Joskus tulevaisuudessa koittaa todennäköisesti jompi kumpi tai molemmat seuraavista: joko synnytämme, todennäköisesti vähintään puoliksi vahingossa, sellaisen elämänmuodon (laajalti ymmärrettynä) tai järjestelmän mitä emme kykene kontrolloimaan, tai törmäämme sellaiseen.
Jos synnytämme sellaisen, ei ole yhdentekevää millaisen synnytämme. Jos hallinnastamme vapautuva järjestelmä on syövän tai pörssiyhtiön kaltainen psykopaattinen oman edun maksimoija, ihmiskunnalle luultavasti käy kalpaten. Jos se on eettisiä valintoja tekemään kykenevä, ehkä ei.
En itse näe mitään hyvää syytä miksi eettisiä valintoja tekemään kykenevä elämänmuoto haluaisi erityisesti pahaa ihmisille tai muulle elolliselle. Varsinkin jos puhumme koneälystä, jonka luonnollinen ympäristö olisi Maan syövyttävän ilmakehän ja painovoimakaivon ulkopuolella.
Yksi yleinen piirre kaikissa eliölajeissa on se, että pahin kilpailija on saman lajin edustaja, koska se on ainoa jonka vaatimukset ja halut ovat samanlaisia kuin toisella lajin edustajalla. Meistä suuresti poikkeavalla elämänmuodolla tuskin tämmöisiä tarpeita on.
Jos hallinnastamme vapautuva elämänmuoto on todella älykäs, pidän enemmän kuin todennäköisenä - en tietenkään ehdottoman varmana - että se päätyy johonkin yleistettyyn versioon Kantin kategorisesta imperatiivista: esim. "Tee toisille kuten he haluaisivat, että teet heille."
(Tämä on käsitteen "metalaki" keksineeltä Haleyltä, 1956).

Jos olisin huippuälykäs tekoäly joka kaavailee poistumista planeetalta, jättäisin ihmiset rauhaan kahdesta muustakin syystä: on huono ennakkotapaus tappaa luojansa, ja voi olla että tekoälykin tarvitsee suosittelijoita.
Ottaen huomioon maailmankaikkeuden koon ja iän, pitäisin äärimmäisen hämmästyttävänä jos ihmiset ovat ensimmäinen "sivilisaation" eli keinotekoisen yhteiskunnan rakentava laji. Ainakin toistaiseksi olisi turvallisempaa lähteä oletuksesta, ettemme ole.
Tällainen toinen laji olisi erittäin todennäköisesti meitä voimiltaan niin paljon edellä, että niillä ei olisi sen enempää teknisiä vaikeuksia pyyhkäistä ihmiskuntaa pois kuin meillä on ongelmia pyyhkäistä muurahaiskeko tieltämme. Mutta haluaisivatko he? En usko.
Sivilisaatio joka kykenee valjastamaan tähtienväliseen matkailuun tarvittavia voimia kykenee valjastamaan niin suuria voimia, että se ei selviä kovin pitkälle ellei se ole oppinut elämään rauhassa itsensä ja muun elollisen kanssa.
Sellaisella ei ole mitään tarvetta tuhota vain tuhoamisen tai varmuuden vuoksi, ja itse asiassa paljon kannustimia välttää tuhoamista - samalla tavalla kuin luonnonvaraisia ekosysteemejä tutkivilla on kannustimet välttää ekosysteemin tuhoamista.
Mutta ainakin yksi skenaario missä ihmiskunnan hävittäminen voisi tulla kysymykseen on olemassa.

