Paketissa on määrä esittää keinot, joilla hiljattain EU:n ilmastolaissa hyväksytyt päästötavoitteet saavutetaan. Pakettia pitääkin arvioida siltä kannalta, riittävätkö toimet maaliin asti. Samalla pitää punnita, onko kokonaisuus reilu sekä maiden että ihmisryhmien kannalta. 2/9
EU:n päästötavoitteet ovat teknisesti ja taloudellisesti aivan toteuttamiskelpoisia, mutta poliittisesti osin haastavia. Tähän asti mm. liikenteen - erityisesti lentoliikenteen - ja maatalouden päästöihin ei ole onnistuttu puuttumaan kunnolla. Nyt tarvitaan muutosta. 3/9
Pahin uhka Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille on pitkällä aikavälillä se, jos ilmastokriisiä ei saada ratkaistua. Siksi on pohjimmiltaan Suomen kansallinen etu viedä EU:n ilmastotyötä eteenpäin. 4/9
Samalla Suomen on syytä vahtia erityisesti meille tähdellisiä kysymyksiä, kuten teollisuuden merikuljetusten kustannuksia ankarissa jääoloissa. Siis päällimmäisenä iso kuva ilmastokriisin ratkaisemisesta unohtamatta kuitenkaan kansallisia erityiskysymyksiä. 5/9
Ilmastojohtajuudesta on Suomelle monenlaisia hyötyjä: vientituloja, energiaturvallisuutta, näkyvyyttä, terveyshyötyjä. Siksi meidän kannattaa olla ilmastotyössä etukenossa. Lisää tuoreessa työpaperissa: sitra.fi/uutiset/tyopap… 6/9
Paketti on laaja ja osin kiistanalainen, mutta se on mahdollista saada maaliin. EU on ennenkin onnistunut hakemaan sovun hankalista päätöksistä, mutta aikaa se voi viedä. Perusasiasta - ilmastotyön välttämättömyydestä - vallitsee kuitenkin Euroopassa laaja yhteisymmärrys. 7/9
Suomessa pinnalla ovat olleet - ymmärrettävistä syistä - metsät, nielut ja bioenergia, mutta kokonaisuus on paljon laajempi. Esim. päästökaupan kaltaisten isojen asioiden ei kannata antaa jäädä metsien varjoon myöskään Suomessa. 8/9
Paketti vaikuttaa laajuutensa takia vähintään mutkan kautta liki kaikkeen. Lyhyellä aikavälillä ja joissakin tilanteissa kustannuksia voi nostaa se, että päästöjen aiheuttamista haitoista pitää maksaa. Pitkällä aikavälillä talous ja hyvinvointi kuitenkin voittavat. 9/9
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
EU:n äsken julkistettu ilmasto- ja energiapaketti #Fitfor55 on järkäle, jonka sulattelemiseen menee aikaa. Pakettiin kuuluu n. tusinan verran ehdotuksia, jotka kattavat yhteensä liki 4 000 sivua. Tässä on yritys kiteyttää tärkeimpiä aineksia jokaisesta aloitteesta. 1/17
#Päästökauppa laajennetaan EU:n sisäiseen meriliikenteeseen, ulkoinen katetaan puoliksi. Tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen tulee oma kauppajärjestelmä 2025. 1/4 järjestelmän tuotoista (72 mrd. €) ohjataan uuteen sosiaalirahastoon. 2/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuksia leikataan kertaluontoisesti 117 Mt ja vuotuista päästövähennyskerrointa kiristetään 4,2 %:iin (nyt 2,2 %). Päästökaupan alaisia päästöjä leikataan 61 % (nyt 43 %) v:een 2030. Jäsenmaiden tulee käyttää huutokauppatuotot kokonaan ilmastotyöhön. 3/17
Aamu-tv:n päälle jatkoin EU:n ilmasto- ja energiapaketista #Fitfor55 radion Ykkösaamussa: areena.yle.fi/audio/1-2227354. Keskustelussa mentiin mm. ohjauksen päällekkäisyyteen, bioenergian kestävyyteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Tässä jälleen nostoja:
1/5
Päästöjen hinnoittelu päästökaupan kautta on mainio työkalu, mutta se ei ratkaise kaikkea. Siksi rinnalla tarvitaan kohdennettuja ohjauskeinoja esim. rakennusten energiatehokkuuden edistämiseen. Toimien pitää toki tukea toisiaan ja pelata hyvin yhteen. 2/5
Kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla, joten sitä kannattaa kohdentaa ilmaston kannalta fiksusti esim. muovia korvaaviin tuotteisiin ja lentopolttoaineisiin. Kaiken biomassan pitää olla myös monimuotoisuuden kannalta kestävää. (Ks. lisää: sitra.fi/uutiset/uusi-s…) 3/5
Hallitus julkisti äsken kestävän kasvun ohjelman: vm.fi/-/suomi-vauhdi…. Ohjelmassa linjataan alustavasti, miten Suomi käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) n. 2,1 mrd. €. Pureskelen pakettia ketjussa ilmastonäkökulmasta. 1/20
Ensin on hyvä pysähtyä summan ääreen. Rapiat 2 mrd. € on Suomen mitassa PALJON rahaa. Pian valtion menoja aletaan oletettavasti pikemminkin karsia. EU:n elvytyspaketti on siis käytännössä viimeinen mahdollisuus tehdä isoja strategisia satsauksia. 2/20
Se tulee tarpeeseen. Elämme ilmastokriisin ja luontokadon keskellä. Silti tähän asti Suomen elvytyksestä iso osa on valunut suoraan tai epäsuorasti fossiilitalouteen. Kestävän elvytyksen osuus on jäänyt meillä monia verrokkimaita alemmalle tasolle: sitra.fi/blogit/viimein…. 3/20
MTK julkisti äsken selvityksen, jossa tarkastellaan ruokien ilmastopäästöjä suhteessa ravintosisältöön: mtk.fi/documents/2014… Näkökulma on kiinnostava, ja se täydentää muita tapoja tarkastella ruokien vaikutuksia. Selvitys perustuu kuitenkin ongelmallisille oletuksille. 1/13
MTK:n selvitys vahvistaa sen, minkä olemme tienneet jo pitkään: "Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi". mtk.fi/-/tiedoteilmas… 2/13
Selvityksessä käytetty CO2-ravintoainetiheysindeksi kuitenkin sisällyttää tarkasteluun myös ravintoaineet - tai siis osan niistä (tästä kohta lisää). Näin pyritään tarkastelemaan sitä, kuinka paljon päästöjä ruuasta syntyy suhteessa siitä saatavaan ravintoon. 3/13
Äsken @Tamperekaupunki valtuusto päätti selvittää, miten @Sahkolaitos voisi siirtyä vaiheittain kaukolämmön tuotannossa polttoon perustumattomiin ja hiilinegativiisiin ratkaisuihin. Tämä on periaatteellisesti aika iso juttu. 1/7
Tampereen sähkölaitos on jo hyvää vauhtia luopumassa turpeen ja maakaasun poltosta. Kun Naistenlahden voimalan remontti pian valmistuu, on teknisesti mahdollisesti lopettaa turpeen poltto aika lailla kokonaan. Tämä on hieno homma. 2/7
Turvetta ja maakaasua korvataan ennen kaikkea biomassalla ja jätepolttoaineilla. Se on askel parempaan, mutta ei aivan ongelmatonta. Erityisesti kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla. Siksi sille on hyvä hakea vaihtoehtoja. 3/7