@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 Kaikki politiikan perusteet ovat ideologisia. Omasta mielestäni

1. Missään järkevässä mielessä ei ole perusteita sanoa, että kukaan olisi mitenkään vain omalla toiminnallaan voinut ”ansaita’ miljardiluokan omaisuuksia;
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 2. On olemassa selkeää teoreettista ja empiiristä näyttöä siitä, että suuret erot taloudellisessa vallassa tuottavat tavalliselle ihmiselle lähes kaikilla mittareilla huonomman yhteiskunnan;
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 3. On olemassa selkeää teoreettista ja empiiristä näyttöä siitä, että suuret erot missä tahansa vallassa ovat pitkällä tähtäimellä haitallisia ja jopa vaarallisia demokratialle;
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 4. On olemassa selkeää teoreettista ja empiiristä näyttöä siitä, että suuret erot taloudellisessa vallassa synnyttävät ns. Vebleniläistä kilpailua materiasta, joka puolestaan vaikeuttaa tai jopa tekee mahdottomaksi pitävien ympäristörajojen asettamisen;
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 5. On erittäin selvää empiiristä näyttöä ja hyvin vahvat syyt uskoa, että jos pitäviä ympäristörajoja, useissa maissa nykyistä alemmalla ympäristövaikutusten eli kulutuksen tasolla, ei saada pikaisesti aikaan, sivilisaation ja kenties lajimme olemassaolo on vaakalaudalla:
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 6. On hyvät teoreettiset syyt uskoa, ja jonkin verran historiallista näyttöä, että ympäristökatastrofin torjumiseksi vaadittavat toimet eivät tule onnistumaan ilman että taloudellisiin eriarvoisuuksiin puututaan;
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 7. On runsaasti empiiristä näyttöä siitä, että tasa-arvoisemmat yhteiskunnat ovat lähes kaikilla järkevillä mittareilla epätasa-arvoisia onnistuneempia, ja vain vähän syitä epäillä, etteikö tasa-arvon lisääminen entisestään voisi entisestään parantaa tilannetta;
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 8. On vahvat syyt uskoa, että ihmisen ”lajinmukainen ympäristö,” ts. evolutiivisen historiamme aikana tyypillinen yhteisö, olisi ollut nykyisiin yhteiskuntiin verrattuna jopa ”raivokkaan tasa-arvoinen;
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 9. On vahvaa empiiristä näyttöä, että todennäköisesti ylläolevasta johtuen, epäluonnollinen eriarvoisuus on peräti suora syy tai ainakin vaikuttava tekijä suuressa osassa nyky-yhteiskunnassa nähtyjä ja lisääntyviä psyykkisiä ongelmia;
@Antti_Jaervi @mntysalo @mkorhonen12345 10. Siksi pidän pyrintöjä vähentää vallitsevia eriarvoisuuksia järkevinä ja jopa välttämättöminä toimina, mikäli haluamme turvata kestävän tulevaisuuden sivilisaatiolle.

Uskon myös, että sitä mukaa kun tietä näistä asioista leviää, myös reilumman jaon kannatus lisääntyy.

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🐟

Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🐟 Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @jmkorhonen

