Rajallisessa maailmassa yksilöiden vaurauden kysymys tulee ratkeamaan jollain näistä tavoista, tai niiden yhdistelmällä.
1. Rikkaat saavat rikastua entisestään, mutta köyhät pidetään pakkokeinoin köyhinä jotta Maapallon rajat eivät ylity. Tämä on toisin sanoen ekofasismia.
2. Varallisuutta tasataan paljon nykyistä reilummin, vähentäen painetta rikkoa ympäristörajoja jotta pysyisi mukana statuskilpailussa. Tai jopa hengissä, kuten nykyään, kun esimerkiksi rikkaat maat ostavat köyhistä maista viljaa jopa polttoaineeksi.
3. Kilpajuoksu romahdukseen. Rikkaiden ja köyhien annetaan ”rikastua” rajoitta, jolloin ympäristörajoissa ei kyetä, määritelmällisesti, pysymään, ja seurauksena on ennen pitkää romahdus.
Nykyään uskotaan, että teknologinen ihme tapahtuu riittävän ajoissa ennen romahdusta, vaikka yksinkertainen aritmetiikka näyttää, millainen haaste tämä on. (Ihmiskunnan ympäristöjalanjäljen puolittaminen taikaiskusta ostaisi enintäänkin noin 40 vuotta lisäaikaa, ei mitään muuta.)
Seurauksena on siis se, että todennäköinen tulevaisuus on yhdistelmä ekofasismia ja romahdusta. Sen ei tarvitsisi olla, mutta jos emme rajoita sitä, miten paljon yksittäinen ihminen saa kahmia Maapallosta, emme saa tuhoisaa kilpajuoksua romahdukseen ikinä kuriin.
Olen tässä pohtinut sitä, millainen olisi se ketterä yhteiskunta, joka pystyisi luovimaan yhä kapenevien turvamarginaalien ja yhä voimakkaampien teknologioiden kujanjuoksun turvallisesti.
Olen aika varma, että se edellyttäisi, että työpaikka ei ole tärkein taloudellinen turva.
Koska mitä kapeammiksi turvamarginaalit esimerkiksi ympäristöhupsahdusten suhteen käyvät, ja mitä voimakkaammiksi teknologiamme kehittyvät, sitä nopeammin meidän tulisi kyetä reagoimaan potentiaalisesti vaarallisiin toimialoihin - jopa lopettamaan ne ennen kuin pamahtaa.
Jos nämä toimialat a) työllistävät tuhansia ja/tai b) kasaavat omaisuuksien muodossa varastoitavaa valtaa harvoille, niiden rajoittaminenkin voi olla todella vaikeaa.
Silloin on vain ajan kysymys, milloin peruuttamaton vahinko sattuu.
Tämän lisäksi, käytännössä kaikki asiaa tutkivat YKn asiantuntijoita myöten sanovat, että edes ilmastokriisiä (mikä on vain ensimmäinen vastaan tulevista kestävyyskriiseistä) ei saada ratkaistua jos taloudellisiin eriarvoisuuksiin ei puututa.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
1. Onko finanssisihteeri Kotamäen selvitys, jonka mukaan verotusta voisi kiristää kaikissa verolajeissa jopa huomattavasti ilman että taloudellinen toimeliaisuus kärsii tai verokertymä pienenee, oikeansuuntainen? (Jopa 79% pääomatuloissa)?
2. Onko niin, että kuten prof. Jäntti esittää, koko ns. kestävyysvajetta ei olisi, jos viimeisen 25 v aikana valtion rahaa ei olisi jaeltu pois veronalennuksina kumulatiivisesti 15 miljardia €, vaikka tiedettiin, että väestö ikääntyy ja huoltosuhdelaskelmiin heikkenee?
3. Onko niin, että nostamalla parhaiten ansaitsevien (>55 000/vuosi) verotusta takaisin 90-luvun tasolle, valtion kassaan saataisiin lisää 7-8 miljardia per vuosi?
Kun persujen ehdokas väittää että vääränvärisistä ei olisi maanpuolustajiksi, niin nostetaan sitten kissa pöydälle.
Todellisessa konfliktissa Kremlin herrojen kanssa nämä ns. ”kansallismieliset” olisivat Kremlin hyödyllisiä hölmöjä ihan hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa.
