Thread by @jmkorhonen

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Ilolla selitän kun kohteliaasti kysytään! Tässä menee hetki, joten kärsivällisyyttä :) Keskityn nyt siihen, miten eriarvoisuus toimii tuhokehityksen voimanlähteenä.

Olen nyt tutkinut, selvittänyt, ja tehnyt töitä ympäristötuhojen vähentämisen kanssa yli 11 vuoden ajan. 1/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Kysymys, minkä kanssa jokainen ympäristöasioita miettivä joutuu painimaan, on se, miksi ympäristötiedon ja ympäristötoimien välillä on niin valtava ristiriita. Olemme tienneet jo yli 30 vuotta, että olemme tuhoamassa sivilisaatiomme olemassaolon mahdollisuudet. 2/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Tieto on ollut aivan riittävän riidatonta jo vähintään 20 vuotta. Silti emme ole vielä oikeastaan edes aloittaneet toimia, ja ajan kuluessa olemme menneet vain kauemmaksi kestävyyden rajoista. Nytkään emme ole saaneet edes CO2-päästöjen _kasvua_ pysäytettyä. 3/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Tähän on esitetty useita selityksiä, mutta ne kaikki konvergoivat ennemmin tai myöhemmin samaan ilmiöön: toimenpiteet sattuisivat talouskasvuun, ja "rautaiseksi laiksi" joskus kutsuttu nyrkkisääntö sanoo, että nykyiset päättäjät priorisoivat talouden aina ympäristön edelle. 4/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Seuraava kysymys on ilmiselvästi se, _miksi_ talouskasvun edes väliaikainen vaarantaminen, vaikka se pelastaisi mahdollisuuden talouskasvulle tulevaisuudessa, on niin iso este, että tuomitsemme ihmiskunnan sen vuoksi tuhoon? 5/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Tässä palataan ennen pitkää kahteen selitykseen: 1) ihmiset haluavat jatkuvasti parempaa elintasoa, ja 2) talouskasvun loppuminen aiheuttaisi sosiaalisia ongelmia, kenties vallankumouksen. (Nykymenolla hyvin mahdollisesti fasistisen.) 6/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Mutta jälleen voidaan - ja pitää - kysyä "miksi." (Tämä on yksi Toyotan kuuluisa lean-tuotannon kehittämisen taktiikka: kysytään vähintään viisi kertaa "miksi.")

Miksi ihmiset haluavat jatkuvasti enemmän, ja miksi talouskasvua tarvitaan yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi? 7/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Aloitetaan haluista. Monet selittävät tässä kohdassa, että on vain luonnollista haluta jatkuvasti enemmän. Tälle näkemykselle ei vain ole kovinkaan hyvää antropologista tukea: meillä on esimerkkejä jopa >50 000 v säilyneistä talousjärjestelmistä, jotka tyytyvät varsin vähään. 8/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Sen sijaan esim. psykologian tutkimus on todennut kerta toisensa jälkeen, että halumme ovat hyvin vahvasti riippuvaisia siitä, mitä näemme ympärillämme ja koetulla vertaisryhmällämme.

Emme tarvitse kasvua tyytyväisyyteen, kunhan elämme melko tasa-arvoisissa yhteisöissä. 9/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Eriarvoistuminen iskee tarkalleen tähän kohtaan, ja mainosteollisuus on kehittynyt pelottavan taitavaksi hyödyntämään epävarmuuksiamme: sen lisäksi että haluamme mitä toinen ihmisapina on saanut, markkinointi vielä kertoo meille, että näin tulisimme onnellisiksi. 10/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Kun nyt sitten elämme yhteiskunnassa, missä jokainen voi ruudun avaamalla nähdä valtavasti esimerkkejä häntä itseään paksummin elävistä - ja 99,999 prosentilla ihmisistä on joku jota katsoa ylöspäin - niin haluamme itsekin lisää. 11/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Esimerkiksi jopa 50 000 vuotta suhteellisen onnellisina eläneet metsästäjä-keräilijäyhteiskunnat romahtavat siinä vaiheessa, kun televisio tulee heidän elämäänsä.

Samalla kaikenlaiset mielenterveysongelmat - aiemmin tuntemattomat - lähtevät räjähdysmäiseen nousuun. 12/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Eriarvoistuminen siis kiihdyttää kulutusta ja saa ihmiset haluamaan enemmän. Tämä on se talouskasvun ja kulutuksen kasvun moottori.

Samalla se tekee tästä oravanpyörästä irtautumisen vaikeammaksi. Palkat nousevat vuosi vuodelta, mutta myös hinnat nousevat. 13/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Vaikka ihmiset yksityisesti toteaisivat, että koko hommassa ei ole mitään järkeä, järjestelmästä ei pääse irti ellei käy aivan satumainen tuuri.

