Thread by @tuuliel

Vuoden aikana koronaviruksesta on opittu paljon. Valitettavasti moni varhainen, vääräksi osoittautunut käsitys kummittelee sitkeästi - mutta usein epäsuorasti - päättäjien ja virkamiesten puheissa ja teoissa. Ketju virheoletuksista, jotka pitäisi tunnistaa ja hylätä:
1/9

Käsihygieniaa korostuu kaikkialla, kouluista tartuntatautilakiin. Mutta tämä perustuu vuodentakaiseen tietoon. Olemme tienneet jo pitkään, että pintojen kautta korona ei juurikaan leviä, vaan hengitysteistä ilmaan leviävistä pisaroista ja aerosoleista.
2/9

"Flatten the curve" jäi elämään usein epäsuorana oletuksena, että epidemia on kansanterveydellinen uhka vain, jos sairaalakapasiteetti ylittyy. Mutta nyt tiedämme longcovidin ison riskin myös myös lievän taudin sairastaneille. Matalallakin epidemialla on hinta terveydelle.
3/9

Vuosi sitten puhuttiin, että muu väestö voi ottaa viruksen vastaan, koska se on vaarallinen vain riskiryhmille. Tästä on irtisanouduttu, mutta rivien välissä näkyy edelleen ajattelu, että kaikki on OK kun riskiryhmät on turvattu. Tauti on kuitenkin vaarallinen kaikille.
4/9

4) Viralliset tahot suosittelevat maskeja ja kiittelevät yritysten maskipakoista, mutta samalla asiaa jatkuvasti vesitetään vähättelyllä, varoittelulla, ja virheellisillä poikkeuksilla terveyssyistä. Kevään maskiskeptisyydestä jäi pitkä jälki.
5/9

5) "Lapset ei tartuta, kouluissa virus ei leviä". Tämä on oikeasti monitahoinen kysymys, mutta valtakunnan virallisilla tahoilla tämä tuntuu päätyneen perusoletukseksi jota ei tarkastella kriittisesti, kulloisenkin epidemiatilanteen ja uuden tiedon valossa.
6/9

Ongelmana pandemian kaltaisessa uudessa tilanteessa ei ole niinkään se, että usein joudutaan toimimaan vajaan tiedon varassa - se on väistämätöntä. Pahempaa on se, että kun uutta tietoa tulee, päivitys ajatusmalleissa, strategiassa ja toimissa jää tekemättä tai puolitiehen.
7/9

Ihanne olisi: Kun uusi tieto osoittaa jonkun käsityksen vääräksi, tämä todetaan ja varmistetaan, että tieto meni kaikille perille. Sitten mietitään systemaattisesti, mitkä strategiat perustuivat tälle virhekäsitykselle, jotta ne voidaan korjata uuden tiedon mukaiseksi.
8/9

Tutkijana on tärkeää jatkuvasti käydä kriittisesti läpi omia oletuksia, ja karsia virhekäsitysten zombi-rönsyjä. Koko ajan pitää ajatella ajattelemista. Vilpitön kysymys: Kuinka järjestelmällisesti tätä tehdään poliitikassa ja mm. mediassa?
9/9