Ketju: plussat ja miinukset valmiuslain nojalla tänään annetuista 2 käyttöönottoasetuksesta. Iso plussa: viime maaliskuun virheistä on opittu, kun a) oikeusperusta on johtolauseessa, b) kriisityyppi on 1 §:ssä ja c) asetus koskee vain käyttöönottoa. 1/x valtioneuvosto.fi/delegate/file/…
2/x. Iso miinus: asetukset eivät vastaa valmiuslain 4§:n välttämättömyysvaatimusta ja 6§:n säännöstä jonka mukaan käyttöönottoasetuksessa "on mainittava, miltä osin" toimivaltuuksia voidaan soveltaa. Virhe koskee molempia asetuksia jotka ovat liian avoimia valtioneuvosto.fi/delegate/file/…
3/x. a) asetuksessa 106 §:n 1 mom ja 107 §:n käyttöönotosta olisi 2 §:ssä nimenomaisesti tullut sulkea pois valtion viestikeskuksen perustaminen pelkällä soveltamisasetuksella, kun sitä kerran ei aiota tehdä
4/x. b) vastaavasti asetuksessa 86 §:n ja 88 §:n käyttöönotosta olisi 3 §:ssä tullut nimenomaisesti sanoa, että käyttöön otetaan vain 88 §:n 1 kohta. Toki asian pitäisi tulla selväksi jo 3 §:ään otetusta viittauksesta vain terveydenhuoltolakiin
5/x. c) se iso miinus tulee saman asetuksen 2 §:stä, jolla valmiuslain 86 § otetaan kokonaisuudessaan ja koko valtakunnan alueella käyttöön. Tämä on erittäin järeä toimivaltuus, jota koko laajuudessaan voitaisiin tarvita vain sodassa. Katsokaapa 2, 3 ja 4 kohtia
6/x. Olisi täysin oikein, että perustuslakivaliokunta päättäisi että valmiuslain 86 ja 88 §:n käyttöönottoasetus on sen 2 §:n avoimuuden takia kumottava. Seuraisi sakkokierros eli tarve antaa uusi asetus, jossa 86 § otettaisiin käyttöön vain välttämättömin osin
7/7. Maanantaina valmiuslain poikkeusolojen toteaminen ravintoloiden sulkemiseksi näytti tehokasta toimintaa viivyttäneeltä tarpeettomalta kiemuralta. Tänään se osoittautuu Troijan hevoseksi, jonka sisälle oli piilotettu valmiuslain 86 §:n toimivaltuuksien avoin käyttöönotto.
1/8. Koronakuolemat EU:ssa. Selvä enemmistö EU-maista on jo ohittanut rajapyykin missä enemmän kuin joka tuhannes asukas on kuollut. Tsekki ensimmäisenä ohitti rajan 1/500. Pian Belgia ja Slovenia ylittävät sen. Kuvassa ne 11 EU-maata joissa kuolemia vielä on vähemmän kuin 1/1000
2/8. Vain 2:ssa näistä (Irlanti ja Hollanti) kuolemat kohosivat korkealle jo keväällä 2020. Tiesivät mitä epidemian karkaamisesta voi seurata, mutta silti menettivät uudelleen tilanteen hallinnan. Sama koskee monia niistä maista, joissa raja 1/1000 on ylitetty, esimerkiksi Italia
3/8. Muut 9 “yllätettiin” syksyllä, moni marraskuussa. Kysymys ei ollut luonnonkatastrofista, joka tuli jostain ulkoa (fatalistinen “toisen aallon” metafora) vaan suojauksen pettämisestä, ehkä myös sen vuoksi että keväällä oli pärjätty kohtalaisesti ourworldindata.org/coronavirus-da…
Aluehallintovirastojen (AVI) eilinen linjaus pakollisista koronatesteistä maahan saavuttaessa herättää hämmennystä. Yritän tässä tviittiketjussa avata, missä AVI:t mielestäni ovat oikeassa ja miltä osin niiden linjaus on altis kritiikille. 1/x sttinfo.fi/tiedote/korona…
Pääasiassa AVI:t ovat mielestäni oikeassa: pakkotesti maahan saavuttaessa ei yksin ole tehokas keino ulkoa tulevien tartuntojen estämiseksi. Erityisesti tuoreet tartunnat jäisivät toteamatta. Lähtömaassa tehty negatiivinen testi ei sulje pois matkan aikana saatua tartuntaa. 2/x