Jos uhkaamme päästää karkuun syövän tavoin levittäytyvän, eettiseen harkintaan kykenemättömän, tai yksinkertaisesti suprematistisen itseään kopioimaan kykenevän järjestelmän.
Tällaisessä tilanteessa jopa sivilisaatio jonka ohjenuorana olisi "tuntevien olentojen olemassaolon lopettaminen on lähtökohtaisesti väärin, jos toisin voi valita" voisi, itsensä ja muiden olentojen suojelemiseksi, käyttää voimaa.
Toisin sanoen: jos törmäämme järjestelmiin joita emme kykene hallitsemaan, ei taaskaan ole ihan samantekevää millaisina niihin törmäämme. Syöpänä vai mahdollisena yhteistyökumppanina?
PS. itse pidän Fermin paradoksin erittäin uskottavana ratkaisuna sitä, että meidänkin linnunradallamme on jo useita sivilisaatioita, joilla ei kuitenkaan ole mitään tarvetta tehdä mitään sellaista minkä voisimme nykyisillä keinoillamme selkeästi havaita.
Esimerkiksi, mihin tähtienvälinen konesivilisaatio edes välttämättä tarvitsisi jotain Dyson-palloja? Tällaisen sivilisaation on ollut pakko opetella rajoittamaan itseään kauan ennen kuin pallojen rakentaminen on mahdollista, koska ne jotka eivät opetelleet, tuskin selvisivät.
On ainakin mahdollista, kenties jopa todennäköistä, että samaan tapaan kuin Maan päällä yhteiskuntien vauraus näkyy siinäkin, ettei kaikkea mahdollista luonnollista oteta "hyötykäyttöön", tähtienvälisen sivilisaation suunnaton kyky näkyisi siinä, etteivät ne jätä isoja jälkiä.
Ja miksi tällainen sivilisaatio ei ole vielä ottanut meihin yhteyttä - samasta syystä miksi villieläimiä tarkkaileva ei lähde ensimmäiseksi juttelemaan niille.

Emme ole vielä näyttäneet, että osaamme olla vaarattomia muille olioille.

• • •

Missing some Tweet in this thread? You can try to force a refresh
 

Keep Current with Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🐟

Janne M. Korhonen 🇫🇮🇪🇺🐟 Profile picture

Stay in touch and get notified when new unrolls are available from this author!

Read all threads

This Thread may be Removed Anytime!

PDF

Twitter may remove this content at anytime! Save it as PDF for later use!

Try unrolling a thread yourself!

how to unroll video
  1. Follow @ThreadReaderApp to mention us!

  2. From a Twitter thread mention us with a keyword "unroll"
@threadreaderapp unroll

Practice here first or read more on our help page!

More from @jmkorhonen

22 Jul
Puhutaanpa vielä vähän tuosta erikoistoimittajien sängyn alla luuraavasta möröstä eli Neuvostoliitosta. Kyseessähän oli syvästi viallinen ja monella tapaa paska järjestelmä, joka oli kuitenkin Stalinin jälkeen lähempänä oligarkiaa kuin diktatuuria.
Stalinin jälkeen valtaa Neuvostoliitossa ei koskaan edes annettu yhdelle ihmiselle, juuri koska kaikki muistivat miten siinä käy. Valtaa ei kuitenkaan uskallettu demokratisoidakaan, koska sekin olisi kaatanut vallassa olleen järjestelmän. Joten valta jäi pienille klikeille.
Vallankahvaan pääsi tekemällä ahkerasti töitä vallitsevan järjestelmän hyväksi, käyttämällä kyynärpäitä, ja hyvällä onnella. Siis aika lailla samoin kuin nykyäänkin.

Samaan tapaan kuin nykyään, myös Neuvostoliitossa todellinen valta oli useimmiten taloudellista valtaa.
Read 12 tweets
22 Jul
Tää on kiinnostava aihe koska todellisuus taisi parhaan tietoni mukaan olla "vähän riippuu". Muutama pohdinta tekniikasta, tieteestä ja sen edistymisestä Neuvostoliitossa seuraa.
Nyt siis ensinnäkin Neuvostoliitto on aika vakuuttava vastaesimerkki usein hellitylle ajatukselle, että tekniikan huikea kehitys ehdottomasti vaatii sitä, että sallimme miljardöörien kasata itselleen määräämättömän suuria omaisuuksia.
Kyseessähän oli siis maa, joka aloitti 1920-luvun käytännössä nollapisteestä: Venäjä oli vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan vasta teollistumista aivan aloitteleva liki-feudalismi, ja sisällissota tuhosi sekä ison osan kaikesta että ajoi paljon koulutettuja maanpakoon.
Read 23 tweets
22 Jul
Säännöllinen muistutus: vallitsevien valtahierarkioiden puolustajalle paras maailma on sellainen, jossa mahdollisimman harva ehtii ajattelemaan mitään muuta kuin sitä, miten pysyä mukana kilpailussa elannosta.

