Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 26/2020 vp ulkoministeri Haaviston ministerivastuuasiassa on haastavaa luettavaa. Huomaan, että jopa toimittajien, juristien ja poliitikkojen on vaikea saada siitä otetta. Avaan tässä ketjussa, miksi on näin./1
Perusongelma on siinä, että mietintö on sisäisesti jännitteinen ja suorastaan kutsuu lukemaan sitä eri tavoin. Valiokunnan yksimielinen tehtävän rajaus s. 14 ja enemmistön loppupäätelmä s. 27 ovat tai näyttävät olevan keskenään ristiriidassa./2
Jännitteen taustalla on, että PeV ei ole tuomioistuin ja se on antanut muistutuksen tekijöiden osallistua mietinnön laatimiseen. On ihan oikein, että se ilmoittaa s. 14, että se ottaisi kantaa rikosoikeudelliseen moitittavuuteen vain jos se ehdottaisi valtakunnanoikeutta./3
Mietintö päätyy siihen, että ministerisyytteen nostamiselle ei ole edellytyksiä. Viimeisessä perustelukappaleessa kuitenkin valiokunnan enemmistö pitää Haaviston menettelyä "hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisena ja siten moitittavana” (s. 27)./4
Jos tämä ei ole suorastaan loogisessa ristiriidassa s. 14 lausutun kanssa, tuon s. 27 lausuman voi lukea vain siten, että kyse ei ole valiokunnan rikosoikeudellisesta arviosta vaan jostakin muunlaisesta “moitteesta”./5
Perustelujen tärkeät s. 24-26 viittaavat siihen, että valiokunta piti Haaviston antamaa toimeksiantoa valmistella konsulipäällikön siirtoa toiseen tehtävään “ongelmallisena” ja että JOS se muutoin täyttäisi rikoslain 40 luvun 10 §:n tunnusmerkistön, teko ei olisi vähäinen./6
Asiaa kuitenkin pohditaan “epäilynä” (s. 25) tai “väitettynä lainvastaisuutena” (s. 26). Valiokunta ei missään sano, että Haaviston pyyntö valmistella konsulipäällikön siirtoa toiseen tehtävään olisi edes tuottamuksellisesti rikkonut virkavelvollisuutta. /7
Perusteluissa on aiemmin (s. 23) esiintynyt viittaus hallintolain 6 §:n oikeasuhtaisuusvaatimuksen loukkaamiseen, mutta ei vielä valiokunnan päätelmänä vaan osana toisaalta-toisaalta -pohdintaa (huomaa sanat “kuitenkin” ja “näyttää”)./8
Asiaan palataan lopussa (s. 26), juuri ennen tviitissä 2 lainattua “moitetta”. PeV päätyy sulkemaan pois, että Haaviston menettely olisi ollut rikosoikeudellisesti moitittavaa, eikä totea virkavelvollisuuden rikkomista./9
Ymmärrän jos kaikki eivät hyväksy yllä olevaa päättelyketjua. Mutta silloin mietinnön s. 14 ja 27 välillä on looginen ristiiriita. Muita vaihtoehtoja ei ole. Olen pahoillani. Tyylipisteitä mietinnöstä PeVM 26/2020 vp ei tule.10/10 eduskunta.fi/FI/vaski/Mieti…
Hmm. Perustuslakivaliokunta hakee yksimielisyyttä Haaviston asiassa, ja muistutuksen tekijät istuvat mukana hieromassa. Mielestäni tämä rajaa vaihtoehdot kahteen. Muistutuksen tekijät voinevat olla mukana arvioimassa, ylittyykö ministerisyytteen kynnys./1 hs.fi/politiikka/art…
Mutta en näe että he voisivat olla mukana päättämässä Vanhasen tapauksen kaltaisesta lausumasta, jonka mukaan tavallisen rikoksen tunnusmerkistö täyttyi mutta ministerisyytteen kynnys ei ylity. Se asia tuli vireille oikeuskanslerin aloitteesta ja PeV oli neutraalissa asemassa./2
PeV:n ehdotus ministerisyytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä menee täysistunnon päätettäväksi. Jos syyte nostetaan, valtakunnanoikeus tuomioistuimena tutkii sen. Sen sijaan PeV:n muunlainen arvio lainvastaisuudesta jäisi lopulliseksi./3
