1. Onko finanssisihteeri Kotamäen selvitys, jonka mukaan verotusta voisi kiristää kaikissa verolajeissa jopa huomattavasti ilman että taloudellinen toimeliaisuus kärsii tai verokertymä pienenee, oikeansuuntainen? (Jopa 79% pääomatuloissa)?
2. Onko niin, että kuten prof. Jäntti esittää, koko ns. kestävyysvajetta ei olisi, jos viimeisen 25 v aikana valtion rahaa ei olisi jaeltu pois veronalennuksina kumulatiivisesti 15 miljardia €, vaikka tiedettiin, että väestö ikääntyy ja huoltosuhdelaskelmiin heikkenee?
3. Onko niin, että nostamalla parhaiten ansaitsevien (>55 000/vuosi) verotusta takaisin 90-luvun tasolle, valtion kassaan saataisiin lisää 7-8 miljardia per vuosi?
4. Onko niin, että palauttamalla yritysten verotus takaisin 1950-luvun tasolle - jolloin talous kasvoi kaksinumeroisissa lukemissa - valtion kassaan voitaisiin saada jopa yli 11 miljardia lisää?
5. Onko niin, että todellisuudessa verotuksesta progressiivista on vain noin 10-20%, lopun ollessa jopa regressiivisiä tasaveroja kuten esim. kunnallisvero ja ALV sekä sosiaalimaksut?
7. Millaista näyttöä on siitä, että yrityksille ja varakkaammille 25 v ajan jaetut veronalennukset ovat todella synnyttäneet kasvua ja työpaikkoja, eivätkä vain valuneet osinkoihin, joiden määrä on kasvanut Seppänen mukaan 14-kertaiseksi vuodesta 1991?
8. Onko todella niin, että veronkierto tukkimalla Suomessakin voitaisiin saada ns. verovajetta vähennettyä samalla tavalla kuin esim. Ruotsissa ja Britanniassa on arvioitu, eli suhteutettuna luokkaa 4-7 miljardia euroa?
9. Miksi ihmeessä ”kestävyysvajeen” torjunnan pitää jäädä vähävaraisimpien maksettavaksi, vaikka jo veronalennuksia jaettaessa tiedettiin täysin varmasti, että Suomen väestö ikääntyy nopeasti?
10. Kun puhutaan siitä, miten palkkojen alentaminen lisäisi työllisyyttä, miten paljon puheessa on empiriaa ja miten paljon pelkkää teoriaa? Mitä opetuksia mm. vuoden 1993 nuorison palkanlaskusta on saatu? Luvattiin 90 000 työpaikkaa, ovatko arviot toteamassa (200-2200) oikeita?
(11. Minkä helvetin takia Applen autocorrect on näin viekas ja harhaannuttava? Vanhassa Motorolassa toimi PALJON paremmin.)
12. Miltä Suomen työllisyyskehitys tosiasiassa näyttää, jos katsotaan tehtyjen työtuntien määrää ja saatujen palkkojen osuutta kansantulosta?
Näitä ja paljon muita erinomaisia kysymyksiä talousajattelun yksistä totuuksista esitetään Ojapellon kirjassa Kasvun loppu (2016). Toivoisin että esimerkiksi tutkivat journalistit ja aktivistit kampaisivat väitteet läpi huolellisesti.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Kun persujen ehdokas väittää että vääränvärisistä ei olisi maanpuolustajiksi, niin nostetaan sitten kissa pöydälle.
Todellisessa konfliktissa Kremlin herrojen kanssa nämä ns. ”kansallismieliset” olisivat Kremlin hyödyllisiä hölmöjä ihan hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa.
Kuten kaikki muutkin, myös Kreml ja Venäjän asevoimien yleisesikunta (Genstab) ovat huomanneet, että ”kansallismieliset” eivät ole kovin lähdekriittisiä ja heidät saa kiihotettua apinan raivoon sopivalla propagandalla esim. ”islamisteista.” TÄTÄ TULTAISIIN HYÖDYNTÄMÄÄN.
Todellinen konflikti ei olisi Talvisodan kaltainen suhteellisen ”selkeä” sota, vaan äärimmäisen sekava selkkaus. Tämmöisissä tilanteissa hyödylliset idiootit, joita ”kansallismieliset” Kremlin ja Genstabin näkökulmasta ovat, olisivat oikein hyödyllisiä.
