Ei-päästökauppasektorin päästövähennyksillä on todella kiire! 2014-2019 päästökauppasektorin päästöt ovat pudonneet 25 %, ja päästökaupan ulkopuoliset sektorit yhteensä 6 %. Kansalliseen osuuteen lisää vauhtia markkinaehtoisella ohjauksella #ilmastosuunnitelma2035
Yhteiskunnan sähköistymisen myötä lämmityksen ja liikenteen päästöt siirtyvät päästökaupan alle. Investointiympäristön kannalta tärkeää olisi huomioida miten tuotanto ja kulutus muuttuvat tällä vuosikymmenellä.
Suomalaisilla yrityksillä on tarjota ratkaisuja laajasti eri sektoreilla niin energiajärjestelmän, teollisuuden, palveluiden ja liikenteenkin päästövähennysten osalta
Kaipaisin kansalliseen työhön lisää systeemistä ja eteenpäin katsovaa otetta. Liikenteen ja lämmityksen osalta iso teknologinen murros on käytössä, maataloudessa sama edessä. Nyt pitäisi katsoa eteenpäin ja rakentaa Suomeen paras ilmastoratkaisujen toimintaympäristö!
EU:n 2030-tavoitteiden myötä kansalliset tavoitteet kiristyvät ja ohjauskeinot muuttuvat. Suomen pitäisi nyt todella tarkkaan miettiä miten kansallinen ja EU-työ tukevat toisiaan. EU:n elpymisvaroilla iso kiihdytysvaikutus myös.
Hiilineutraalius 2035 mennessä tarkoittaa keskimäärin noin 3,3 miljoonan tonnin vähenemää vuosittain tästä eteenpäin. Tahti on sama kuin vuonna 2019, mutta selvästi nopeampaa tahtia kuin toistaiseksi 2000-luvulla
Toimialojen hiilineutraaliustiekartat antavat vahvistuksen, että tämä on tehtävissä.
Muutos ei kuitenkaan tapahdu ilman kokonaisvaltaista ja muutosta tukevaa toteutusta. Keskeistä kaikille tiekartoille on toimintaympäristön ja sääntelyn ennustettavuus ja kannustimet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi
Suomea on kehitettävä houkuttelevana investointiympäristönä. Mm. sujuvia viranomaisprosesseja (luvitus, kaavoitus), korkeatasoista T&K- infrastruktuuria ja -rahoitusta, kilpailukykyistä verotusta ja valtion mukanaoloa uuden teknologian korkean riskin investointihankkeissa.
Hiilineutraaliuden haasteet ja mahdollisuudet ovat eri toimialoilla hyvin erilaisia ja siksi on erittäin tärkeää ymmärtää, miten ja missä aikataulussa toimintaympäristö muuttuu niiden myötä
Tärkeää on, että kaikki alat ja toimijat toimivat yhdessä ja tekevät oman osansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästökauppasektorilla tahti on nyt selkeästi nopeampi kuin taakanjaossa. Tämän pitää muuttua ja erityisesti maatalouden osalta haasteet ovat suuria.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Mitä Biden aikoo ja voi tehdä ilmastopolitiikan suhteen (huolimatta senaatin lopullisesta jakaumasta)? Obaman kaudella palvelleet ekspertit kirjoittivat 300-sivuisen raportin ja julkaisivat suositukset. Ketju ⬇️
Raportti on annettu Bidenin siirtymätiimille ja ottaen huomioon kirjoittajoukon (+150 asiantuntijaa, lukuisia Obaman aikaisia neuvonantajia) on sillä suuri merkitys Bidenin ilmastopolitiikan rakentumisessa 1/n
Viesti on selvä: hallinnon työn pitää alkaa heti ja täydellä voimalla. ” In order to achieve ambitious U.S. leadership on climate change, the next administration must be ready to hit the ground running and effectively prioritize its climate response from Day One" 2/n
Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen maapallolla nyt ja tulevaisuudessa elävän ihmisen terveyteen eri tavoin. Muuttuvat sääolot vaikuttavat suoraan terveyteen ja niiden aiheuttamat yhteiskunnalliset häiriöt epäsuorasti (ruoka, vesi, työnteko, asuminen jne.)
Osa nykyisistä terveysongelmista pahenee ja saamme seuraamme myös kokonaan uusia ongelmia. Ilman merkittäviä päästövähennyksiä tulemme näkemään yhä enemmän yhteiskuntia ja ihmisiä rasittavia terveysongelmia.
Koronaviruksella on erittäin suuri vaikutus 2020, tietysti terveyteen ja hyvinvointiin, mutta myös politiikkaan, talouteen ja sitä kautta myös ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Alla ketjussa muutamia ajatuksia ja havaintoja: (1/n) #korona#koronafi#koronavirus
Ensinnäkin totean, että koronaviruspandemia on globaali inhimillinen tragedia, ja ihmisten terveys ja kriisin ratkaisu pikaisesti etusijalla. Pandemian kesto ja vaikutus on edelleen hämärän peitossa ja ratkaisujen vaikuttavuus ja mahdollisuudet jäävät nähtäväksi.
Raporttien mukaan koronan rajoittamistoimet ovat jo vaikuttaneet merkittävästi Kiinan teollisuustuotannon hetkelliseen vähenemiseen, jopa 40 % tuotannosta ja sitä kautta -25 % KHK-päästöistä
Päästöjen radikaali vähentäminen tulevina vuosikymmeninä edellyttää vähähiilistä teknologiaa, jonka valmistamiseen tarvitaan merkittävä määrä metalleja. Mitä nämä ovat, onko niitä riittävästi? Ketju.
Mitkä metallit ovat kriittisiä päästöjä vähentävien teknologioiden valmistuksessa? Litium, koboltti, nikkeli, mangaani, kupari ja harvinaiset maametallit (REE). Alla olevassa taulukossa tarkemmin käyttökohteita. 1/10
2. Paljonko metalleja tarvitaan? Paljon. UNEPin mukaan 600 miljoonaa tonnia enemmän 2050 mennessä kuin nykykehityksellä. Yksittäisten metallien määriä on vaikea ennustaa, mutta erityisesi litium ja koboltti ovat keskeisiä. USGS tuottaa listaa top 100 metallin tilanteesta. 2/10