Kuten kaikki muutkin, myös Kreml ja Venäjän asevoimien yleisesikunta (Genstab) ovat huomanneet, että ”kansallismieliset” eivät ole kovin lähdekriittisiä ja heidät saa kiihotettua apinan raivoon sopivalla propagandalla esim. ”islamisteista.” TÄTÄ TULTAISIIN HYÖDYNTÄMÄÄN.
Todellinen konflikti ei olisi Talvisodan kaltainen suhteellisen ”selkeä” sota, vaan äärimmäisen sekava selkkaus. Tämmöisissä tilanteissa hyödylliset idiootit, joita ”kansallismieliset” Kremlin ja Genstabin näkökulmasta ovat, olisivat oikein hyödyllisiä.
On vain oikein ja tasapuolista, että jos nykyajan vasemmistolaiset ovat jossain moraalisessa vastuussa vuosikymmeniä sitten vähän samanlaisen aatesuunnan nimissä tehdyistä rikoksista, niin nykypäivän oikeistolaiset ovat samanlaisessa vastuussa omistaan.
Suosittelen myös yleissivistyksen lisäämiseksi lukemaan historiasta, mitä maailmassa on tehty kapitalismin ja "vapaan talouden" edistämisen nimissä. Ensimmäisen modernin kapitalistisen yrityksen, Itä-Intian Kauppakomppanian, historia oli silmiä avaava.
Miksi sähköautojen esiinmarssin nopeus tulee yllättämään monet ns. housut kintuissa?
Koska sähköauto on _rakenteellisesti_ paljon halvempi kuin bensa-auto. Nykyaikainen polttomoottori on mekaniikan mestariteos, kuin hieno sveitsiläinen kello.
Sähköauto on se kvartsikello.
Kun kvartsikellot aikanaan tulivat markkinoille, ne olivat törkeän kalliita. En muista numeroita nyt ulkoa, mutta hintaluokka oli siinä Rolexin kohdalla.
Mutta kvartsikellossa ei ole välttämättä yhtään liikkuvaa osaa. Sen valmistus on helppoa ja halpaa.
Kun kvartsikellojen suursarjatuotanto pääsi vauhtiin, hinta tippui todella nopeasti. Koska mitä enemmän rakennamme jotain, sitä halvemmalla opimme sen rakentamaan.
Vuosikymmenessä kvartsikellon sai parilla kympillä. Ja se parin kympin kello oli Rolexia tarkempikäyntinen.
Koitan nyt nopeasti hahmotella, miten väkivaltapuheiden hiljainen hyväksyminen vaikuttaa, ja miksi olen huolissani siitä, että äärioikeistossa on jo paljon ihmisiä jotka eivät pelkää puhua avoimesti, omilla nimillään, vastustajiensa tappamisesta.
Karkea esimerkki seuraa.
Kuvassa 1 on lähtötilanne. On kaksi poliittista "ääripäätä", SININEN ja ORANSSI. Kummallakin puolella on muutamia huruja, jotka kirjoittelevat nettiin anonyymeja tappouhkauksia.
Suurin osa ihmisistä (käyrän pinta-ala) hylkää kuitenkin väkivaltaisen retoriikankin.
Mutta tilanne ei ole symmetrinen: SINISELLÄ puolella väkivaltapuheisiin ei puututa, tai niitä jopa kannustetaan. Ennen pitkää tästä seuraa hieman kuvan 2 mukainen tilanne. Kun anonyymit väkivaltapuheet herättävät enemmänkin suosiota, puheet kovenevat hiljakseen.
Tämä tulee tapahtumaan yllättävän nopeasti, kun sähköautoilun hinta putoaa koko ajan.
Perimmäinen syy on se, että sähköauto on merkittävästi polttomoottoriautoa yksinkertaisempi. Yksinkertaisempi tarkoittaa halvempaa.
Esimerkiksi Teslan Model 3:n kokoonpano maksaa jo nyt arviolta 9000 dollaria vähemmän kuin vastaavan polttomoottoriauton. (Tuo on valmistusvaiheessa paljon rahaa.) Osat ovat edullisempia. Ja pitkäikäisempiä.
Ja sähköautojen rakentamista ollaan vasta opettelemassa.