Uusi muistio @eroonkoronasta-asiantuntijaryhmältä! Tarjoamme suuntaa-antavan arvion syksyn-talven mahdollisen epidemia-aallon terveystaakasta. Se ei ole pieni, rokotuksista huolimatta, jos tartuntoja on paljon! Ne kannattaa siis edelleen pitää kurissa. 🧵 eroonkoronasta.fi/muistio-korona…
Keskustelua koronastrategiasta on haitannut mutuilu ja konkretian puute, mitä olen itsekin tuskaillut. Jos tartunnoilla ei muka ole väliä ja niiden annetaan levitä, mitkä ovat seuraukset? Kun (julkisia) laskelmia ei näkynyt, lopulta sisuunnuimme ja teimme oman laskelman. 💪🤓
Laskelmamme osoittaa, että tartuntojen leviäminen voi johtaa tuhansiin sairaalapotilaisiin + longcovid-potilaisiin, ja satoihin kuolemiin, vaikka rokotukset etenevät nykytasolta 90% 💉💉. Parametrit ovat maltilliset, joten tämä ei edusta pahinta mahdollista skenaariota.
Laskelma vakavasti sairastuvien, menehtyvien ja longcovid-potilaiden määrästä on tehty ottaen huomioon riskin ja rokotusuojan ikäryhmittäin, maltilliselle aallolle, jossa 280K (5%) suomalaista saa tartunnan. Malli on suuntaa-antava, mutta vastaa aika hyvin toteutuneita lukuja.
Vakavasti sairaat ja menehtyneet tulevat osittain pienestäkin rokottamattomien osasta (parhaassa rokoteskenaariossa <10%), ja osittain siitä, että rokotteen teho on korkea mutta ei 100%. Kun tartuntoja on paljon niin sairastumisiakin tulee, vaikka entistä vähemmän per tartunta.
Keskeisiä epävarmuuden lähteitä: deltan suurempi sairastuttavuus on datan puutteessa otettu vain osin huomioon, ja kaikkia parametrejä ei tunneta täysin. Emme tässä mallinna epidemia-aallon dynamiikkaa, tehohoidon tarvetta ja eräitä muita olennaisia asioita.
Suuntaa-antavanakin toivomme arviomme herättävän keskustelua ja inspiroivan muita mallinnuksia eri skenaarioiden seurauksista - hyödyistä ja haitoista. Laskelmamme on avoimesti saatavilla, ja taulukkoon voi kukin kokeilla omia parametrejä!
Rokotteiden teho ja kattavuus eivät siis riitä estämään terveydenhoitojärjestelmän kuormitusta ja kansanterveydellisiä haittoja (ml longcovid) tulevana syksynä ja talvena, jos tartuntoja on paljon.
Mitä siis pitäisi tehdä? Ensinnäkin, korkea rokote% mahdollisimman pian on ensisijaista. Se tukee kaikkia toimia. Lisäksi tartuntojen hillitseminen on tarpeen. Rokotusten väestöimmuniteetin avittamana se on mahdollista, ilman liian korkeita yhteiskunnallisia kustannuksia.
Kuten @eroonkoronasta on alusta asti sanonut, epidemian hallinta on helpointa ja halvinta kun tartuntoja on vähän ja testaus-jäljitys-eristys pelaa. Tartunnat alas, hybridistrategian nykykeinoja tukemaan esim. FFP2-maskit, pikatestaus, parempi ilmahygienia, koronapassi.
Pitkällä aikavälillä pärjäämme kyllä rokotteiden, viruksen leviämistä ehkäisevien toimien, kansanterveystyön ja kans.väl yhteistyön yhdistelmällä. Näin toimitaan muidenkin virusten kanssa, jotta vaikeat epidemiat vältetään. Koronalle tarkkaa reseptiä haetaan vielä jonkun aikaa.
Henk. koht. ajattelen, että tulevaisuuden Suomessa tartunnat voi pysyä kurissa tosi korkean rokotuskattavuuden ja kevyiden tukitoimien varassa. Tai ehkä tulevaisuudessa terveyshaitta arvioidaan niin pieneksi, että tartuntojen voi antaa hitaasti levitä. Vielä ei ole sen aika:
Eihän tätä tilannetta kukaan enää jaksaisi 😭, mutta valitettavasti virus ei välitä meidän tunteista, ja se tekee edelleen levitessään pahaa jälkeä. Nyt syksyllä pidetään homma sisulla kasassa!
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Testaa-jäljitä-eristä on keinojen kuningas, koska sillä kohdistetaan rajoitukset altistuneisiin eikä koko kansaan. Mutta kun tartuntoja on liikaa ja jäljitys pettää, tulvapato on auki, ja yleiset rajoitukset on ainoa keino hidastaa leviämistä.
Elämme vaarallisia aikoja. 1/4
Tavoitteet tartuntojen suhteen on nyt täysin hukassa. Vapaata leviämistä ei sairaalat kestä. Kun tartuntoja on siis pakko torjua, se on HELPOMPAA ja HALVEMPAA jos niitä on esim. 100/päivä (jäljitys toimii) kuin jos niitä on 1000/päivä. Tätä on @eroonkoronasta sanonut 1.5 v.
