Kuten Hesarin jutusta näkyy, suhtaudun myötäsukaisesti valtioneuvoston pöydällä tänään olevaan lakiehdotukseen liikkumisen ja kontaktien rajoittamisesta perustuslain 23 §:n nojalla koronaepidemian hillitsemiseksi. Alla seuraa pieni ketju asiasta. 1/x hs.fi/politiikka/art…
Poikkeuksellisesti esitysluonnos ja THL:n muistio julkaistiin eilen illalla, vaikka se on päätettävänä valtioneuvoston istunnossa tänään. Oletan, että tarkoituksena on torjua väitteitä salailusta ja edistää asiapohjaista julkista keskustelua. Hyvä! 2/x valtioneuvosto.fi/-/10616/ehdotu…
Epäselvyyksien välttämiseksi sanon avoimesti, että myötäsukaiseen suhtautumiseeni saattaa vaikuttaa, että olen 7.1. esittänyt eräiltä tärkeiltä osin samankaltaisen perustuslain 23 §:n nojalla säädettävän ratkaisun kuin mistä hallitus tänään päättää. 3/x perustuslakiblogi.wordpress.com/2021/01/07/mar…
Mutta asiaan: tärkeintä on, että #rajoituslaki edustaa muutosta Suomen koronastrategiassa: ennakoidut kuolemantapaukset ovat vihdoin mukana laskelmissa, sen sijaan että yksipuolisesti tuijotettaisiin vain tehohoidon kapasiteetin turvaamiseen. 4/x
Kuolemat eivät olleet lainkaan mukana mallinnuksessa, kun hallitus tammikuun lopulla päätti hybridistrategian päivityksestä, lykäten tehokkaita torjuntatoimia muuntovirusten jo vyöryessä maahan. Nyt tartuntojen torjuminen on vihdoin päätarkoitus (vrt. sana "myös" 1 §:ssä). 5/x
Strategiavääntö ei suinkaan ole ohi. Lakiesitysluonnoksessa on lipsahduksia vanhan painotuksen suuntaan, eikä THL:n lausunto hallitukselle vieläkään sisällä arviota ennakoitujen kuolemien luvusta ilman rajoituksia ja niiden kanssa. 6/x valtioneuvosto.fi/documents/1061…
Minulle argumentti kuolemien vähentämisestä on vastaansanomaton. Se muuttaa ratkaisevasti rajoituslaista seuraavien perusoikeusrajoitusten hyväksyttävyyttä: kun tavoitteena kuolemien estäminen, se mikä on välttämätöntä ja oikeasuhtaista asettuu aivan toisin kuin tähän asti. 7/x
En suhtaudu asiaan kritiikittömästi. Odotan paljon keskustelua 3 §:n pitkästä luettelosta poikkeuksia liikkumiskieltoon. Kohtien sanamuodot varmaan muuttuvat eduskunnassa. Idea on hyvä: kaikkien kontaktien vähentäminen edellyttämällä että liikkumiselle on esittää painava syy. 8/x
Näen että koronadenialistit ovat jo liikkeellä. He tarttuvat 3 §:n 2 momentin pitkän listan yksittäisiin sanamuotoihin tehdäkseen koko asian naurunalaiseksi. Korjataan ne sanamuodot. 2/3:ssa EU:n jäsenmaista koronakuolemat ovat ylittäneet 1/1000 asukasta. Ei ole naurun asia. 9/x
Perustuslakivaliokunta arvioi, täyttääkö #rajoituslaki perustuslain 23 §:n ehdot. Mielestäni kyllä. Sisällölliset perusoikeusrajoitukset säädetään lailla. Valtioneuvoston asetukset, jotka eduskunta tarkastaa, olisivat vain alueiden on/off listoja, eivät lainsäädäntövaltaa. 10/10
Jaha, denialistit jo tarttuivat tähän. Siis pari lisäfaktaa: huomenna tulee vuosi täyteen aikaa, jolloin koronakuolemat ovat JOKA PÄIVÄ ylittäneet vuoden 9/11 terrori-iskujen 2001 kuolemat. Ihmiskunta ei ole kokenut tällaista uhkaa sitten espanjantaudin 1918-1919. 9a/10
Tammikuussa pelkäsin Suomessa tuhansia koronakuolemia lähikuukausina. Katsokaa vaikka Irlantia, Tsekkiä, Viroa. Niin olisi voinut käydä Suomessakin. Onneksi pehmotoimet ja maantieteelllinen sijaintimme VIELÄ auttoivat. Mutta yli 50% Suomen koronakuolemista on 1.12. jälkeen. 9b/10
Tsekissä jo useampi kuin yksi viidestäsadasta on menehtynyt koronan kanssa. Unkari ylittänee rajan tänään, Belgia ehkä ensi viikolla. Tämä sota ei ole ohi. Nyt on oikea aika toimia ja painaa tartunnat alas, ennen kuin kuolemien käyrä karkaa. 9c/10
1/8. Koronakuolemat EU:ssa. Selvä enemmistö EU-maista on jo ohittanut rajapyykin missä enemmän kuin joka tuhannes asukas on kuollut. Tsekki ensimmäisenä ohitti rajan 1/500. Pian Belgia ja Slovenia ylittävät sen. Kuvassa ne 11 EU-maata joissa kuolemia vielä on vähemmän kuin 1/1000
2/8. Vain 2:ssa näistä (Irlanti ja Hollanti) kuolemat kohosivat korkealle jo keväällä 2020. Tiesivät mitä epidemian karkaamisesta voi seurata, mutta silti menettivät uudelleen tilanteen hallinnan. Sama koskee monia niistä maista, joissa raja 1/1000 on ylitetty, esimerkiksi Italia
