Thread by @Kaikenhuippu

Hyvä ystäväni ja kirjoittajakollegani @jmkorhonen on tuonut esille, että ydinvoiman kovilla puolustajilla on heikkoja argumentteja, siinä missä sen vastustajillakin on niitä ollut. Luen itseni varsin "kovaksi" #ydinvoima'n puolustajaksi. Alla argumentteja ja syitä miksi näin. 1/

Ylivertaisen pieni ympäristöjalanjälki kaikista vähäpäästöisistä energiantuotantotavoista.
Vaadittu pinta-ala on laskentatavasta riippuen kymmeniä, satoja, jopa tuhansia kertoja pienempi kuin muilla vähähiilisillä energialähteillä. Tämä jättää enemmän tilaa luonnon rehottaa! 2/

Myös kaivannaisten käyttö on ydinvoimalla elinkaarineen kertaluokkia pienempi kuin muilla energialähteillä (ml uusiutuvat). 3/

Sama koskee muutakin elinkaaren toksisuutta ja turvallisuutta niin ihmisille kuin ympäristölle.

Ja vielä, ydinvoima ei ole vain vähähiilistä, vaan vähähiilisintä. Nämä tiedot UNECEn tuoreesta selvityksestä (2021). 4/

Ydinvoima on myös sekä huolto- että toimitusvarmuuden kannalta varsin ylivertaista, etenkin kun kalustosta pidetään hyvää huolta (toisin kuin Ranska teki). Vuosihuollot voi ajoittaa pienen kysynnän aikaan kesään, ja muuten energiaa tulee 95+% varmuudella 24/7 täydellä teholla. 5/

Ydinvoima tuottaa primäärihöyryä noin 1/3 tuotetun sähkön hinnalla. Tämän vuoksi sillä on näppärää dekabonisoida myös lämmön käyttö (noin 50% ihmiskunnan käyttämästä energiasta) niin teollisuudessa kuin tilojenkin lämmityksessä/jäähdytyksesä (johon myös lämpöpumput hyviä). 6/

Edullinen ja luotettava höyry mahdollistaa myös huomattavasti energiatehokkaamman höyryelektrolyysin käytön ydinvoimaan (ja esim tuulen/auringon) kanssa, madaltaen vedyn kustannusta joka auttaa korvaamaan fossiilisia nopeammin, ja kasvattaen tuotannon mittakaavaa. 6.5/

Ydinvoiman käyttökustannukset ovat varsin matalat, ja laitoksien käyttöikä 2-3 kertaa esim tuuli ja aurinkopaneeleita pidempi. Kun laitoksen lainat on maksettu, on tuotettu energia todella edullista, noin 20€/MWh. 7/

Uuden laitoksen vertailuhinta (LCOE) on toki isompi, etenkin jos korot ovat korkeat. Korkojen suuruus riippuu valtavasti esim poliittisesta hyväksyttävyydestä ja valtion suhtautumisesta, mutta myös rahoitusmallista (Mankala, PPA, RAB). 8/

LCOE hinta on oiva keino vertailla kahden samantapaisen hankkeen kustannusta (esim kaksi tuuliprojektia), mutta se ei oikein sovellu esim luotettavan energiajärjestelmän kokonaiskustannusten arviointiin tai erityyppisten tuotantotapojen vertailuun. 9/

LCOE hinta on myös täysin tehtyjen oletusten armoilla, eikä se ota huomioon ylisukukpolvista oikeudenmukaisuutta tai kestävyyttä. Määritelmällisesti esim käytetty diskonttokorko sulkee tulevat sukupolvet niin hyötyjen kuin haittojen osalta keskustelun ulkopuolelle. 10/

Tästä johtuen LCOE/diskonttaus rankaisee etenkin pitkäikäisiä ydinvoimaprojekteja. Se, kuten ei useimmat energiajärjestelmien mallinnuksetkaan, eivät ota kovinkaan kattavasti huomioon mitään yllämainituista ydinvoiman eduista, paitsi ehkä päästöjen hinnan osalta. 11/

Näistä ei myös nykyisillä markkinoilla hirveästi makseta, vaikka päästökaupan myötä päästöt toki ovat mukana hinnoissa. Luotettavuus ja inertia esim on markkinan näkökulmasta sinällään arvotonta, vaikka sillä aivan varmasti on arvo. Tämä olisi syytä muuttaa. 12/