On vain oikein ja tasapuolista, että jos nykyajan vasemmistolaiset ovat jossain moraalisessa vastuussa vuosikymmeniä sitten vähän samanlaisen aatesuunnan nimissä tehdyistä rikoksista, niin nykypäivän oikeistolaiset ovat samanlaisessa vastuussa omistaan.
Suosittelen myös yleissivistyksen lisäämiseksi lukemaan historiasta, mitä maailmassa on tehty kapitalismin ja "vapaan talouden" edistämisen nimissä. Ensimmäisen modernin kapitalistisen yrityksen, Itä-Intian Kauppakomppanian, historia oli silmiä avaava.
Miksi sähköautojen esiinmarssin nopeus tulee yllättämään monet ns. housut kintuissa?
Koska sähköauto on _rakenteellisesti_ paljon halvempi kuin bensa-auto. Nykyaikainen polttomoottori on mekaniikan mestariteos, kuin hieno sveitsiläinen kello.
Sähköauto on se kvartsikello.
Kun kvartsikellot aikanaan tulivat markkinoille, ne olivat törkeän kalliita. En muista numeroita nyt ulkoa, mutta hintaluokka oli siinä Rolexin kohdalla.
Mutta kvartsikellossa ei ole välttämättä yhtään liikkuvaa osaa. Sen valmistus on helppoa ja halpaa.
Kun kvartsikellojen suursarjatuotanto pääsi vauhtiin, hinta tippui todella nopeasti. Koska mitä enemmän rakennamme jotain, sitä halvemmalla opimme sen rakentamaan.
Vuosikymmenessä kvartsikellon sai parilla kympillä. Ja se parin kympin kello oli Rolexia tarkempikäyntinen.
Koitan nyt nopeasti hahmotella, miten väkivaltapuheiden hiljainen hyväksyminen vaikuttaa, ja miksi olen huolissani siitä, että äärioikeistossa on jo paljon ihmisiä jotka eivät pelkää puhua avoimesti, omilla nimillään, vastustajiensa tappamisesta.
Karkea esimerkki seuraa.
Kuvassa 1 on lähtötilanne. On kaksi poliittista "ääripäätä", SININEN ja ORANSSI. Kummallakin puolella on muutamia huruja, jotka kirjoittelevat nettiin anonyymeja tappouhkauksia.
Suurin osa ihmisistä (käyrän pinta-ala) hylkää kuitenkin väkivaltaisen retoriikankin.
Mutta tilanne ei ole symmetrinen: SINISELLÄ puolella väkivaltapuheisiin ei puututa, tai niitä jopa kannustetaan. Ennen pitkää tästä seuraa hieman kuvan 2 mukainen tilanne. Kun anonyymit väkivaltapuheet herättävät enemmänkin suosiota, puheet kovenevat hiljakseen.
Tämä tulee tapahtumaan yllättävän nopeasti, kun sähköautoilun hinta putoaa koko ajan.
Perimmäinen syy on se, että sähköauto on merkittävästi polttomoottoriautoa yksinkertaisempi. Yksinkertaisempi tarkoittaa halvempaa.
Esimerkiksi Teslan Model 3:n kokoonpano maksaa jo nyt arviolta 9000 dollaria vähemmän kuin vastaavan polttomoottoriauton. (Tuo on valmistusvaiheessa paljon rahaa.) Osat ovat edullisempia. Ja pitkäikäisempiä.
Ja sähköautojen rakentamista ollaan vasta opettelemassa.
Puhutaanko hetki kapitalismin vastustamisesta. Tämähän on niitä hyviä taisteluita jotka tulevat päättymään niin, että kaikki voittavat. (Jos sivilisaatio ei katoa alta, mikä kyllä sekin on mahdollisuus.)
100 v päästä edgelordit tulevat edelleen sanomaan, että maailma on aina ollut kapitalistinen. Vaikka siinä vaiheessa ollaan todnäk systeemissä, missä ihmiset ei vaivaudu omistamaan paljonkaan kun siitä on vaan vaivaa. Ja yhteiskunta huolehtii perustarpeista.
Uskon, että tulevaisuudessakin tulee olemaan esimerkiksi osakeyhtiöitä, ja jotkut ovat toisia varakkaampia. Mutta erot ovat pienempiä kuin Suomessa nykyään.
Jos joku haluaa sitä sanoa kapitalismiksi niin antaa palaa.