EU:n äsken julkistettu ilmasto- ja energiapaketti #Fitfor55 on järkäle, jonka sulattelemiseen menee aikaa. Pakettiin kuuluu n. tusinan verran ehdotuksia, jotka kattavat yhteensä liki 4 000 sivua. Tässä on yritys kiteyttää tärkeimpiä aineksia jokaisesta aloitteesta. 1/17
#Päästökauppa laajennetaan EU:n sisäiseen meriliikenteeseen, ulkoinen katetaan puoliksi. Tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen tulee oma kauppajärjestelmä 2025. 1/4 järjestelmän tuotoista (72 mrd. €) ohjataan uuteen sosiaalirahastoon. 2/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuksia leikataan kertaluontoisesti 117 Mt ja vuotuista päästövähennyskerrointa kiristetään 4,2 %:iin (nyt 2,2 %). Päästökaupan alaisia päästöjä leikataan 61 % (nyt 43 %) v:een 2030. Jäsenmaiden tulee käyttää huutokauppatuotot kokonaan ilmastotyöhön. 3/17
Ilmaisjaon ehtoja päästökaupassa tiukennetaan. Päästöoikeuksien ilmaisjaosta lentoliikenteessä luovutaan kokonaan 2027 mennessä. CORSIAa aletaan soveltaa lentoliikenteessä. 4/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuden hintaa vastaavat #hiilitullit ulotetaan 2026 alkaen koskemaan EU:hun tuotavaa terästä ja rautaa, sementtiä, lannoitteita, alumiinia ja sähköä. Tullilta voi välttyä, jos tuotantoa lähtömaassa on koskenut vastaava päästövelvoite. 5/17 ec.europa.eu/info/files/car…
Päästöt lasketaan joko toteutumasta tai viitearvosta. Tullit otetaan käyttöön vaiheittain 2026-35. Päästöoikeuksien ilmaisjaosta niiden kattamilla aloilla luovutaan vastaavasti vähitellen. Hiilitullit vaikuttavat siis tuontiin täysillä vasta, kun ilmaisjaosta on luovuttu. 6/17
#Taakanjakosektori'lla päästöjä pitää vähentää 40 % (nyt 29 %) v:een 2030. Tavoitteet jyvitetään maittain BKT:n perusteella. Suomen tavoite on -50 % (nyt -39 %). Tavoitteeseen liittyy joustoja. 7/17 ec.europa.eu/info/files/eff…
Maankäyttösektorin nielutavoite 2030 nostetaan #LULUCF-asetuksessa 310 Mt:iin (nykytila 268 Mt). Maankäyttösektorin ja maatalouden pitää yhteensä olla ilmastoneutraali 2035. Komissio esittää maakohtaiset tavoitteet 2025. 8/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Uusiutuvan energian osuutta EU:ssa koskeva sitova tavoite nostetaan 40 %:iin (nyt 32 %) 2030. Tavoitetta on jyvitetty liikenteeseen, lämmitykseen, teollisuuteen ja rakennuksiin. Vedylle ja synteettisille polttoaineille tulevat omat tavoitteet. 9/17 ec.europa.eu/info/files/ame…
Bioenergian kestävyyskriteerejä vahvistetaan monin tavoin. Puuta ei saa ottaa energiakäyttöön luonnonmetsistä, runkopuun ja kantojen energiakäyttöä ei saa tukea, bioenergialaitosten pitää saavuttaa päästövähennyksiä ja kestävyyskriteerit ulotetaan pienempiin laitoksiin. 10/17
EU:n #energiatehokkuus'tavoitteesta tehdään sitova. V. 2024-30 energiankäyttöä pitää tehostaa 1,5 %/v. (nyt 0,8 %), julkisella sektorilla 1,7 %/v. Jäsenmaille tulee suuntaa antavia tavoitteita. Julkisia rakennuksia pitää energiaremontoida 3 %/v. 11/17 ec.europa.eu/info/files/pro…
Uusien myytyjen autojen päästöjä pitää leikata nykytasosta 55 % (pakettiautoilla 50 %) v:een 2030 ja 100 % v:een 2035. Käytännössä siis uusien polttomoottoriautojen myynti EU:ssa loppuu. Rajat eivät koske vanhoja autoja. 12/17 ec.europa.eu/info/files/ame…
Kestävien käyttövoimien jakeluverkkoa laajennetaan. Jokaista sähköautoa kohti pitää maassa olla 1 kW latausinfraa. Nopeita latauspisteitä ja vetyasemia pitää rakentaa TEN-T-verkkojen varrelle. 13/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Meriliikenteessä laivojen energian päästöintensiteettiä pitää leikata 2020 tasosta -2 % 2025, -6 % 2030, -13 % 2035, -26 % 2040, -59 % 2045 ja -75 % 2050. Päästövähennyksen keinot voi valita vapaasti. 15/17 ec.europa.eu/info/files/fue…
#Energiaverodirektiivi'n vähimmäisverotasot perustuvat vastedes määrän sijaan energiasisältöön. Kalleimmillaan fossiilisilla polttoaineilla taso on 10,75 €/GJ ja halvimmillaan sähköllä 0,15 €/GJ. Verotasoja päivitetään vastaisuudessa vuosittain. 16/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Verottomuus EU:n sisäisen lento- ja meriliikenteen polttoaineilta päättyy. Verot ajetaan sisään asteittain 10 vuoden kuluessa. Tulevaisuudessa maat voivat vapauttaa pienituloiset lämmityspolttoaineiden ja sähkön veroista. 17/17
