Täytyy sanoa, että vaikka tiesinkin ettei kapitalisminkaan historia kestä päivänvaloa, niin siitä lukeminen on silti järkyttävää. Keinot eivät olleet yhtään vähemmän julmia kuin ne, millä kommunismia yritettiin saada aikaan.
Tämä on ruumiiden päälle rakennettu järjestelmä.
Eikä tarvitse mennä edes varsinaiseen orjuuteen. Lukekaapa joskus miten Englannissa toteutettiin ns. aitaaminen käytännössä, ja mitä siitä seurasi.
Aitaaminen eli ”enclosure” oli eräänlainen alkuperäinen palvelujen yksityistäminen. Yhteisessä käytössä olleet maat siirrettiin yksityisiin käsiin jotta niiden käyttö olisi ”tehokkaampaa.”
Samalla tuhottiin satojen tuhansien ainoa elinkeino.
Mutta ei hätää: valtio valvoi maanomistajien etua ja suojasi omistusoikeuksia esim. niin, että kun aitaaminen synnytti valtavan joukon epätoivoisia köyhiä, niin hirttotuomio tuli jo 18 shillingin arvoisen tavaran varastamisesta.
Tämä on se ”klassisten liberaalien” unelmavaltio, by the way. Jossa valtio vain suojaa omistamisen oikeutta.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
"Korhonen vaatii kommunismia" on väite mitä on nyt tullut sen verran, että taidanpa kertoa tarkasti mitä ajattelen.
Ensinnäkin vedän yhden keskeisistä argumenteistani suoraan Friedrich Hayekilta, joka ei nyt varsinaisesti tullut tunnetuksi Marxin työn jatkajana.
Tämä argumentti koskee taloudellisen vallan keskittymisen tuhoisia vaikutuksia ja tunnetaan esim. nimellä talouslaskun ongelma. Hayek esitti, mielestäni hyvin joskaan ei raudanlujin perustein, että taloudellisen vallan keskittyminen johtaa huonoihin lopputuloksiin.
Näin käy siksi, koska "Keskussuunnittelija", jolle valta keskittyy, ei voi koskaan tietää ihmisten preferenssejä yhtä hyvin kuin ihmiset itse. Siksi mikään keskusjohtoisuus ei tuota yhtä hyvää resurssienjakoa kuin se, että ihmiset päättävät itse.
Miten hyvinvointivaltio rakennettiin, ja miksi? Moisio 2007:
"...kansalaisyhteiskunnan eheyden vahvistaminen nähtiin viimeistään 1960-luvun lopulta alkaen välttämättömänä asiana valtakunnan itsenäisyyden turvaamiseksi kylmän sodan puristuksessa." ...
"Laajojen vertikaalisten ja horisontaalisten tulonsiirtojen katsottiin paitsi tukevan talouskasvua myös lieventävän yhteiskuntaluokkien välistä jännitettä." ...
"Näin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen oli ikään kuin vastavallankumouksen jatkuvaa ylläpitoa: kommunistisen yhteiskuntamallin kannatuksen vähittäistä mutta kuitenkin tietoista rapauttamista. Se oli senaikainen eliitin konsensus." (s. 72, Tieteessä tapahtuu 6/07)
Kehittelen eteenpäin tätä teoriaa, että kestävän yhteiskunnan pitää laittaa tiukat rajat eriarvoisuudelle, tai se ei ole kestävä.
Nyt argumentti menee näin:
1. Keskeinen mekanismi, miksi eriarvoisuus johtaa ympäristötuhoon, on ihmisten tyytymättömyys suhteelliseen asemaansa.
2. Sen jälkeen kun absoluuttinen köyhyys on selätetty, yhteiskunnissa entistä keskeisemmäksi hyvinvoinnin mittariksi nousee suhteellinen asema "nokkimisjärjestyksessä."
Suhteellinen asema on paljon enemmän nollasummapeli kuin absoluuttinen elintaso. (Ei kokonaan.)
3. On vahvaa empiiristä näyttöä, että a) ihmiset eivät arvioi omaa hyvinvointiaan absoluuttisilla mittareilla vaan suhteessa toisiin ihmisiin, ja b) suhteellinen asema on tärkeä tekijä ihmisten kokemassa onnellisuudessa ja tyytyväisyydessä elämäänsä.
Minusta yksi ihan keskeisiä juttuja mitä olen ympäristöasioita miettiessä tajunnut, ja mitä soisin kaikkien tajuavan, on tämä: tässä pelissä on ensi sijassa kyse siitä, miten saadaan aikaan yhteiskunta, joka kykenee asettamaan turvalliset ympäristörajat ja pysymään niissä.
En enää todellakaan usko, että tämä olisi sellainen kysymys, missä yhteiskunta tai vaikka talous voitaisiin käsitellä yhtenä asiana, ja ympäristörajat niistä täysin erillisenä asiana.
Ajatus, että tässä on kyse vain ympäristörajojen asettamisesta, johtaa mielestäni harhaan.
Kyllä ihan kaikki asiasta vähänkin kiinnostuneet tietävät jo, että tiukat ympäristörajat pitäisi saada aikaan. Useimmat tietävät myös esim. mikä olisi teoriassa "tehokkain" keino päästä noihin rajoihin.
Selittää myös, miten on mahdollista että aliravittujen määrä on lisääntynyt vaikka ”absoluuttisessa köyhyydessä” elävien määrä on vähentynyt. Koska tuo köyhyysraja vastaa sitä, että 35 brittiä yrittäisi elää yhden ihmisen minimipalkalla, ilman mitään tukia tai apua.
Lukemisen arvoista myös se, miten narratiivi ”vielä 1800-luvulla melkein kaikki olivat köyhiä” on rakennettu ja perusteltu: huomioimatta omavaraistaloutta ennen vuotta 1981.
Mikä antaa äärimmäisen vinon kuvan hyvinvoinnista ennen kaiken siirtymistä rahatalouteen.
Opinpa tuossa jutun mitä en ollut ennen ajatellut, ja jaanpa sen nyt teidänkin iloksi.
Oletteko ikinä miettineet, miksi kultaa käytettiin niin kauan rahana?
Syy on se, että kultaraha on helppo erottaa väärennöksestä. Mikään muu ennen 1800-luvun loppua saatavissa ollut metalli ei ollut yhtä tiheää. Vain lyijy pääsi lähelle, ja se oli helppo tunnistaa, kullattunakin.
Näin oikean rahan erottaminen kolikoiden painoa vertailemalla oli helppoa ilman monimutkaisia konsteja.