Pakkotestaus, jopa voimakeinoin, on järeä kajoaminen perusoikeuksiin. Jotta se olisi välttämätön ja oikeasuhtainen, sen on oltava tehokas. Se on tehokas vain jos siihen liitetään oikea (pakko)karanteeni toisen testin tuloksen saamiseen saakka. 3/x
1/x. YLE:n otsikko eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnan mietinnöstä tartuntatautilain muutoksista: "Sote-valiokunta ei halua hiihtokeskuksia kiinni, tilojen sulkeminen rajattu sisätiloihin, yrityksille korvauksia yli 2 viikon sulusta". Bisneskö ensin? yle.fi/uutiset/3-1177…
2/x. Pääosin StV nielee hallituksen esityksen HE 245/2020, mukaan lukien sen vaatimattoman tavoitetason ja todennäköisesti ongelmia tuottavan pikkutarkan pisteittäisyyden (kasuistisuuden) koronaepidemian hoidossa
3/x. Kuten HE:ssä, maskeista säädettäisiin vain liikennevälineissä (TTL:n uusi 58 e §). Tämä on karhunpalvelus, koska siitä helposti tehdään vastakohtaispäätelmä, ettei missään muualla voida laillisesti asettaa maskivelvollisuutta. StV olisi voinut ehdottaa lakiin maskipykälää
Pieni ketju valtioneuvoston eilisestä (26.1.2021) päätöksestä (VNP) koronaepidemian hybridistrategian toimintasuunnitelman täydennyksestä. Suomi on nyt vedenjakajalla, ja maan hallitus on mielestäni valinnut väärin. Selitän tässä, miten ja miksi. 1/x valtioneuvosto.fi/paatokset/paat…
2/x. Perusoikeusrajoitusten hyväksyttävyys edellyttää niiden välttämättömyytta ja oikeasuhtaisuutta. Mutta tarkoitusperä olennaisesti muuttaa näiden arvioiden perusteita. VNP esittää tavoitteeksi epidemian hillitsemisen, jotta tehohoidon ja terveydenhuollon kapasiteetti turvataan
3/x. Tämän maltillisen tarkoitusperän saavuttamiseksi vain melko lievästi perusoikeuksia rajoittavat toimet olisivat nyt välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, kun taas kovemmat toimet päätetään lykätä myöhempien, ehkä väistämättömien, poikkeusolojen asiaksi
Yksi kerrallaan ne tulevat esiin poterosta, sängynpohjalta tai kapakasta. Kysyvät yhtä ja samaa asiaa, älyämättä edes katsoa, olenko jo vastannut edellisille. Kysymyksenne on helppo, rakkaat ystävät. Juristi voi johdonmukaisesti päätyä eri vastauksiin kun tapaukset ovat erilaiset
Soini oli PL 32 § nojalla esteellinen äänestämään epäluottamuslause-ehdotuksesta kun hän oli itse tehnyt asiasta henkilökohtaisen ja kieltänyt sen olleen ulkoministerin virkatoimi. Eduskunta on vapaa ilmaisemaan epäluottamuksen myös henkilökohtaisen vapaa-ajan toiminnasta
Haaviston tapauksessa eduskunta oli päättänyt olla nostamatta ministerisyytettä ministerin virkatoimesta. Hän olisi ollut esteellinen äänestämään omasta syytteeseenpanostaan tuossa asiassa. Taas PL 32 §. Mutta ei äänestetty
Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 26/2020 vp ulkoministeri Haaviston ministerivastuuasiassa on haastavaa luettavaa. Huomaan, että jopa toimittajien, juristien ja poliitikkojen on vaikea saada siitä otetta. Avaan tässä ketjussa, miksi on näin./1
Perusongelma on siinä, että mietintö on sisäisesti jännitteinen ja suorastaan kutsuu lukemaan sitä eri tavoin. Valiokunnan yksimielinen tehtävän rajaus s. 14 ja enemmistön loppupäätelmä s. 27 ovat tai näyttävät olevan keskenään ristiriidassa./2
Jännitteen taustalla on, että PeV ei ole tuomioistuin ja se on antanut muistutuksen tekijöiden osallistua mietinnön laatimiseen. On ihan oikein, että se ilmoittaa s. 14, että se ottaisi kantaa rikosoikeudelliseen moitittavuuteen vain jos se ehdottaisi valtakunnanoikeutta./3