Thread by @jamihaavisto

Kasvisruuan puolesta argumentoidaan useimmiten sen eettisyyteen ja ekologisuuteen vedoten. Ihan valideja pointteja, mut oon huomannut ettei nää jaksa kiinnostaa kaikkia. Jos sivuuttaa nää, niin voisko lihansyönnin vähentämistä harkita edes oman terveytensä kannalta? (ketju)

Mulle ekologiset ja eettiset syyt paino tosi paljon kun aloin vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta lukioaikana. Nyt kun oon yliopistossa oppinut enemmän evoluutiosta, fysiologiasta ja metaboliasta, niin oon tajunnut paremmin myös sen terveydellisen näkökulman.

Lupaan, etten mainitse tässä ketjussa sanallakaan ympäristöä tai eläinten oikeuksia, vaikka mieli tekisi. Keskityn nyt avaamaan vain ihmiskehon toimintaa ja ruuan terveysvaikutuksia. Oon sairastanut Crohnin tautia 9 vuotta, joten ruoka kiinnostaa mua ihan senkin puolesta.

"Ihminen on sekäsyöjä."
"Liha ja maitotuotteet on osa terveellistä ruokavaliota."

Joo ja ei. Ihminen on morfologisesti ja fysiologisesti selvästi lähempänä kasvissyöjiä kuin lihansyöjiä.

Homo Sapiens on varsin nuori laji. 300 000 vuotta on evoluutiossa lyhyt pätkä. Tuona aikana ihminen on muuttunut metsästäjä-keräilijästä nykymuotoonsa. Biologinen evoluutio ei ole pysynyt nopean kulttuurillisen ja kognitiivisen kehityksen perässä.

Ihmisen hampaat, leukaluut ja -lihakset eivät sovellu raa’an lihan mekaaniseen pilkkomiseen. Hampaiden muoto vastaa herbivorien hampaita, sivuttaissuunnassa liikkuvat leuat sopivat kasvisten jauhamiseen ja lihakset ovat liian heiveröiset raskaaseen purentaan.

Mahalaukun happamuus ei suoraan kerro eläimen käyttämästä ravinnosta, vaan enemmänkin lajien sukulaissuhteista. Yleinen trendi on, että lihansyöjien mahahapon pH on matalampi kuin kasvissyöjillä, mutta poikkeuksia löytyy runsaasti. Ihmisen mahahapon pH on alhainen 1,5.

Kun tarkastellaan ruuansulatuksen muita osia, tilanne kääntyy päälaelleen: kasvissyöjien suolisto on paljon pidempi kuin lihansyöjillä. Ihmisen suolisto on huomattavasti pidempi kuin saman kokoluokan lihansyöjillä ja suhteellisesti pidempi kuin lähisukulaisilla.

Entsyymitoiminta viittaa vahvasti kasvispainotteiseen ruokavalioon. Amylaasi on entsyymi, joka pilkkoo kasveista löytyvää tärkkelystä. Ihmisen evoluution aikana on tapahtunut useita amylaasia koodaavan geenin duplikaatioita, mikä on tehostanut kasviperäisen ravinnon käyttöä.

Suoliston mikrobiomi on vahvasti ympäristöön sidonnainen - myös ruokaan. Nykyisten, pitkälti kasvisruokaan nojaavien metsästäjä-keräilijöiden mikrobiomi on diversiteetiltään huomattavasti laajempi kuin länsimaisilla, paljon eläinperäisiä tuotteita syövillä.

Historiallisesti eläinperäisen ravinnon osuus ihmisen ruokaympyrässä on ollut pieni. Ensimmäiset maistiaiset saatiin opportunistisesti haaskoilta, kun muuta ravintoa oli niukalti. Metsästäjä-keräilijöidenkin safka oli hyvin kasvispainotteista.

Maatalouden kehittymisen myötä eläinperäisen ravinnon saatavuus helpottui, mutta kulutus pysyi olosuhteidenkin pakosta kohtuullisen pienenä. Vasta teollistumisen tuoma vaurastuminen toi lihan arkipäivään - ensin länsimaissa ja sittemmin enenevissä määrin myös muualla.

Keskiverto suomalainen kulutti vuonna 2018 81kg lihaa, mikä on lähes kolminkertainen määrä 50-luvun tasoon verrattuna. Suositeltu määrä on huomattavasti pienempi, max 500g punaista tai prosessoitua lihaa viikossa. Mitä tällainen määrä eläinperäistä safkaa sitten tekee ihmiselle?

No ei ainakaan kovin hyvää. Eläinperäinen safka vaikuttaa negatiivisesti verisuonten endoteelin toimintaan, mikä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Kasvipohjainen ruokavalio onkin tutkitusti ainut ruokavalio, jolla voi parantaa verenkiertoelimistön terveyttä.

Sitten mulle hyvin henkilökohtaiseen aiheeseen eli suolistoon ja sen mikrobiomiin. Kuten jo edellä mainittu, paljon eläinperäistä safkaa sisältävä ruokavalio heikentää suoliston mikrobiomin diversiteettiä vaikuttaen oleellisesti ravintoainemetaboliaan. Mitä sitten?

Runsas eläinperäisten tuotteiden kulutus lisää mm. IBD:n, suolistosyövän ja liikalihavuuden riskiä. Kansanterveydellisesti tää on iso juttu, ja tulee vuositasolla todella kalliiksi. Oon kelannut, että paremmalla ruokavaliolla en ehkä ikinä olisi sairastunut Crohnin tautiin.

Oon syönyt kasvispainotteisesti kolmisen vuotta ja sittemmin lopettanut lihansyönnin. Mun sairaus on pysynyt hallinnassa, eikä lihan droppaaminen oo ainakaan huonontanut mun vointia. Kannustankin kaikkia testaamaan samaa ihan jo oman terveytensä puolesta!

Lähteet & luettavaa:
Suvi Auvinen @suviauvi, Lihan loppu
Madigan et. al., Brock Biology of Microorganisms

Beasley et. al., 2015, The Evolution of Stomach Acidity and Its Relevance to the Human Microbiome
Perry et. al., 2007, Diet and the evolution of human amylase gene copy number variation

Sankaranarayanan et. al., 2015, Gut Microbiome Diversity among Cheyenne and Arapaho Individuals from Western Oklahoma
Kahleova et. al., 2018, Vegetarian Dietary Patterns and Cardiovascular Disease

Satija et. al., 2018, Plant-based diets and cardiovascular health
Domingo et. al., 2017, Carcinogenicity of consumption of red meat and processed meat: A review of scientific news since the IARC decision