2008 2) julkista 3) uhkamallia 4) Venäjän hyökkäyksen 5) julkisesti kerrottuihin pääpiirteisiin.
Tätä hyvä korostaa, koska menee sekaisin ammattilaisillakin ja etenkin niillä, joiden mielestä edes JULK asioista ei tarvitsisi keskustelua käydä. 🤷♂️
6/
Strategisen iskun uhkamalli on KOYL:ssä kuvattu tiiviisti ja visualisoitu yhdellä aikaisemmassa twiitissä olleella kuvalla. Kuvaus on osa sotilaallisen voimankäytön kuvausta, jonka toisena uhkamallina tai strategisen iskun jatkumona on aluiden valtaamiseen pyrkivä hyökkäys. 7/
Venäjän hyökkäyksessä on molempia piirteitä sekä ennen 24.2 hyökkäystä KOYL uhkamallin 'poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus' piirteitä, mutta keskitytään silti vain strategisen iskun uhkamalliin ja haetaan prof Mäkitalon vahvalle todistukselle katetta. 8/
Strateginen isku ollut eri nimillä mukana uhkamalleissa 1950-60 lukujen taitteesta. Se kulkenut välillä "kaappauksen omainen hyökkäys"-käsitteen alla, mutta tavoitteiden perusteella sama juttu. Keinot ja menetelmät vain kehittyneet ajassa, myös torjunta 9/ is.fi/kotimaa/art-20…
KOYL kuvaus strategisen iskun tavoitteista on hyvin lähellä Venäjän julkilausuttuja (natsihöpinät pl.) ja yl. Lännessä arvioituja tavoitteita. Taloudelliset vaatimukset toistaiseksi toki puuttuneet, mutta johdon vaihtoa sekä alueiden tunnustamisen vaatimuksia senkin edestä. 10/
Kiovan oletetulla saartamisella, raportoiduilla sabotöörijoukoilla jne pyrittiin oletetusti valtiojohdon dekapitaatioon ja valtionjohdon ja kansan taistelutahdon murentamiseen.
Tuli-iskulla pyrittiin estämään tai ainakin häiritsemään suunnitelmallista johdettua vastarintaa. 11/
Tuli-iskun kohteet KOYL:ssä 1:1 toteutettuun. Ongelmana vaikutuksessa Ukrainan puolustusjärjestelmälle iskun volyymin riittämättömyys, epätarkkuus, BDA:n + iskun täydentämisen puute. Lisäksi UKR resilienssi tuli-iskulle ehkä arvioitua parempi. Kyberisku SATCOM-yhteyksiin 👇 12/
Ukraina on kehittynyt vuoden 2014 jälkeen valtavasti tietoyhteiskuntana, mutta niin olivat myös kokemus ja kumppanuudet.
Vaikuttaa siltä, että Venäjä aliarvioi strategisen iskun vaikutukset niin pol. päätöksentekoon kuin kansan kriisinkestävyyteen; jäivät rikkomatta. 13/
Missä vuoden 2008 kuvaus poikkeaa eniten Ukrainassa toteutuneeseen, on arvio maa-alueen valtaamiseen käytettävien joukkojen osalta. Toisaalta käytettiin juuri pysyvän valmiuden joukkoja. Syy eroon? 2008 pysyvän valmiuden joukkoja murto-osa 2022 joukoista, jolloin maa-alueen...14/
...laajempikin valtaaminen alkaa vaikuttaa houkuttelevalta strat. iskun keinovalikoimassa. RAID-tyyppinen rynnäkkö kohti Kiovaa kuitenkin ehkä tyypillisempi esimerkki hyödyntämisestä, kuin muu laajan rintaman hyökkäys. Olivatko ne pyrkimys sitoa UKR joukkoja ja mahdollistaa...15/
Strat. iskun toteuttaminen hallinnon ytimeen vai vain puhdas virhearvio (UKR torjuntakyky + varautuminen)? Aika kertoo. Vuoden 2008 mukaisen uhkamallin strategiseen iskuun ne eivät kuuluisi. Ehkä laajaa maahyökkäykseen ei siksikään uskottu?
WMD myös osa 2008 keinovalikoimaa.16/
Yllättikö iskun alkamishetki Ukrainan? Muiden yllätyksellä ei merkitystä tarkastelussa. LKP:n myöh. toteuttaminen viittaisi tähän, mutta siihen voi olla muitakin selityksiä. Väitteet Ven houkuttamisesta hyökkäämään LKP:n puuttumisen takia kuulostaa riskipeliltä ja foliolta. 17/
Muuten joukkojen keskittäminen ja suuntautuminen ei taatusti jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kyky tiedettiin, tahtoa arvailtiin (uhkamallin painostus vai sotilaallisen voiman käyttö välinen ero KOYL:ssäkin). Muita ei-pysyvän valmiuden joukkoja ei ole tiettävästi valmisteltu. 18/
Tuli-iskun toteutus jo aikaisemmin kerrotusti uhkamallin mukainen, mutta shokkivaikutukseen, riittävän pitkäkestoiseen, sillä ei päästy.
Yksi syy voi olla BDA:n puutteet. Sitä pohdin tässä ketjussa, toki eri lähtökohasta (operaatioturvallisuus) 19/
Poliittista johtoa väitetysti jahdattiin erilaisin erikoisjoukko/vast. ryhmin. Se, että siinä ei onnistuttu, on yksi suurimpia UKR alkuvaiheen onnistumisia ja vastaavasti venäläisten epäonnistumisia. Pääkaupunki-fokus ja siviilikohteisiin suunnatut iskut ihan oppikirjakamaa. 20/
Ei tietoa, hajauttiko UKR materiaaliaan ennen LKP:ta ja tuli-iskua, mutta tuli-iskuja kohdistui alkuvaiheessa varikoihin.