Esitin eilen Twitterissä näkemyksen, että tviittaaminen voi jossakin tilanteessa täyttää viestintärauhan rikkominen -nimisen rikoksen tunnusmerkistön. Tässä ketjussa täsmennän asiaa. Alla on rikoksen tunnusmerkistö, rikoslain 24 luvun 1 a §. 1/x
2/x. Huomatkaa sanat 'häirintätarkoituksessa', 'toistuvasti' ja 'huomattava häiriö tai haitta'. Kriittinen kommentointi, oman kannan esittäminen ja perustelu, yritys vakuuttaa muita eivät ole rikoksia
3/x. Twitter on julkinen keskustelufoorumi, johon osallistumalla henkilö joka kerta tviitatessaan julkistaa oman Twitter-tunnuksensa. Tviittien kriittinen kommentointi on muiden Twitterin käyttäjien oikeus, joka jokaisen tulee ottaa huomioon tviitin lähettäessään
Euroopan 10 isointa maata: uusien tapausten 7 pv keskiarvo/miljoona. Vain Espanja, Ranska, Hollanti muistuttavat 2. aallon fatalistista metaforaa. Venäjä, Ukraina, Romania, Puola edustavat 1. aaltoa. Myös UK, Saksa, Italia numerot nousussa, mutta se ei ole "aalto" vaan takapakki
Tässä Euroopan keskisuuret maat (8,5-11,5 milj as). Vain Tsekin ja Kreikan osalta voi edes puhua 2. aallosta, koska 1. aalto jäi matalaksi. Serbia on jo ohittanut tuon tilanteen. Valko-Venäjällä 1. aalto menossa. Muissa 6 maassa on korkean 1. aallon jälkeen maltillista takapakkia
"Toinen aalto" ei ole luonnonvoima eikä välttämättömyys, johon pitää alistua. Se on väärä ja vaarallinen fatalistinen metafora. Tämä virus on voitettavissa. Kaikki on ihmisten käyttäytymisestä kiinni. Missä ilmenee tartuntaryppäitä, ne pitää vain tukahduttaa kerta kerran jälkeen
3/x. Huonoa 1: turha pidättyvyys suhteessa suosituksen soveltamisalaan. Julkiset tilat ja työpaikat on jätetty ulkopuolelle sanamuodoin, joiden voi ymmärtää tarkoittavan että THL ”ei suosittele” käyttämään maskia
Hallituksen eilisen infon iso uutinen oli @mika_salminen sivulause tartuntatautilain 70 §:n käyttöönotosta. Tarkoittaa, että kaikki lääkärit voidaan kiiretilanteessa mobilisoida tekemään tartuntatautilain päätöksiä pakkotestistä ja -karanteenista
Infon ei-uutinen oli @KristaKiuru puheet ”hallintopäätöksistä” joilla massana toteutetaan maahantulijoiden pakkotestit ja -karanteenit. Ei, ne ovat lääkärin vastuulla ja lääkärin etiikalla tehtäviä yksilöllisiä päätöksiä. Oikeusvaltion ja @Laakariliitto on pidettävä tästä huolta
Joku viittasi TTL 71 §:ään. Kuuntelin vielä uudelleen, ja Salminen sanoi 70. Tuo 71 veisi asian pois lääkäreiden käsistä ja lääkärinetiikan piiristä. Myös perustuslain ja ihmisoikeuksien kannalta se olisi kovin arveluttava tie. Toivon ettei siihen lähdetä
Päivän aikana on tullut mukavasti kommentteja ja kysymyksiä teemasta #maskilaki. Helsingin Sanomien haastattelussa hs.fi/politiikka/art… vastaan jo osaan niistä, mutta alla olevassa ketjussa on täydennyksiä. 1/x
Kysyttiin, miten lääkärintodistus maskivapautuksesta voisi toimia, ja eikö se paljastaisi arkaluontoisia potilastietoja. Kuka hyvänsä lääkärinoikeudet omaava voisi kirjoittaa todistuksen, eikä siinä olisi diagnoosia - vain arvio, ettei maskipakko koske tätä henkilöä. 2/x
Olisiko maskipakko sanktioitu? Poliisi voisi tartuntatautilain (TTL) 89 §:n nojalla antaa virka-apua sen valvomiseksi. Jos rangaistukset myöhemmin katsotaan välttämättömiksi, tämä hoituisi pikku muutoksella rikoslain 44 luvun 2 §:ään, lisäämällä sinne viiittaus TTL 58 §:ään. 3/x