12,399 views

, 23 tweets, 4 min read

Ilmastokoronakatsaus – erikoisraportti #1

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen ja erilaisten tautien leviämiseen? Onko koronalla ilmastolinkkiä?

#korona #koronafi #koronavirus

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen maapallolla nyt ja tulevaisuudessa elävän ihmisen terveyteen eri tavoin. Muuttuvat sääolot vaikuttavat suoraan terveyteen ja niiden aiheuttamat yhteiskunnalliset häiriöt epäsuorasti (ruoka, vesi, työnteko, asuminen jne.)

Osa nykyisistä terveysongelmista pahenee ja saamme seuraamme myös kokonaan uusia ongelmia. Ilman merkittäviä päästövähennyksiä tulemme näkemään yhä enemmän yhteiskuntia ja ihmisiä rasittavia terveysongelmia.

Esimerkkejä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ovat ilmansaasteiden lisääntyminen, vektorivälitteisten tautien muuttuminen, allergioiden lisääntyminen, vesi -ja ruokaturvan vaarantuminen, ääri-ilmiöiden aiheuttamat loukkaantumiset, mielenterveysongelmat jne.

Ymmärryksemme näistä terveysvaikutuksista on parantunut merkittävästi, mutta tarkempien arvioiden tekeminen on haastavaa, koska niihin vaikuttavat monet tekijät yhteiskunnallisista oloista sopeutumistoimiin.

Ilmastonmuutos on yksi terveyskysymysten taustalla oleva muutostekijä yhdessä väestönkasvun, kaupungistumisen ja maantieteellisen jakauman, metsäkadon, maankäytön muutosten ja biodiversiteettikadon kanssa.

Toistaiseksi IPCC:n mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen on ollut pieni ja vaikeasti kvantifioitavissa verrattuna muihin terveysongelmiin.

2050 asti ilmastonmuutos pahentaa erityisesti jo tunnettuja terveysongelmia. Ne tulevat pahenemaan samalla kun hyödyt lämpenemisen terveysvaikutuksista pienenevät (paleltumiskuolematI. Monet taudinaiheuttajat leviävät uusille alueille ja altistavat uusia ihmisryhmiä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset taudinaiheuttajien lisääntymiseen ovat erityisen huolestuttavia, esimerkiksi denguekuumeen leviämisessä 2000-luku on ollut suotuisa taudille. Sama esimerkiksi koleraa aiheuttaville bakteereille.

Koronaviruksen mahdollisesta yhteydestä ilmastonmuutokseen ei tällä hetkellä tiedetä tarpeeksi. Mutta mitä enemmän ihmiset muuttavat ympäristöä, sitä enemmän tauteja kantavat lajit liikkuvat ja ovat väestön lisääntyessä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.

Ilmastonmuutos tarkoittaa elinympäristöjen muuttumista, lajien liikkumista, ihmisten liikkumista sekä vuorovaikutusta näiden välilllä samalla, kun lämpötilojen kohoaminen nostaa monien tautien esiintymistä ja leviämistä.

Tutkimukset osoittavat, että ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, lisäävät ihmisten riskiä sairastua bakteeri/virustartuntoihin ja mitä enemmän ilmansaasteita sitä pahempi sairastuminen on.

Ilmastonmuutos siis tekee toisin sanoen taudeista leviävämpiä ja ihmisistä alttiimpia sairastumaan niille.

Suomessa ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maailmalla keskimäärin ja lisää äärimmäisten ja poikkeavien sääilmiöiden riskejä. Myös meillä ilmastonmuutoksen terveysriskit ovat merkittäviä.

Vesivälitteiset epidemiat lisääntyvät kaikkialla, myös Suomessa. Syinä ovat rankkasateet, tulvat ja lämpötilan nousu, jotka lisäävät haitallisten mikrobien määrää. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi pohja- sekä pintavesilaitosten käyttämän raakaveden laatuun.

Lämpeneminen ja lisääntyvät sademäärät vaikuttavat vektorivälitteisiä tauteja tartuttavien eläinten levinneisyyteen, aktiivisuuskausiin, populaation kokoon ja siirtymisen tehokkuuteen. Borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta levittävät puutiaiset voivat lisääntyä.

Lämpeneminen voi vaikuttaa myyrien levittämän Puumala-viruksen aiheuttaman myyräkuumeen sekä muuttolintujen levittämien virustautien esiintymiseen. Parasiittien esiintyminen voi lisääntyä, sillä leudommat talvet ja kosteat kesät lisäävät edesauttavat loiseläinten lisääntymistä.

Suomi on avoin viennistä ja tuonnista riippuvainen talous, mistä syystä heijastevaikutukset voivat olla joissain tapauksissa merkittävimpiä kuin suorat vaikutukset. Tämä nähdään erityisen hyvin koronaviruksen tapauksessa.

Eli tiivistettynä: ilmastotoimet ovat myös terveyspolitiikkaa. Päästöjen nopea vähentäminen olisi ihmisten terveyttä edistävää ja pienentäisi erilaisten taudinaiheuttajien negatiivista vaikutusta ihmiskunnalle.

Parhaita keinoja haavoittuvuuden vähentämiseksi globaalisti olisi terveydenhuollon kehittäminen, puhdas vesi ja sanitaatio, rokotusohjelmien parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä kriiseihin varautuminen ja valmiuskyvyn nostaminen.

Lähteet: IPCC, Lancet, CDC ja valtioneuvoston teettämät sää -ja ilmastoriskiselvitykset Suomen osalta.

@Elinkeinoelama

@Elinkeinoelama