Systeemi siis valjastaa tehokkaasti lähes kaikki ihmiset pyörittämään samaa oravanpyörää. 14/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J (Sivuhuomiona, on ihan konkreettista tilastonäyttöä siitä, että mitä eriarvoisempi yhteiskunta, sitä suurempi myös sen luonnonvarojen kulutus kun muut tekijät vakioidaan. Tämäkin tukee teoriaa, jonka mukaan eriarvoistuminen on itsessään ympäristöongelma.) 15/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Toinen tekijä mihin eriarvoistuminen vaikuttaa on poliittinen valta. Kun kontrolli resurssien käytöstä keskittyy pienemmälle joukolle ihmisiä, näiden ihmisten valta vaikuttaa päätöksiin kasvaa.

Miljardöörit käyttävät valtavasti rahaa mm. ympäristölainsäädännön vesittämiseen.16/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Pari viikkoa sitten ilmestyi selvitys, joka totesi, että maailman 200 suurimmasta yrityksestä 90% käyttää aktiivisesti rahaa päästörajoituksia vastaan.

Tämä koetaan kilpailua ja voiton tekemistä korostavassa kvartaalitaloudessa kannattavammaksi kuin maailmanlopun estäminen. 17/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Ja ilman muuta varakkaat käyttävät rahaa estääkseen sellaiset muutokset, jotka vaikuttaisivat heidän asemaansa. Varsinkin, koska varakkaiksi valikoituu lähinnä sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat eniten rahaa.

Tämä on vain kokonaisuuden kannalta ns. hitsin huono juttu. 18/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Mutta mennään sitten kohtaan 2, eli talouskasvu yhteiskuntarauhan turvaajana.

Ensimmäiseksi pitää tietysti kysyä, miksi olemme rakentaneet yhteiskunnan joka tarvitsee jatkuvaa kasvua yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Meidän pitäisi tietää, että vain syöpä kasvaa jatkuvasti. 19/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J On kuitenkin selvää näyttöä siitä, että talouskasvun yskiminen näkyy yhteiskunnassa mm. ristiriitojen korostumisena ja pahimmassa tapauksessa aseellisena selkkauksena - tai diktaattorien valtaannousuna.

Jälleen, kyse on kuitenkin ennen kaikkea eriarvoisuudesta! 20/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Eriarvoisessa yhteiskunnassa tarvitaan talouskasvua, jotta niillä järjestelmän vähäosaisillakin olisi positiivinen kuva tulevaisuudesta.

Mutta tiedämme hyvin, että yhteiskuntamme voivat kestää hirmuisia koettelemuksia. Kuten maailmansodat. 21/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Tätäkin asiaa on tutkittu, ja todettu, että keskeinen selittävä tekijä yhteiskuntien kyvylle kestää suuria mullistuksia on tunne samassa veneessä olemisesta.

Tämä on intuitiivisesti tunnettu asia, ja tästä syystä sota-aikana jahdattiin mustan pörssin kauppiaita. 22/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Talousteorian silmissä mustan pörssin kauppiaiden jahtaaminen oli järjetöntä ja ihmisillä pitäisi olla vapaus ostaa itsensä ulos. "Maksan enemmän veroja, minun ei tarvitse osallistua."

Mutta tämä ei ole se, miten sosiaalisten kädellislajien yhteiskunnat toimivat. 23/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Teoriassa eriarvoisuudella ei pitäisi olla väliä, mutta käytännössä sillä on. Apinatkin kieltäytyvät taloudellisesti rationaalisesta yhteistyöstä, jos he kokevat että joku saa selvästi enemmän tai kärsii vähemmän.

Emmekä me ole homo economicuksia vaan homo sapienseja. 24/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Eriarvoisuus siis itsessään nakertaa yhteiskunnallisen elämän perusteita, keskittää valtaa, ja ehkä ennen kaikkea tekee isoihin muutoksiin reagoimisen melkein mahdottomaksi.

Tämä on saatanan huono yhtälö nyt kun 200 vuoden talouskasvun tilinteon hetki on tulossa. 25/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Meidän ajatusmaailmamme ja teoriamme ovat isolta osin peräisin tuolta 200 vuoden jaksolta, jolloin talouskasvulle ei käytännössä ollut rajoja. Tämä aika on nyt mennyt, mutta se ei vielä näy ajattelussamme.

Edessä on lähes varmasti nykyistä huonompia ja epävarmempia aikoja. 26/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Ajamme nyt jäävuorta kohti laivalla, joka on voimakkaasti eriytynyt tai Pohjoismaissa eriytymässä, jossa kurssinmuutosta pelkäävillä on eniten valtaa, ja jonka rakenteet kannustavat lähinnä kasvattamaan paatin vauhtia. Ei tarvita Einsteinin lahjoja ennustamaan mitä voi käydä. 27/

@salmi_pekka @jmakinen @Jrvinen_J Tämä näin lyhyesti miksi pidän eriarvoisuutta ja rikkautta itsessään ympäristöongelmana. Myös köyhyys on itsessään ympäristöongelma, mutta vähän eri tavalla, ja senkin ratkaiseminen rajallisten resurssien oloissa edellyttää varallisuuksien suurempaa tasaamista. 28/28