2/4
Nyt tuntuu vallitsevan harhaluulo, että koska rokotusten takia sairastuvuus/tartunta on pienempi kuin ennen (🥳), niin isompi tartuntojen määrä on OK. Mutta kun ne eivät pysy sillä tasolla - ilman raskaita rajoituksia - kun jäljitys ei pelaa! Vanhoista virheistä voisi oppia. 3/4
Vuoden aikana koronaviruksesta on opittu paljon. Valitettavasti moni varhainen, vääräksi osoittautunut käsitys kummittelee sitkeästi - mutta usein epäsuorasti - päättäjien ja virkamiesten puheissa ja teoissa. Ketju virheoletuksista, jotka pitäisi tunnistaa ja hylätä:
1/9
Käsihygieniaa korostuu kaikkialla, kouluista tartuntatautilakiin. Mutta tämä perustuu vuodentakaiseen tietoon. Olemme tienneet jo pitkään, että pintojen kautta korona ei juurikaan leviä, vaan hengitysteistä ilmaan leviävistä pisaroista ja aerosoleista.
2/9
"Flatten the curve" jäi elämään usein epäsuorana oletuksena, että epidemia on kansanterveydellinen uhka vain, jos sairaalakapasiteetti ylittyy. Mutta nyt tiedämme longcovidin ison riskin myös myös lievän taudin sairastaneille. Matalallakin epidemialla on hinta terveydelle.
3/9
Sulkutoimista, niiden hyödyistä, haitoista, ja ajoituksesta puhutaan nyt paljon. Tässä ketjussa pohdin, miten sulkutoimia käytetään strategisesti eikä paniikkinappulana. Mitä Suomen epidemian tukahduttaminen mahdollisimman pian ennakoivilla sulkutoimilla tarkoittaisi? 1/9
Sulkutoimia on kahdenlaisia: 1) tukahdutusstategian ennakoiva circuit breaker, jolla painetaan alkava epidemia nolliin (U-Seelanti, Australia), 2) hätä-lockdown sairaaloiden kriisiydyttyä, mitä helpotetaan heti kun akuutein kriisi on ohi - ja epidemia palaa (Belgia, UK ym.). 2/9
Tukahdutusstrategian ennakoivien sulkutoimien kesto on joitakin viikkoja, jonka jälkeen epidemian hallintaan riittävät testaa-jäljitä-eristä ym. kevyemmät toimet toisin kuin laajan epidemian aikana. Tämä on kuin laastarin repäisy kerralla pitkän nitkutuksen sijasta. 3/9
Suomen koronatoimissa on edistystä, mutta selvän tavoitteen puuteen lisäksi ongelmana on keinovalikoiman jämähdys viime kevään raskaisiin, isoja haittoja aiheuttaviin työkaluihin. Lisätehoja torjuntaan voisi puristaa monesta paikasta. Ketju:
Yleinen ongelma on ilmalevitteisten tartuntojen vähättely. Käsienpesu on hyvä juttu, mutta pintatartunnat ovat tutkimusten mukaan aika pienessä roolissa. Jos pestään pintoja mutta unohdetaan ilmanvaihto ja maskit, on luotu väärää turvallisuuden tunnetta. theatlantic.com/ideas/archive/…
Maskin käyttö on mitä sattuu. Nyt pitäisi valjastaa kaikki voimat maskien saamiseksi käyttöön kaikissa julkisissa sisätiloissa. Vatuloinnin aika on ohi. Jos suositukset ei riitä niin pakolla sitten. Lisäksi Suomessakin pitäisi edistää FFP2-maskien käyttöä isomman riskin paikoissa
I'm excited to share our new preprint, led by my postdoc @g_dafni and @beryl_bbc in collaboration with Garrett Garborcauskas, @dgmacarthur, @nanopore and others: Transcriptome variation in human tissues revealed by long-read sequencing.
We introduce the largest long-read transcriptome sequencing data from human tissues, from GTEx samples. The ONT technology provides an exciting opportunity for improved analysis of the real biological unit of the transcriptome: transcripts - not genes or splice junctions. 2/8
We identified about 100K novel transcripts that validate well in proteome data and are enriched for tissue-specific expression and capture biological signals. This is an important extension of human transcript annotations and shows promise for the future. 3/8
Epidemian tukahduttamisen vaikein kohta on ollut matkustuskontrolli, mutta nyt Suomesta on tehty saari. Tätä tilaisuutta ei saa hukata: jos tartunnat painetaan nyt nollan tuntumaan, Suomen sisällä selvitään kevyillä rajoituksilla nykyiseen löysän hirren ankeuteen verrattuna. 1/5
Tartuntojen painaminen alas vaatii hetkellistä tiukennusta. Ongelma-alueilla muutamaksi viikoksi ravintolat ym. kiinni, etäkoulu - ja sitten helpottaa. Harvat tartuntaketjut voidaan nitistää paljon tehokkaammin testaa-jäljitä-eristä -täsmätoimilla, nyt kun rajavuoto pienenee. 2/5
Epidemian tukahdutettuamme riittävät kevyemmät toimet rokotekattavuuteen asti. Konsertit, harrastukset, pienet juhlat ym. takaisin - edelleen testeistä, maskeista ja etäisyyksistä huolehtien. Kevät voi olla nykyistä ankeutta tai kesän kaltaista varovaista mutta vapaata elämää.3/5