Thread by @ipeltonen

@TeivoTeivainen Jos ajattelemme kolonialismia hyötyjen ja haittojen jaon kautta, voidaan varmasti päätyä siihen, että moni kansainvälinen yritys toimii kolonialistisesti.

@TeivoTeivainen Ensin pitää pohtia hanketta paikallisesti: mitä hyötyjä ja haittoja siitä on maan sisällä tai alueen sisällä ja miten nämä kenties jakautuvat eri alueiden kesken maan sisällä.

@TeivoTeivainen Sen jälkeen voimme pohtia, hyväksyisimmekö tällaisen hyötyjen ja haittojen suhteen itse kotimaassamme. Suomessa ekstraktiivinen luonnovaroja runsaasti kuluttava talous on sen verta suuressa osassa (ja siihen kohdistuu Suomessa kritiikkiä), että saattaisimme hyväksyäkin.

@TeivoTeivainen Seuraavaksi tulee pohtia, miten hyödyt ja haitat jakautuvat rajan yli.
Tavanomaista on, että haitat jäävät pitkälti alkutuotantomaahan sekä ensimmäisten välituotteiden tuotantomaihin tai ovat luonteeltaan kohdistumsttomia globaaleja (esim. ilmastokriisi).

@TeivoTeivainen Lienee yhtä tavanomaista, että hyöty päätyy suuremmalti osin immateriaalioikeuksia omaaviin, korkean jalostusasteen välituotteita valmistaviin, lopputuotteita valmistaviin, sekä tuotteita loppukäyttöön hankkivien maihin.

@TeivoTeivainen Jos tämä jako on kovin voimakas, onko kyse kolonialismista?
Myös, mihin suurempi hyöty päätyy? Kyllä, kaikkiin länsimaihin halpojen kulutustavaroiden muodossa. Mutta taloudellinen voitto joka syntyy ei välttämättä päädy minkään valtion tosiasiallisesti verotettavaksi

@TeivoTeivainen eikä näinollen jakaudu valtiotasolla vaan menee kansainvälisten suurten varallisuuksien kasoihin joista hyötyvät ennen kaikkea rikkaat jotka välttävät jakamasta tätä hyötyä minkään valtion tai kansan kanssa.

@TeivoTeivainen Taloudellisen voiton irtaantuminen valtiollisesta kontrollista ei ole kolonialismia vaan kapitalismia.

Kyse voi siis hyvin olla samaan aikaan kolonialismista ja kapitalismista.