Viimeisen 10 vuoden aikana olemme vähitellen siirtyneet #keskuspankkikapitalismi:n aikaan.
Tämä ilmiö jakaa kansan voittajiin ja häviäjiin. Voittajia ovat sijoittajat. Häviäjiä kaikki muut.
Yritän seuraavassa selittää miksi näin tapahtuu.
Tämä ilmiö jakaa kansan voittajiin ja häviäjiin. Voittajia ovat sijoittajat. Häviäjiä kaikki muut.
Yritän seuraavassa selittää miksi näin tapahtuu.
1) Kotitaloudet ovat vaurastuneet 10 vuoden aikana roimasti. Varat ovat nouseet, velat ovat nousseet, mutta näiden erotus eli nettovarallisuus on noussut vielä enemmän.
salkunrakentaja.fi/2019/09/kotita…
salkunrakentaja.fi/2019/09/kotita…
2) Kuten arvata saattaa, tämä vaurastuminen ei ole jakautunut kansalaisten kesken tasaisesti.
Vuodesta 1988 varakkaimman prosentin osuus kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta on kasvanut noin 6 prosenttiyksikköä.
Vuodesta 1988 varakkaimman prosentin osuus kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta on kasvanut noin 6 prosenttiyksikköä.
3) Puolet kotitalouksista omistaa vain vaivaiset kuusi prosenttia nettovarallisuudesta. Siis mitättömän vähän.
4) Keskuspankit ruokkivat varallisuuden keskittymistä.
Ne ovat ultrakevyellä rahapolitiikallaan painaneet korkotason ennätyksellisen alas ja ovat kvantitatiivisellä elvytyksellä ostaneet esim. valtiolainoja.
Ne ovat ultrakevyellä rahapolitiikallaan painaneet korkotason ennätyksellisen alas ja ovat kvantitatiivisellä elvytyksellä ostaneet esim. valtiolainoja.
5) Halpaa rahaa voivat hyödyntää ne, jotka saavat sitä lainaa. Ne jotka eivät saa, menettävät mahdollisuuden hyötyä halvasta rahasta.
6) Yleensä tällainen ultrakevyt rahapolitiikka johtaa rahan arvon heikentymiseen ja inflaatioon.
Nyt inflaatio on pysynyt kuitenkin aisoissa. Ainakin jos inflaatiota tarkastellaan esim. kuluttajahintaindeksin kehityksenä.
Nyt inflaatio on pysynyt kuitenkin aisoissa. Ainakin jos inflaatiota tarkastellaan esim. kuluttajahintaindeksin kehityksenä.
7) Kuluttajahintaindeksin ei pidä antaa kuitenkaan hämätä. Vaikka ruoan, vaatteiden tai elektroniikan hinnat eivät nouse, vaikuttaa löysä raha hintoihin.
Se vaikuttaa omaisuuserien hintoihin!
Se vaikuttaa omaisuuserien hintoihin!
8) Nyt tullaan asian ytimeen.
Keskuspankkien löysä raha on nostanut asuntojen, pörssiosakkeiden ja valtiolainojen hintoja.
Keskuspankkien löysä raha on nostanut asuntojen, pörssiosakkeiden ja valtiolainojen hintoja.
9) Koska asunnot, osakkeet ja muut omaisuuserät ovat jakautuneet epätasaisesti väestön kesken, ovat keskuspankit auttaneet varakkaita vaurastumaan entisestään.
Nämä ihmiset ovat voineet hyödyntää halvan rahan velkavipua varallisuutensa kasvattamisessa.
Nämä ihmiset ovat voineet hyödyntää halvan rahan velkavipua varallisuutensa kasvattamisessa.
10) Yhä suurempi osa väestöstä ei pysty keskuspankkien vipuvoimaa hyödyntämään. He eivät saa halpaa rahaa, he saattavat asuvat siellä, missä asunnoilla ei ole markkina- eikä vakuusarvoa.
11) Keskupankkikapitalismi yhdessä kiihtyneen muuttoliikkeen kanssa on muodostanut osalle väestöstä ansan.
Kuihtuvilla aluieilla asunnoilla ei ole markkina- eikä vakuusarvoa. Omistusasunnon hankkiminen sieltä, missä asuntojen arvot nousevat, on mahdotonta.
Kuihtuvilla aluieilla asunnoilla ei ole markkina- eikä vakuusarvoa. Omistusasunnon hankkiminen sieltä, missä asuntojen arvot nousevat, on mahdotonta.
Nuorilla ei ole taakkanaan omakotitaloa kuihtuvalla paikkakunnalla. He voivat muuttaa opintojen tai työn perässä kasvukeskuksiin.
Moni nuori joutuu kuitenkin asumaan vuokralla kasvukeskuksissa. Siksi hekään eivät ole hyötyneet keskuspankkikapitalismin varallisuusvoimasta.
Moni nuori joutuu kuitenkin asumaan vuokralla kasvukeskuksissa. Siksi hekään eivät ole hyötyneet keskuspankkikapitalismin varallisuusvoimasta.
Miljonääreillä on hallussaan jo noin puolet koko maailman yksityisestä varallisuudesta. Suomessa miljonäärit omistavat 38 prosenttia varallisuudesta.
salkunrakentaja.fi/2019/07/yksity…
salkunrakentaja.fi/2019/07/yksity…
Yksi kp-kapitalismin ongelma on, että se luo valtioille kyseenalaisen kannusteen ylläpitää alijäämäisiä budjetteja.
Valtiot saattavat yrittää tasata varallisuuden uusjakoa julkisia menoja nostamalla. Alhainen korkotaso ja keskuspankit ruokkivat aktiivista finanssipolitiikkaa.
Valtiot saattavat yrittää tasata varallisuuden uusjakoa julkisia menoja nostamalla. Alhainen korkotaso ja keskuspankit ruokkivat aktiivista finanssipolitiikkaa.
