1/x. YLE:n otsikko eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnan mietinnöstä tartuntatautilain muutoksista: "Sote-valiokunta ei halua hiihtokeskuksia kiinni, tilojen sulkeminen rajattu sisätiloihin, yrityksille korvauksia yli 2 viikon sulusta". Bisneskö ensin? yle.fi/uutiset/3-1177…
2/x. Pääosin StV nielee hallituksen esityksen HE 245/2020, mukaan lukien sen vaatimattoman tavoitetason ja todennäköisesti ongelmia tuottavan pikkutarkan pisteittäisyyden (kasuistisuuden) koronaepidemian hoidossa
3/x. Kuten HE:ssä, maskeista säädettäisiin vain liikennevälineissä (TTL:n uusi 58 e §). Tämä on karhunpalvelus, koska siitä helposti tehdään vastakohtaispäätelmä, ettei missään muualla voida laillisesti asettaa maskivelvollisuutta. StV olisi voinut ehdottaa lakiin maskipykälää
4/4. Ison plussan StV saa valmiuslain sekundaversioksi kutsumani 9 a §:n poistamisesta lakiehdotuksesta, sen sijaan että olisi yrittänyt jotain huonoa kompromissia perustuslakivaliokunnan kovan kritiikin (PeVL 44/2020) jälkeen. StVM 1/2021 on tässä: eduskunta.fi/FI/vaski/Mieti…
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Aluehallintovirastojen (AVI) eilinen linjaus pakollisista koronatesteistä maahan saavuttaessa herättää hämmennystä. Yritän tässä tviittiketjussa avata, missä AVI:t mielestäni ovat oikeassa ja miltä osin niiden linjaus on altis kritiikille. 1/x sttinfo.fi/tiedote/korona…
Pääasiassa AVI:t ovat mielestäni oikeassa: pakkotesti maahan saavuttaessa ei yksin ole tehokas keino ulkoa tulevien tartuntojen estämiseksi. Erityisesti tuoreet tartunnat jäisivät toteamatta. Lähtömaassa tehty negatiivinen testi ei sulje pois matkan aikana saatua tartuntaa. 2/x
Pakkotestaus, jopa voimakeinoin, on järeä kajoaminen perusoikeuksiin. Jotta se olisi välttämätön ja oikeasuhtainen, sen on oltava tehokas. Se on tehokas vain jos siihen liitetään oikea (pakko)karanteeni toisen testin tuloksen saamiseen saakka. 3/x
Pieni ketju valtioneuvoston eilisestä (26.1.2021) päätöksestä (VNP) koronaepidemian hybridistrategian toimintasuunnitelman täydennyksestä. Suomi on nyt vedenjakajalla, ja maan hallitus on mielestäni valinnut väärin. Selitän tässä, miten ja miksi. 1/x valtioneuvosto.fi/paatokset/paat…
2/x. Perusoikeusrajoitusten hyväksyttävyys edellyttää niiden välttämättömyytta ja oikeasuhtaisuutta. Mutta tarkoitusperä olennaisesti muuttaa näiden arvioiden perusteita. VNP esittää tavoitteeksi epidemian hillitsemisen, jotta tehohoidon ja terveydenhuollon kapasiteetti turvataan
3/x. Tämän maltillisen tarkoitusperän saavuttamiseksi vain melko lievästi perusoikeuksia rajoittavat toimet olisivat nyt välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, kun taas kovemmat toimet päätetään lykätä myöhempien, ehkä väistämättömien, poikkeusolojen asiaksi
Yksi kerrallaan ne tulevat esiin poterosta, sängynpohjalta tai kapakasta. Kysyvät yhtä ja samaa asiaa, älyämättä edes katsoa, olenko jo vastannut edellisille. Kysymyksenne on helppo, rakkaat ystävät. Juristi voi johdonmukaisesti päätyä eri vastauksiin kun tapaukset ovat erilaiset
Soini oli PL 32 § nojalla esteellinen äänestämään epäluottamuslause-ehdotuksesta kun hän oli itse tehnyt asiasta henkilökohtaisen ja kieltänyt sen olleen ulkoministerin virkatoimi. Eduskunta on vapaa ilmaisemaan epäluottamuksen myös henkilökohtaisen vapaa-ajan toiminnasta
Haaviston tapauksessa eduskunta oli päättänyt olla nostamatta ministerisyytettä ministerin virkatoimesta. Hän olisi ollut esteellinen äänestämään omasta syytteeseenpanostaan tuossa asiassa. Taas PL 32 §. Mutta ei äänestetty
Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 26/2020 vp ulkoministeri Haaviston ministerivastuuasiassa on haastavaa luettavaa. Huomaan, että jopa toimittajien, juristien ja poliitikkojen on vaikea saada siitä otetta. Avaan tässä ketjussa, miksi on näin./1
Perusongelma on siinä, että mietintö on sisäisesti jännitteinen ja suorastaan kutsuu lukemaan sitä eri tavoin. Valiokunnan yksimielinen tehtävän rajaus s. 14 ja enemmistön loppupäätelmä s. 27 ovat tai näyttävät olevan keskenään ristiriidassa./2
Jännitteen taustalla on, että PeV ei ole tuomioistuin ja se on antanut muistutuksen tekijöiden osallistua mietinnön laatimiseen. On ihan oikein, että se ilmoittaa s. 14, että se ottaisi kantaa rikosoikeudelliseen moitittavuuteen vain jos se ehdottaisi valtakunnanoikeutta./3
Hmm. Perustuslakivaliokunta hakee yksimielisyyttä Haaviston asiassa, ja muistutuksen tekijät istuvat mukana hieromassa. Mielestäni tämä rajaa vaihtoehdot kahteen. Muistutuksen tekijät voinevat olla mukana arvioimassa, ylittyykö ministerisyytteen kynnys./1 hs.fi/politiikka/art…
Mutta en näe että he voisivat olla mukana päättämässä Vanhasen tapauksen kaltaisesta lausumasta, jonka mukaan tavallisen rikoksen tunnusmerkistö täyttyi mutta ministerisyytteen kynnys ei ylity. Se asia tuli vireille oikeuskanslerin aloitteesta ja PeV oli neutraalissa asemassa./2
PeV:n ehdotus ministerisyytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä menee täysistunnon päätettäväksi. Jos syyte nostetaan, valtakunnanoikeus tuomioistuimena tutkii sen. Sen sijaan PeV:n muunlainen arvio lainvastaisuudesta jäisi lopulliseksi./3
Esitin eilen Twitterissä näkemyksen, että tviittaaminen voi jossakin tilanteessa täyttää viestintärauhan rikkominen -nimisen rikoksen tunnusmerkistön. Tässä ketjussa täsmennän asiaa. Alla on rikoksen tunnusmerkistö, rikoslain 24 luvun 1 a §. 1/x
2/x. Huomatkaa sanat 'häirintätarkoituksessa', 'toistuvasti' ja 'huomattava häiriö tai haitta'. Kriittinen kommentointi, oman kannan esittäminen ja perustelu, yritys vakuuttaa muita eivät ole rikoksia
3/x. Twitter on julkinen keskustelufoorumi, johon osallistumalla henkilö joka kerta tviitatessaan julkistaa oman Twitter-tunnuksensa. Tviittien kriittinen kommentointi on muiden Twitterin käyttäjien oikeus, joka jokaisen tulee ottaa huomioon tviitin lähettäessään