Tosin komission esityksessä on jo esitetty maakohtaiset tavoitteet vuodelle 2030. Suomen nielutavoite olisi 17,8 Mt. Tämä on vähemmän kuin hiilineutraaliuden 2035 pohjana käytetty oletus 21 Mt. Toisaalta mitä pienempi nielu, sitä enemmän pitää päästöjä leikata toisaalla.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Aamu-tv:n päälle jatkoin EU:n ilmasto- ja energiapaketista #Fitfor55 radion Ykkösaamussa: areena.yle.fi/audio/1-2227354. Keskustelussa mentiin mm. ohjauksen päällekkäisyyteen, bioenergian kestävyyteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Tässä jälleen nostoja:
1/5
Päästöjen hinnoittelu päästökaupan kautta on mainio työkalu, mutta se ei ratkaise kaikkea. Siksi rinnalla tarvitaan kohdennettuja ohjauskeinoja esim. rakennusten energiatehokkuuden edistämiseen. Toimien pitää toki tukea toisiaan ja pelata hyvin yhteen. 2/5
Kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla, joten sitä kannattaa kohdentaa ilmaston kannalta fiksusti esim. muovia korvaaviin tuotteisiin ja lentopolttoaineisiin. Kaiken biomassan pitää olla myös monimuotoisuuden kannalta kestävää. (Ks. lisää: sitra.fi/uutiset/uusi-s…) 3/5
Paketissa on määrä esittää keinot, joilla hiljattain EU:n ilmastolaissa hyväksytyt päästötavoitteet saavutetaan. Pakettia pitääkin arvioida siltä kannalta, riittävätkö toimet maaliin asti. Samalla pitää punnita, onko kokonaisuus reilu sekä maiden että ihmisryhmien kannalta. 2/9
EU:n päästötavoitteet ovat teknisesti ja taloudellisesti aivan toteuttamiskelpoisia, mutta poliittisesti osin haastavia. Tähän asti mm. liikenteen - erityisesti lentoliikenteen - ja maatalouden päästöihin ei ole onnistuttu puuttumaan kunnolla. Nyt tarvitaan muutosta. 3/9
Hallitus julkisti äsken kestävän kasvun ohjelman: vm.fi/-/suomi-vauhdi…. Ohjelmassa linjataan alustavasti, miten Suomi käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) n. 2,1 mrd. €. Pureskelen pakettia ketjussa ilmastonäkökulmasta. 1/20
Ensin on hyvä pysähtyä summan ääreen. Rapiat 2 mrd. € on Suomen mitassa PALJON rahaa. Pian valtion menoja aletaan oletettavasti pikemminkin karsia. EU:n elvytyspaketti on siis käytännössä viimeinen mahdollisuus tehdä isoja strategisia satsauksia. 2/20
Se tulee tarpeeseen. Elämme ilmastokriisin ja luontokadon keskellä. Silti tähän asti Suomen elvytyksestä iso osa on valunut suoraan tai epäsuorasti fossiilitalouteen. Kestävän elvytyksen osuus on jäänyt meillä monia verrokkimaita alemmalle tasolle: sitra.fi/blogit/viimein…. 3/20
MTK julkisti äsken selvityksen, jossa tarkastellaan ruokien ilmastopäästöjä suhteessa ravintosisältöön: mtk.fi/documents/2014… Näkökulma on kiinnostava, ja se täydentää muita tapoja tarkastella ruokien vaikutuksia. Selvitys perustuu kuitenkin ongelmallisille oletuksille. 1/13
MTK:n selvitys vahvistaa sen, minkä olemme tienneet jo pitkään: "Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi". mtk.fi/-/tiedoteilmas… 2/13
Selvityksessä käytetty CO2-ravintoainetiheysindeksi kuitenkin sisällyttää tarkasteluun myös ravintoaineet - tai siis osan niistä (tästä kohta lisää). Näin pyritään tarkastelemaan sitä, kuinka paljon päästöjä ruuasta syntyy suhteessa siitä saatavaan ravintoon. 3/13
Äsken @Tamperekaupunki valtuusto päätti selvittää, miten @Sahkolaitos voisi siirtyä vaiheittain kaukolämmön tuotannossa polttoon perustumattomiin ja hiilinegativiisiin ratkaisuihin. Tämä on periaatteellisesti aika iso juttu. 1/7
Tampereen sähkölaitos on jo hyvää vauhtia luopumassa turpeen ja maakaasun poltosta. Kun Naistenlahden voimalan remontti pian valmistuu, on teknisesti mahdollisesti lopettaa turpeen poltto aika lailla kokonaan. Tämä on hieno homma. 2/7
Turvetta ja maakaasua korvataan ennen kaikkea biomassalla ja jätepolttoaineilla. Se on askel parempaan, mutta ei aivan ongelmatonta. Erityisesti kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla. Siksi sille on hyvä hakea vaihtoehtoja. 3/7