8 Dec
Ymmärsin muuten tämän kirjan selityksestä viimein, mitä sosiologiassa tarkoitetaan symmetrisen selityksen periaatteella. Minusta se on yksi näitä tärkeitä ja ei-intuitiivisia tieteen löydöksiä, joten lyhyesti:
jos selität jonkin asian epäonnistumista/onnistumista esim. poliittisilla syillä, sinun pitäisi selittää myös vastaavan asian onnistuminen/epäonnistuminen samoilla syillä.
Esimerkki tuosta kirjasta: jos selität Neuvostoliiton moninaisia ja kiistämättömiä ongelmia valtion virallisella ideologialla, sinun pitäisi hyväksyä ainakin mahdolliseksi, että sama ideologia voi selittää myös kiistattomat onnistumiset.
Read 4 tweets
8 Dec
Hommatkaapa muuten tieteestä, teknologiasta ja kummankin politiikasta kiinnostuneet tämä kirja käsiinne. On mainio pieni tutkielma tieteestä ja tekniikasta Neuvostoliitossa ja Venäjällä; erinomainen koe tieteen sosiaalisen konstruktivismin hypoteesista. Image
(Graham, Loren G. 1998. What Have We Learned About Science and Technology from the Russian Experience?. Stanford University Press.)
Muutama mainio pointti. Esimerkiksi se, että lännessä oli edelleen (1998) ja taitaa olla vieläkin taipumus selittää Neuvostoliiton tieteen epäonnistumiset ideologialla, mutta vaieta ideologian roolista onnistumisissa. Joita oli niitäkin.
Read 8 tweets
8 Dec
Tulipa muuten mieleen yksi unohdettu syy ylläpitää valtion omistamia yhtiöitä: niitä käytettiin entisaikaan kirittämään yksityisiä yrityksiä ja takaamaan, että kilpailu pysyy rehellisenä. Eli säästämään veronmaksajien rahaa.
Yksityisten yritysten intresseissä ei ole antaa päätöksentekijöille tietoa, mitä voidaan käyttää vaikka hintojen uudelleen neuvotteluun valtion voitoksi. Niinpä jos valtio hankkii palveluja ilman omaa tuotantoa, kyky arvioida sopimusten hyvyyttä on väkisinkin rajallinen.
Tämä oli aikaisempina vuosikymmeninä ihan tunnustettu syy ylläpitää jonkinlaista julkista tuotantoa vaikka se olisi ollut paperilla kapeasti katsoen ”kannattamatonta”. Tosin usein, kuten Yhdysvaltojen laivaston telakoiden tapauksessa, valtionyritys oli tehokkaampi.
Read 4 tweets
20 Nov
Rajallisessa maailmassa yksilöiden vaurauden kysymys tulee ratkeamaan jollain näistä tavoista, tai niiden yhdistelmällä.

1. Rikkaat saavat rikastua entisestään, mutta köyhät pidetään pakkokeinoin köyhinä jotta Maapallon rajat eivät ylity. Tämä on toisin sanoen ekofasismia.
2. Varallisuutta tasataan paljon nykyistä reilummin, vähentäen painetta rikkoa ympäristörajoja jotta pysyisi mukana statuskilpailussa. Tai jopa hengissä, kuten nykyään, kun esimerkiksi rikkaat maat ostavat köyhistä maista viljaa jopa polttoaineeksi.
3. Kilpajuoksu romahdukseen. Rikkaiden ja köyhien annetaan ”rikastua” rajoitta, jolloin ympäristörajoissa ei kyetä, määritelmällisesti, pysymään, ja seurauksena on ennen pitkää romahdus.
Read 9 tweets
10 Nov
Muutamaan asiaan haluaisin tietoja.

1. Onko finanssisihteeri Kotamäen selvitys, jonka mukaan verotusta voisi kiristää kaikissa verolajeissa jopa huomattavasti ilman että taloudellinen toimeliaisuus kärsii tai verokertymä pienenee, oikeansuuntainen? (Jopa 79% pääomatuloissa)?
2. Onko niin, että kuten prof. Jäntti esittää, koko ns. kestävyysvajetta ei olisi, jos viimeisen 25 v aikana valtion rahaa ei olisi jaeltu pois veronalennuksina kumulatiivisesti 15 miljardia €, vaikka tiedettiin, että väestö ikääntyy ja huoltosuhdelaskelmiin heikkenee?
3. Onko niin, että nostamalla parhaiten ansaitsevien (>55 000/vuosi) verotusta takaisin 90-luvun tasolle, valtion kassaan saataisiin lisää 7-8 miljardia per vuosi?
Read 12 tweets
29 Sep
Kun persujen ehdokas väittää että vääränvärisistä ei olisi maanpuolustajiksi, niin nostetaan sitten kissa pöydälle.

Todellisessa konfliktissa Kremlin herrojen kanssa nämä ns. ”kansallismieliset” olisivat Kremlin hyödyllisiä hölmöjä ihan hyökkäyksen ensimmäisessä portaassa.
Kuten kaikki muutkin, myös Kreml ja Venäjän asevoimien yleisesikunta (Genstab) ovat huomanneet, että ”kansallismieliset” eivät ole kovin lähdekriittisiä ja heidät saa kiihotettua apinan raivoon sopivalla propagandalla esim. ”islamisteista.” TÄTÄ TULTAISIIN HYÖDYNTÄMÄÄN.
Todellinen konflikti ei olisi Talvisodan kaltainen suhteellisen ”selkeä” sota, vaan äärimmäisen sekava selkkaus. Tämmöisissä tilanteissa hyödylliset idiootit, joita ”kansallismieliset” Kremlin ja Genstabin näkökulmasta ovat, olisivat oikein hyödyllisiä.
Read 6 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Too expensive? Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal Become our Patreon

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!