Aamu-tv:n päälle jatkoin EU:n ilmasto- ja energiapaketista #Fitfor55 radion Ykkösaamussa: areena.yle.fi/audio/1-2227354. Keskustelussa mentiin mm. ohjauksen päällekkäisyyteen, bioenergian kestävyyteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Tässä jälleen nostoja:
1/5
Päästöjen hinnoittelu päästökaupan kautta on mainio työkalu, mutta se ei ratkaise kaikkea. Siksi rinnalla tarvitaan kohdennettuja ohjauskeinoja esim. rakennusten energiatehokkuuden edistämiseen. Toimien pitää toki tukea toisiaan ja pelata hyvin yhteen. 2/5
Kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla, joten sitä kannattaa kohdentaa ilmaston kannalta fiksusti esim. muovia korvaaviin tuotteisiin ja lentopolttoaineisiin. Kaiken biomassan pitää olla myös monimuotoisuuden kannalta kestävää. (Ks. lisää: sitra.fi/uutiset/uusi-s…) 3/5
Koska kestävää biomassaa ei riitä kaikkeen, pitää hakea muitakin ratkaisuja. Monessa kohteessa auttaa sähköistäminen yhdistettynä päästöttömään sähköntuotantoon, esim. sähköautot liikenteessä ja lämpöpumput lämmöntuotannossa. 4/5
Päästöoikeuksien ilmaisjako ja epäsuorien kustannusten kompensaatio eivät vaikuta suoraan päästöihin, joten kysymys on enemmän teollisuuden kilpailukyvystä ja kansantaloudesta. Jatko ilmaisjaolle voi kuitenkin istua aika huonosti hiilitulleihin ja törmätä WTO-sääntöihin. 5/5
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
EU:n äsken julkistettu ilmasto- ja energiapaketti #Fitfor55 on järkäle, jonka sulattelemiseen menee aikaa. Pakettiin kuuluu n. tusinan verran ehdotuksia, jotka kattavat yhteensä liki 4 000 sivua. Tässä on yritys kiteyttää tärkeimpiä aineksia jokaisesta aloitteesta. 1/17
#Päästökauppa laajennetaan EU:n sisäiseen meriliikenteeseen, ulkoinen katetaan puoliksi. Tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen tulee oma kauppajärjestelmä 2025. 1/4 järjestelmän tuotoista (72 mrd. €) ohjataan uuteen sosiaalirahastoon. 2/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuksia leikataan kertaluontoisesti 117 Mt ja vuotuista päästövähennyskerrointa kiristetään 4,2 %:iin (nyt 2,2 %). Päästökaupan alaisia päästöjä leikataan 61 % (nyt 43 %) v:een 2030. Jäsenmaiden tulee käyttää huutokauppatuotot kokonaan ilmastotyöhön. 3/17
Paketissa on määrä esittää keinot, joilla hiljattain EU:n ilmastolaissa hyväksytyt päästötavoitteet saavutetaan. Pakettia pitääkin arvioida siltä kannalta, riittävätkö toimet maaliin asti. Samalla pitää punnita, onko kokonaisuus reilu sekä maiden että ihmisryhmien kannalta. 2/9
EU:n päästötavoitteet ovat teknisesti ja taloudellisesti aivan toteuttamiskelpoisia, mutta poliittisesti osin haastavia. Tähän asti mm. liikenteen - erityisesti lentoliikenteen - ja maatalouden päästöihin ei ole onnistuttu puuttumaan kunnolla. Nyt tarvitaan muutosta. 3/9
Hallitus julkisti äsken kestävän kasvun ohjelman: vm.fi/-/suomi-vauhdi…. Ohjelmassa linjataan alustavasti, miten Suomi käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) n. 2,1 mrd. €. Pureskelen pakettia ketjussa ilmastonäkökulmasta. 1/20
Ensin on hyvä pysähtyä summan ääreen. Rapiat 2 mrd. € on Suomen mitassa PALJON rahaa. Pian valtion menoja aletaan oletettavasti pikemminkin karsia. EU:n elvytyspaketti on siis käytännössä viimeinen mahdollisuus tehdä isoja strategisia satsauksia. 2/20
Se tulee tarpeeseen. Elämme ilmastokriisin ja luontokadon keskellä. Silti tähän asti Suomen elvytyksestä iso osa on valunut suoraan tai epäsuorasti fossiilitalouteen. Kestävän elvytyksen osuus on jäänyt meillä monia verrokkimaita alemmalle tasolle: sitra.fi/blogit/viimein…. 3/20
MTK julkisti äsken selvityksen, jossa tarkastellaan ruokien ilmastopäästöjä suhteessa ravintosisältöön: mtk.fi/documents/2014… Näkökulma on kiinnostava, ja se täydentää muita tapoja tarkastella ruokien vaikutuksia. Selvitys perustuu kuitenkin ongelmallisille oletuksille. 1/13
MTK:n selvitys vahvistaa sen, minkä olemme tienneet jo pitkään: "Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi". mtk.fi/-/tiedoteilmas… 2/13
Selvityksessä käytetty CO2-ravintoainetiheysindeksi kuitenkin sisällyttää tarkasteluun myös ravintoaineet - tai siis osan niistä (tästä kohta lisää). Näin pyritään tarkastelemaan sitä, kuinka paljon päästöjä ruuasta syntyy suhteessa siitä saatavaan ravintoon. 3/13
Äsken @Tamperekaupunki valtuusto päätti selvittää, miten @Sahkolaitos voisi siirtyä vaiheittain kaukolämmön tuotannossa polttoon perustumattomiin ja hiilinegativiisiin ratkaisuihin. Tämä on periaatteellisesti aika iso juttu. 1/7
Tampereen sähkölaitos on jo hyvää vauhtia luopumassa turpeen ja maakaasun poltosta. Kun Naistenlahden voimalan remontti pian valmistuu, on teknisesti mahdollisesti lopettaa turpeen poltto aika lailla kokonaan. Tämä on hieno homma. 2/7
Turvetta ja maakaasua korvataan ennen kaikkea biomassalla ja jätepolttoaineilla. Se on askel parempaan, mutta ei aivan ongelmatonta. Erityisesti kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla. Siksi sille on hyvä hakea vaihtoehtoja. 3/7