Ilmapuolustuksen lamauttamisen yritys epäonnistui lähes täydellisesti, eikä Venäjällä ole vieläkään ilmanherruutta tai kykyä kiistää UKR ilmapuolustusta.21/
Merisaarto, UKR vähäisen meripuolustuksen (valtaosa jäi 2014 Krimille) lamauttaminen kuitenkin onnistuivat. Sen sijaan rannikkopuolustus etenkin Odessan suunnassa ed. hyvässä iskussa, sillä venäläisten MHN ei toteutettu, tuskin toteutetaankaan kuten @vanska_ville arvioinnut. 22/
Jos venäläiset lähtivät toteuttamaan hyökkäystään strategisen iskun mukaisesti ja kun se ei onnistunut (väitteistään huolimatta), siirtyivät/ovat siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, muuttamassa operaationsa luonnetta.
Tämäkin käy yhteen KOYL 2008 uhkamallikuvauksen kanssa. 22/
Summaus; Mäkitalon todistukselle kotim. uhkamallianalogian löytymiseen vahvaa katetta. 14 vuotta on riittävä aikaero selittämään jotkin poikkeamat.
Opetus: Vaikka PV usein dinosaurukselta näyttääkin, asiat pohjaavat analyysiin, vastustajan tuntemukseen ja kestävät aikaa. 23/End
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Miksi siviilikohteisiinkin osuvien iskujen julkaisussa pitäisi odottaa hetki?
Vuonna 2017 julkaistun U.S. Armyn Venäjän asevoimia käsittelevän kirjasen mukaan venäläinen "kill chain" (vasemmalla) on huomattavan riisutumpi länsiversioon verrattuna. 🧵 1/
Tästä seuraa se, että ainakin periaatetasolla, että tulenkäyttö on nopeampaa, mutta myös ehkä kohdistumattomampaa tiettyjen välivaiheiden puuttuessa. Yhdessä ehkä huonomman tiedustelukyvyn ja epätarkempien aseiden kanssa yhdistelmä ei ole aioitun vaikutuksen näkökulmasta hyvä. 2/
Toki venäläiset vaikuttaessaan voivat ajatella, että ohikin mennyt, mutta edes jotain tuhoa aiheuttanut "tikka" on aina aiheuttanut jotakin vaikutusta, vähintään korvien välissä. Länkkärin oheisvahingosta tulisi silloin venäl. oheisvaikutus. Ajatus ei ehkä ihan perusteeton. 3/
Mutta vierastaistelijoistahan tässä on kyse. #turpo
Ukraine's IT Army' of Cyber Warriors. Here's How Australia Could Make it Legal to Join news18.com/news/world/ukr…
Rajojen veto oikean/väärän, sallitun/kielletyn kohteen ja toiminnan välillä vaikeaa kyberin sisällä, mutta myös fyys maailman vierastaistelijuuteen peilaten.
Lisäksi kybermilitia toimii kuitenkin jonkin maan alueelta, jolloin systematisoimalla se, valtio voi päätyä osalliseksi.
Paras tapa kanavoida aktiivisuutta olisi luoda esim. vapaaehtoisen maanpuolustuksen kautta koulutus ja toimintamahdollisuuksia. Tässä meillä @MPKoulutus kautta jo olemassa hyvää pohjaa myös kyberissä ja jota kehitetään myös tulevaisuudessa.
Aikajana, laajennan sen 2-4 viikkoon, merkittävä myös oper. keliolosuhteiden osalta; rospuuttokausi loppuu Etelä-UKR, jossa muutenkin lievempi, viikon-parin sisään. Pohjois-UKR hieman myöhemmin huhtikuun alussa. Tämä mahdollistaa taas teistä riippumattoman taktisen liikkeen. 🧵
Paremmalla taktisen liikkeen hyödyntämisellä, jos Venäjä pystyy hyödyntämään tämän hetken jonkunasteisen jämähtämisen taistelukyvyn palauttamiseen ja uudelleen organisointiin, voidaan pyrkiä saamaan huhtikuun tietämillä operatiivinen ratkaisu joillakin suunnilla.
Ukrainan tietää tämän, pyrkii tekemään valmisteluja syvyydessä, sillä pienjoukkotaktiikka menettää hieman tehoaan, jos Venäjä ei ole enää yhtä sidottu tiestöön. Vastaavasti myös UKR mekanisoitujen joukkojen taktinen liike paranee ja vastahyökkäyksille syntyy uusia mahdoll.
Eri artikkeleissa kovasti hämmästelty Hamasin low-tech rakettien päihittäneen high-tech torjuntajärjestelmän. Toisaalta hämmästelään Israelin vastatoimia suhteettomina, koska torjunta toiminut.
1/X
Kotimainen esimerkki, jonka otsikko tosin ei oikeuta sisältöä.
Israelia suojaava 500 miljoonan dollarin ”Rautakupoli” on tällä viikolla vuotanut – Tutkija: Hamas käyttää hyväkseen järjestelmän heikkoutta: hs.fi/paivanlehti/14…
2/X
Ulkomainen esimerkki, jossa muuten hyviä pointteja.