3/8. Muut 9 “yllätettiin” syksyllä, moni marraskuussa. Kysymys ei ollut luonnonkatastrofista, joka tuli jostain ulkoa (fatalistinen “toisen aallon” metafora) vaan suojauksen pettämisestä, ehkä myös sen vuoksi että keväällä oli pärjätty kohtalaisesti ourworldindata.org/coronavirus-da…
Ketju: plussat ja miinukset valmiuslain nojalla tänään annetuista 2 käyttöönottoasetuksesta. Iso plussa: viime maaliskuun virheistä on opittu, kun a) oikeusperusta on johtolauseessa, b) kriisityyppi on 1 §:ssä ja c) asetus koskee vain käyttöönottoa. 1/x valtioneuvosto.fi/delegate/file/…
2/x. Iso miinus: asetukset eivät vastaa valmiuslain 4§:n välttämättömyysvaatimusta ja 6§:n säännöstä jonka mukaan käyttöönottoasetuksessa "on mainittava, miltä osin" toimivaltuuksia voidaan soveltaa. Virhe koskee molempia asetuksia jotka ovat liian avoimia valtioneuvosto.fi/delegate/file/…
3/x. a) asetuksessa 106 §:n 1 mom ja 107 §:n käyttöönotosta olisi 2 §:ssä nimenomaisesti tullut sulkea pois valtion viestikeskuksen perustaminen pelkällä soveltamisasetuksella, kun sitä kerran ei aiota tehdä
Aluehallintovirastojen (AVI) eilinen linjaus pakollisista koronatesteistä maahan saavuttaessa herättää hämmennystä. Yritän tässä tviittiketjussa avata, missä AVI:t mielestäni ovat oikeassa ja miltä osin niiden linjaus on altis kritiikille. 1/x sttinfo.fi/tiedote/korona…
Pääasiassa AVI:t ovat mielestäni oikeassa: pakkotesti maahan saavuttaessa ei yksin ole tehokas keino ulkoa tulevien tartuntojen estämiseksi. Erityisesti tuoreet tartunnat jäisivät toteamatta. Lähtömaassa tehty negatiivinen testi ei sulje pois matkan aikana saatua tartuntaa. 2/x
Pakkotestaus, jopa voimakeinoin, on järeä kajoaminen perusoikeuksiin. Jotta se olisi välttämätön ja oikeasuhtainen, sen on oltava tehokas. Se on tehokas vain jos siihen liitetään oikea (pakko)karanteeni toisen testin tuloksen saamiseen saakka. 3/x
1/x. YLE:n otsikko eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnan mietinnöstä tartuntatautilain muutoksista: "Sote-valiokunta ei halua hiihtokeskuksia kiinni, tilojen sulkeminen rajattu sisätiloihin, yrityksille korvauksia yli 2 viikon sulusta". Bisneskö ensin? yle.fi/uutiset/3-1177…
2/x. Pääosin StV nielee hallituksen esityksen HE 245/2020, mukaan lukien sen vaatimattoman tavoitetason ja todennäköisesti ongelmia tuottavan pikkutarkan pisteittäisyyden (kasuistisuuden) koronaepidemian hoidossa
3/x. Kuten HE:ssä, maskeista säädettäisiin vain liikennevälineissä (TTL:n uusi 58 e §). Tämä on karhunpalvelus, koska siitä helposti tehdään vastakohtaispäätelmä, ettei missään muualla voida laillisesti asettaa maskivelvollisuutta. StV olisi voinut ehdottaa lakiin maskipykälää
Pieni ketju valtioneuvoston eilisestä (26.1.2021) päätöksestä (VNP) koronaepidemian hybridistrategian toimintasuunnitelman täydennyksestä. Suomi on nyt vedenjakajalla, ja maan hallitus on mielestäni valinnut väärin. Selitän tässä, miten ja miksi. 1/x valtioneuvosto.fi/paatokset/paat…
2/x. Perusoikeusrajoitusten hyväksyttävyys edellyttää niiden välttämättömyytta ja oikeasuhtaisuutta. Mutta tarkoitusperä olennaisesti muuttaa näiden arvioiden perusteita. VNP esittää tavoitteeksi epidemian hillitsemisen, jotta tehohoidon ja terveydenhuollon kapasiteetti turvataan
3/x. Tämän maltillisen tarkoitusperän saavuttamiseksi vain melko lievästi perusoikeuksia rajoittavat toimet olisivat nyt välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, kun taas kovemmat toimet päätetään lykätä myöhempien, ehkä väistämättömien, poikkeusolojen asiaksi
Yksi kerrallaan ne tulevat esiin poterosta, sängynpohjalta tai kapakasta. Kysyvät yhtä ja samaa asiaa, älyämättä edes katsoa, olenko jo vastannut edellisille. Kysymyksenne on helppo, rakkaat ystävät. Juristi voi johdonmukaisesti päätyä eri vastauksiin kun tapaukset ovat erilaiset
Soini oli PL 32 § nojalla esteellinen äänestämään epäluottamuslause-ehdotuksesta kun hän oli itse tehnyt asiasta henkilökohtaisen ja kieltänyt sen olleen ulkoministerin virkatoimi. Eduskunta on vapaa ilmaisemaan epäluottamuksen myös henkilökohtaisen vapaa-ajan toiminnasta
Haaviston tapauksessa eduskunta oli päättänyt olla nostamatta ministerisyytettä ministerin virkatoimesta. Hän olisi ollut esteellinen äänestämään omasta syytteeseenpanostaan tuossa asiassa. Taas PL 32 §. Mutta ei äänestetty