Tulipa muuten mieleen yksi unohdettu syy ylläpitää valtion omistamia yhtiöitä: niitä käytettiin entisaikaan kirittämään yksityisiä yrityksiä ja takaamaan, että kilpailu pysyy rehellisenä. Eli säästämään veronmaksajien rahaa.
Yksityisten yritysten intresseissä ei ole antaa päätöksentekijöille tietoa, mitä voidaan käyttää vaikka hintojen uudelleen neuvotteluun valtion voitoksi. Niinpä jos valtio hankkii palveluja ilman omaa tuotantoa, kyky arvioida sopimusten hyvyyttä on väkisinkin rajallinen.
Tämä oli aikaisempina vuosikymmeninä ihan tunnustettu syy ylläpitää jonkinlaista julkista tuotantoa vaikka se olisi ollut paperilla kapeasti katsoen ”kannattamatonta”. Tosin usein, kuten Yhdysvaltojen laivaston telakoiden tapauksessa, valtionyritys oli tehokkaampi.
Tämä oli taas ideologisesti kova pala etenkin oikeistolle ja etenkin aikana, jota leimasi ideologinen vastakkainasettelu kapitalismin ja kommunismin välillä. Joten politiikaksi valittiin yksityistäminen.
Aihetta sivutaan esim Wilsonin kirjassa Destructive Creation.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
1. Missään järkevässä mielessä ei ole perusteita sanoa, että kukaan olisi mitenkään vain omalla toiminnallaan voinut ”ansaita’ miljardiluokan omaisuuksia;
@Antti_Jaervi@mntysalo@mkorhonen12345 2. On olemassa selkeää teoreettista ja empiiristä näyttöä siitä, että suuret erot taloudellisessa vallassa tuottavat tavalliselle ihmiselle lähes kaikilla mittareilla huonomman yhteiskunnan;
@Antti_Jaervi@mntysalo@mkorhonen12345 3. On olemassa selkeää teoreettista ja empiiristä näyttöä siitä, että suuret erot missä tahansa vallassa ovat pitkällä tähtäimellä haitallisia ja jopa vaarallisia demokratialle;
Ymmärsin muuten tämän kirjan selityksestä viimein, mitä sosiologiassa tarkoitetaan symmetrisen selityksen periaatteella. Minusta se on yksi näitä tärkeitä ja ei-intuitiivisia tieteen löydöksiä, joten lyhyesti:
jos selität jonkin asian epäonnistumista/onnistumista esim. poliittisilla syillä, sinun pitäisi selittää myös vastaavan asian onnistuminen/epäonnistuminen samoilla syillä.
Esimerkki tuosta kirjasta: jos selität Neuvostoliiton moninaisia ja kiistämättömiä ongelmia valtion virallisella ideologialla, sinun pitäisi hyväksyä ainakin mahdolliseksi, että sama ideologia voi selittää myös kiistattomat onnistumiset.
Hommatkaapa muuten tieteestä, teknologiasta ja kummankin politiikasta kiinnostuneet tämä kirja käsiinne. On mainio pieni tutkielma tieteestä ja tekniikasta Neuvostoliitossa ja Venäjällä; erinomainen koe tieteen sosiaalisen konstruktivismin hypoteesista.
(Graham, Loren G. 1998. What Have We Learned About Science and Technology from the Russian Experience?. Stanford University Press.)
Muutama mainio pointti. Esimerkiksi se, että lännessä oli edelleen (1998) ja taitaa olla vieläkin taipumus selittää Neuvostoliiton tieteen epäonnistumiset ideologialla, mutta vaieta ideologian roolista onnistumisissa. Joita oli niitäkin.
Rajallisessa maailmassa yksilöiden vaurauden kysymys tulee ratkeamaan jollain näistä tavoista, tai niiden yhdistelmällä.
1. Rikkaat saavat rikastua entisestään, mutta köyhät pidetään pakkokeinoin köyhinä jotta Maapallon rajat eivät ylity. Tämä on toisin sanoen ekofasismia.
2. Varallisuutta tasataan paljon nykyistä reilummin, vähentäen painetta rikkoa ympäristörajoja jotta pysyisi mukana statuskilpailussa. Tai jopa hengissä, kuten nykyään, kun esimerkiksi rikkaat maat ostavat köyhistä maista viljaa jopa polttoaineeksi.
3. Kilpajuoksu romahdukseen. Rikkaiden ja köyhien annetaan ”rikastua” rajoitta, jolloin ympäristörajoissa ei kyetä, määritelmällisesti, pysymään, ja seurauksena on ennen pitkää romahdus.
1. Onko finanssisihteeri Kotamäen selvitys, jonka mukaan verotusta voisi kiristää kaikissa verolajeissa jopa huomattavasti ilman että taloudellinen toimeliaisuus kärsii tai verokertymä pienenee, oikeansuuntainen? (Jopa 79% pääomatuloissa)?
2. Onko niin, että kuten prof. Jäntti esittää, koko ns. kestävyysvajetta ei olisi, jos viimeisen 25 v aikana valtion rahaa ei olisi jaeltu pois veronalennuksina kumulatiivisesti 15 miljardia €, vaikka tiedettiin, että väestö ikääntyy ja huoltosuhdelaskelmiin heikkenee?
3. Onko niin, että nostamalla parhaiten ansaitsevien (>55 000/vuosi) verotusta takaisin 90-luvun tasolle, valtion kassaan saataisiin lisää 7-8 miljardia per vuosi?
Kun persujen ehdokas väittää että vääränvärisistä ei olisi maanpuolustajiksi, niin nostetaan sitten kissa pöydälle.
Todellisessa konfliktissa Kremlin herrojen kanssa nämä ns. ”kansallismieliset” olisivat Kremlin hyödyllisiä hölmöjä ihan hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa.
Kuten kaikki muutkin, myös Kreml ja Venäjän asevoimien yleisesikunta (Genstab) ovat huomanneet, että ”kansallismieliset” eivät ole kovin lähdekriittisiä ja heidät saa kiihotettua apinan raivoon sopivalla propagandalla esim. ”islamisteista.” TÄTÄ TULTAISIIN HYÖDYNTÄMÄÄN.
Todellinen konflikti ei olisi Talvisodan kaltainen suhteellisen ”selkeä” sota, vaan äärimmäisen sekava selkkaus. Tämmöisissä tilanteissa hyödylliset idiootit, joita ”kansallismieliset” Kremlin ja Genstabin näkökulmasta ovat, olisivat oikein hyödyllisiä.