Länsimaissa viimeaikoina rakennetut ydinvoimalat ovat olleet pitkän tauon jälkeisiä "eka laatuaan" olevia FOAK projekteja. Esim Arabiemiraateissa modernia ydinvoimaa rakennettiin varsin kilpailukykyiseen hintaan (lähde: Nuclear Cost Drivers Project-raportti). 13/

Tuuli ja aurinko ovat investoinniltaan pienempiä ja usein myös edullisempia, mutta mikäli tähtäimenä on luotettava energiapalvelu, niiden "varmistamiseen" kuluvat investoinnit syövät tämän hyödyn osuuden kasvaessa, paikasta riippuen nopeammin tai hitaammin. 14/

Edullisimmat, puhtaat (ei kaasua) järjestelmät sisältävätkin aimo-osuuden ydinvoimaa, mikäli ydinvoima on mallinnukseen sallittu (tämä on varsin harvinaista, jonka vuoksi ydinvoima on monessa skenaariossa pienessä roolissa, esim Suomessa se on ollut käsin rajattu). 15/

Ja muistutuksena vielä, että sähköjärjestelmä on vain pieni osa ongelmaa, ja päästöjä. Myös lämpö ja ne polttonesteet jotka eivät ole akkujen avulla sähköistettävissä, tulee korvata jotenkin. Hyvään alkuun päästään esim noin gigatonnilla vetyä/vuosi. 16/

1 Gigatonnin vetyä tuottamiseen menee noin 1.5 kertaa nykyinen maailman sähköntuotanto!
Puhdasta vetyä ei kuitenkaan tulla käyttämään ja tekemään jos se ei ole edullista. Tässä auttaa isosti luotettava ja edullinen puhdas energiapaletti ja höyryelektrolyysi. 17/

Jos Suomesta vedetään järkevän kokoinen vetyputki manner-eurooppaan, esim Saksaan, on koko vähintään 5 GW, mieluummin 10 GW. Eli putken "Suomen" päähän olisi hyvä saada 4-8 OL3 verran ydinvoimaa ja elektrolyysereitä. Toki tuultakin mahtuu, mutta vaihtelevuus tuo ongelmia. 18/

On syytä pitää mielessä, että nysväämällä tätä hommaa ei saada hoidettua, ja esim yksittäisen voimalaitoksen, isonkin, rakentaminen, on sekä kallista että hieman kunnianhimotonta, jos viitekehykseksi otetaan pelkän Suomen sijaan esim Eurooppa (puhumattakaan globaalista). 19/

Ydinvoiman rakentamiskustannuksia tulee kuitenkin saada alas. Parhaiten tämä tapahtuu samoilla keinoilla kuin tuulen ja auringon kanssa: rakennetaan niin maan perkeleesti, järkevästi sarjatuotantona ja vahvalla poliittisella myötävaikutuksella ja tuella. 20/

Esim nykyinen maan tapa Suomessa, jossa haetaan ja annetaan yksi lupa kerrallaan 10 tai 20 vuoden välein, tarkoittaa käytännössä AINA kalliita yksittäishankkeita. Tämä ei ole järkevää, rakentamisen tulee olla sarjatuotantoa, kuten Arabiemiraateissa. 21/

Toinen lupaava keino kustannusten madaltamiseen on telakkavalmistus, jota avasin tuoreessa selvityksessäni. Lisäksi esim Mankala ja pitkät ostosopimukset esim vedylle (Neste, SSAB, ST1 jne) auttavat investointipäätöksissä ja rahoituksessa. 22/ thinkatom.net/publications/

Mutta oli hanke sitten massiivinen ydinpuisto synteettisille polttoaineille tai pieni paikallinen kaukolämpöreaktori, se tarvitsee valtion suostumuksen ja poliittisen tuen. 23/

Suomen onkin herättävä siihen, että on ihan ok että valtio tukee tätä(kin) tärkeää sektoria kaikin järkevin keinoin, kuten se on tehnyt uusiutuvienkin kanssa. Tämä on Ruotsissa liikkeellä vaikka Ruotsi oli Suomea vuosia jäljessä ydinvoimakeskustelussa ja hyväksyttävyydessä. 24/24