”syvempiin yhteiskunnallisiin mullistuksiin, joita ovat muun muassa ammattiyhdistysliikkeiden heikentyminen, median murros, liiketoiminnan kansainvälistyminen, markkinatalouden laajentuminen uusille sektoreille sekä politiikan sirpaloituminen ja ennakoimattomuus.”
”Mutta onko Miltton mukana siirtämässä valtaa niille, joilla on varaa maksaa sen palveluista?
Jussi Kekkosen mielestä ei ole ongelmallista, että suuremmilla summilla saa parempia ohjeita politiikkaan vaikuttamisesta.”
”Miltton ei pyynnöistä huolimatta suostu kertomaan asiakkaidensa profiileista edes yleisellä tasolla.”
”Julkisia ovat ainoastaan Milttonin Brysselin-toimiston asiakkaat, joita koskevat EU:n avoimuusvaatimukset. Ne eivät ainakaan ole mitään pikkutoimijoita: Stora Enso, Teknologiateollisuus, Fortum, Kone, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Business Finland...”
”Tutkija Anu Kantola toteaa, että viestintätoimiston vaikutuksia demokratian näkökulmasta on vaikea tutkia nimenomaan liikesalaisuuksien vuoksi.
– Me emme tiedä, kenen ääni päätöksenteossa parhaiten kuuluu ja vinouttaako viestintätoimistojen kasvava merkitys päätöksentekoa.”
”Milttonlaiset vakuuttelevat tekevänsä yleishyödyllistä työtä, mutta asiaan on vaikeaa täysin luottaa. He eivät nimittäin voi todistaa mitään.”
”Poliittista edunvalvontaa ja lobbausta tekevät yritykset ovat tuoneet päätöksentekoon uuden asian: liikesalaisuudet. Se, jos mikä, saa toiminnan vaikuttamaan epäilyttävältä.”
”Anu Kantolan mukaan päätöksentekoon on syntynyt harmaa vyöhyke, johon käsiksi pääseminen vaikeaa jopa tutkijalle.”
”Harmaan vyöhykkeen haasteisiin on vasta havahduttu.
Tällä hetkellä Suomessa valmistellaan avoimuusrekisteriä, johon lobbarit kirjataan. Vielä ei tiedetä, kuuluvatko siihen myös Milttonin kaltaiset vaikuttajaviestintätoimistot.”
”Milttonlaiset kertovat yksikantaan kannattavansa avoimuusrekisteriä. He eivät silti aio lisätä avoimuuttaan ennen lainsäädännön voimaantuloa, koska se ei olisi bisnekselle hyväksi.”
”– Kai se perustuu erikoiseen käsitykseen suomalaisten moraalisesta ylemmyydestä, arvelee poliittisen viestinnän tutkija Lotta Lounasmeri.
– Ajatellaan, että täällä on niin vähän korruptiota tai mitään salakähmäistä, ettei siihen tarvitse edes varautua.”
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
@TeivoTeivainen Jos ajattelemme kolonialismia hyötyjen ja haittojen jaon kautta, voidaan varmasti päätyä siihen, että moni kansainvälinen yritys toimii kolonialistisesti.
@TeivoTeivainen Ensin pitää pohtia hanketta paikallisesti: mitä hyötyjä ja haittoja siitä on maan sisällä tai alueen sisällä ja miten nämä kenties jakautuvat eri alueiden kesken maan sisällä.
@TeivoTeivainen Sen jälkeen voimme pohtia, hyväksyisimmekö tällaisen hyötyjen ja haittojen suhteen itse kotimaassamme. Suomessa ekstraktiivinen luonnovaroja runsaasti kuluttava talous on sen verta suuressa osassa (ja siihen kohdistuu Suomessa kritiikkiä), että saattaisimme hyväksyäkin.
Muistutus: laskee retweetit ja replyt, vain mitä itse teet eikä miten muut reagoivat tviitteisiisi. Tällöin yksi useamman tviitin keskustelu näkyy vahvasti ja nostaa yksittäisen tilin korkealle.
En selvittänyt kuinka pitkältä ajalta chirpy laskee tviittejä.
Niinpä tässä ei näy keitä seuraan ja keiden tviittejä luen vaan keille vastaan ja keitä retweettaan.
Seuraanko monipuolisemmin tilejä? Vaikea sanoa. Ainakin tähän kuvaan verrattuna kyllä, mutta en osaa sanoa kuinka paljon.
”länsimaista kulttuuria ei pidetäkään enää yksinomaan parhaana vaan nähdään muutkin kulttuurit samanarvoisina”
Universaalia kulttuurien paremmuuden mittaria ei ole olemassa. Länsimainen kulttuuri ei siis ole paras, vaan vain yksi monista.
Tavio ei myöskään määrittele kulttuuria mitenkään. Mikä on se länsimainen kulttuuri jota hän tarkoittaa?
Jos kyse on neoliberaalista individualismista, voidaan tätä kulttuuria objektiivisesti pitää haitallisena, sillä se kannustaa maksimaaliseen kulutukseen joka tuhoaa maapallon.
Kun mansikkatilojen työvoimasta puhuttiin, tuli selväksi, ettei voi käyttää suomalaisia koska tulisi liian kalliiksi. Jos tulee kalliiksi, kuluttaja ostaa ulkomaista ja kotimaiset tilat joutuvat lopettamaan.
En usko väitettä, mutta jatketaan.
Kun puhutaan maataloudesta ja toimista ympäristön, luonnon, ilmaston, tai työvoiman kohtelun ja palkkojen osalta, vastaus on sama: tulee kalliiksi, kuluttaja ostaa ulkomaista, kotimaiset tuottajat joutuvat lopettamaan.
En usko väitettä, mutta jatketaan.
Kun puhutaan minkä tahansa talouden alan toiminnasta ja vastuullisuudesta, vastaus on viimekädessä globalisaatio: tulee kalliiksi, kuluttaja ostaa ulkomaisen halvemman, kotimaiset yritykset lopettavat toiminnan.
Luonnolla on arvoa itsessään. Luonnolla on lisäksi monia arvoja ihmisille. Hyvinvoinnillisia ja taloudellisia.
Luonnon tuhoutumisen ensisijainen syy on luonnon ottaminen talouskäyttöön. Jolloin sitä muokataan vähemmän tai enemmän, joskus jopa poistetaan kokonaan.
Metsäluonnon kadon suurin syy on metsätalous. Metsätalous on siis ensisijaisessa vastuussa metsäluonnon kadosta.
Jo METSO ohjelman tulisi olla 300M€ vuodessa, joka summa siis on metsätalouden ulkoistaman haitan hinta.
Vesistöjen pilaantuminen on osaltaan metsätalouden syy. Tähän minulla ei ole euromääriä antaa, mutta eiköhän joku ole tätäkin arvioinut. Oletettavasti kymmeniä tai satoja miljoonia euroja vuodessa. Ulkoistettu haitta jolle voidaan hinta laskea.
Puhun nyt lähinnä valtiontalouden näkökulmasta.
Ja ajasta jälkeen 90-luvun laman jälkeen. Eli jälkeen NL romahduksen, ja pääosin ajasta EU jäsenenä.
Valtio on heikentänyt kuntataloutta siirtäessään toimintoja enemmän kuin rahaa valtiolta kunnille, ja pienentämällä valtionosuuksia. Kuntatalous on siis kärsinyt osan valtion budjetin loppusummasta. Muistaakseni nykyrahassa suuruusluokka on pari miljardia euroa.