Litiumista: IEA:n 1,5 C mukaisessa SDS-skenaariossa maailma tarvitsee 0,3 Mt litiumia vuodessa. Nykyiset reservit ovat 21 Mt, ja tunnettu resurssi 86 Mt.
Hinnat vaihtelevat, akkukemiat muuttuvat, 2030-luvun kaupunkien ei tule perustua henkilöautoiluun.
Tässä muutama ajatus, joka heräsi HS:n jutusta. Globaalit reservit ja resurssit perustuen USGS 2021 -lukuihin. hs.fi/talous/art-200…
Resurssi (paras arvaus esiintymistä) > reservi (löydetty, koko selvillä, kaupallisesti kannattava hyödyntää). Nämäkin muuttuvat jatkuvasti, kun hinnat ja etsintä etenee.
Niin ja IEA-arvio 0,3 Mt vuonna 2030 sähköautoille.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Bidenin talouspolitiikan pääarkkitehti Brian Deese kuvaa USA:n muuttunutta ajattelua
- ilmasto on kaiken talouspolitiikan keskiössä
- eriarvoisuus ja ongelmat pitää ratkoa samaan aikaan, valtion pitää näyttää että se auttaa kaikkia
- elvytyksen koko on tärkeämpi kuin tarkkuus
- Hyvien päätösten ja toimeenpanon edellytys on, että ihmiset tukevat ja kannattavat niitä myös jatkossa (poliittinen riski on suurempi kuin taloudellinen, tässä näkyy Trumpin ajan johtopäätökset demokraattileirissä)
- koettu epätasa-arvo ja kärsimys on enemmän kuin vain raha
- Ilmasto ja epätasa-arvon kasvu ovat USA:n suurimmat uhat.
- USA:ssa tarvitaan vahvaa teollisuuspolitiikkaa ilmaston ja geopolitiikan takia. Kiina on suurin taloudellinen ja geopoliittinen kilpakumppani, eivät pelaa markkinasäännöillä, dominoivat kriittisiä arvoketjuja.
Agriculture and deforestation, largely driven by livestock production, are responsible for nearly 30% of global GHG
“Animal protein and even dairy is likely, and already has started to become, the new oil and gas,” - Bruno Sarda, the former North America president of CDP.
JP Morgan Chase, Wells Fargo, Citigroup and Bank of America— and other major global banks continue to funnel dollars into companies that trade in “soft commodities,”including beef, soy, timber and palm oil, that are linked to the destruction of forests and important ecosystems.
Financial institutions are behind companies in setting commitments and policies on deforestation. Of the 150 financial institutions assessed, nearly two thirds had no financing policy for any of the four key forest-risk commodities
Ei-päästökauppasektorin päästövähennyksillä on todella kiire! 2014-2019 päästökauppasektorin päästöt ovat pudonneet 25 %, ja päästökaupan ulkopuoliset sektorit yhteensä 6 %. Kansalliseen osuuteen lisää vauhtia markkinaehtoisella ohjauksella #ilmastosuunnitelma2035
Yhteiskunnan sähköistymisen myötä lämmityksen ja liikenteen päästöt siirtyvät päästökaupan alle. Investointiympäristön kannalta tärkeää olisi huomioida miten tuotanto ja kulutus muuttuvat tällä vuosikymmenellä.
Suomalaisilla yrityksillä on tarjota ratkaisuja laajasti eri sektoreilla niin energiajärjestelmän, teollisuuden, palveluiden ja liikenteenkin päästövähennysten osalta
Mitä Biden aikoo ja voi tehdä ilmastopolitiikan suhteen (huolimatta senaatin lopullisesta jakaumasta)? Obaman kaudella palvelleet ekspertit kirjoittivat 300-sivuisen raportin ja julkaisivat suositukset. Ketju ⬇️
Raportti on annettu Bidenin siirtymätiimille ja ottaen huomioon kirjoittajoukon (+150 asiantuntijaa, lukuisia Obaman aikaisia neuvonantajia) on sillä suuri merkitys Bidenin ilmastopolitiikan rakentumisessa 1/n
Viesti on selvä: hallinnon työn pitää alkaa heti ja täydellä voimalla. ” In order to achieve ambitious U.S. leadership on climate change, the next administration must be ready to hit the ground running and effectively prioritize its climate response from Day One" 2/n
Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen maapallolla nyt ja tulevaisuudessa elävän ihmisen terveyteen eri tavoin. Muuttuvat sääolot vaikuttavat suoraan terveyteen ja niiden aiheuttamat yhteiskunnalliset häiriöt epäsuorasti (ruoka, vesi, työnteko, asuminen jne.)
Osa nykyisistä terveysongelmista pahenee ja saamme seuraamme myös kokonaan uusia ongelmia. Ilman merkittäviä päästövähennyksiä tulemme näkemään yhä enemmän yhteiskuntia ja ihmisiä rasittavia terveysongelmia.
Koronaviruksella on erittäin suuri vaikutus 2020, tietysti terveyteen ja hyvinvointiin, mutta myös politiikkaan, talouteen ja sitä kautta myös ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Alla ketjussa muutamia ajatuksia ja havaintoja: (1/n) #korona#koronafi#koronavirus
Ensinnäkin totean, että koronaviruspandemia on globaali inhimillinen tragedia, ja ihmisten terveys ja kriisin ratkaisu pikaisesti etusijalla. Pandemian kesto ja vaikutus on edelleen hämärän peitossa ja ratkaisujen vaikuttavuus ja mahdollisuudet jäävät nähtäväksi.
Raporttien mukaan koronan rajoittamistoimet ovat jo vaikuttaneet merkittävästi Kiinan teollisuustuotannon hetkelliseen vähenemiseen, jopa 40 % tuotannosta ja sitä kautta -25 % KHK-päästöistä