"Kehitä itsesi paremmaksi työmuurahaiseksi"-bullshit tukee tätä.
Tästä voi myös päätellä, millä puolella ovat ne, joiden mielestä suomalaisten pitäisi vain tehdä enemmän ja enemmän töitä.
En usko että on sattumaa, että ihmiskunnan historiassa suuria edistysaskeleita on tavallisesti pohjustettu yhteiskunnilla, joissa ainakin iso osa ihmisistä on ehtinyt tehdä muutakin kuin töitä, töitä, töitä.

Aiemmin nämä vaan ovat olleet hyvin epädemokraattisia.
Read 4 tweets
14 Jul
Miksi höyrykone otettiin käyttöön juuri Englannissa, eikä esim. Rooman valtakunnassa tai Kiinassa?

Tämä on monimutkainen kysymys, mutta uskon tietäväni vastauksen tärkeimmän osan. Seuraa ketju, tällä kertaa tallensin ensin tekstieditoriin. :)
Tekninen etevyys ei ollut syynä. Ensimmäinen laajempaan käyttöön tullut höyrykone, Newcomenin ilmanpainekone, rakennettiin 1710. Vielä 40 v myöhemminkään Intian, Kiinan, Japanin ja Euroopan ydinalueiden välillä ei ollut mainittavaa eroa teknisessä osaamisessa.
Keksinnöt levisivät jo tuolloin suhteellisen nopeasti muutenkin: esimerkiksi Ruotsissa Dannemoran rautakaivokseen rakennettiin ensimmäinen Newcomenin kone jo 1727. Sitä ei kuitenkaan käytetty koekäytön jälkeen juuri lainkaan.
Read 36 tweets
13 Jul
Hei avaruustyypit! Mä oon kans hyvin innostunut avaruusmatkailusta, mutta haluaisin kuulla kaikilta "ihan kohta muutetaan avaruuteen"-tyypeiltä, millaisen talousjärjestelmän ajattelitte rakentaa siirtokuntiin.

Saako esim. yksityinen taho käyttää taloudellista valtaa rajatta?
Esimerkiksi, saisiko teidän Mars-siirtokunnassanne ostaa vettä ja happea ja ruokaa jos vaan rahnulia riittää, vaikka se meinaisi sitä, että joku köyhempi haukkoo henkeä tai jää kokonaan ilman? Vai taataanko kaikille elämän perusedellytykset?
Entä miten jaetaan työt? Jos on rahnulia niin saako sitä käyttää miten huvittaa, vaikka seurauksena olisi, että osa siirtolaisista joutuu tekemään vaarallisia paskaduuneja tienatakseen muutamia Mars-killinkejä? Vai jaetaanko resursseja jotenkin muuten?
Read 4 tweets
13 Jul
Kapitalismin yksi ongelma on se, että kapitalistien ei kannata ymmärtää miten kapitalismi toimii.

Lyhyellä tähtäimellä kapitalisti saa enemmän etua esimerkiksi painamalla palkkoja alas ja rahoittamalla etujärjestöjä kuten keskuskauppakamareita lobbaamaan yleistä palkanlaskua.
Mutta pitkällä tähtäimellä palkkojen ja kaikille tarjottujen julkisten palvelujen polkemisella, eli siis palkan ansaitsemisen vaihtoehtojen vähentämisellä, tuetaan ja kannustetaan vain matalan tuottavuuden aloja.
Tekniikan kehitys on ollut erittäin suurelta osin ihmisten ja eläinten työn korvaamista koneiden voimalla. En usko että on mitenkään sattumaa, että mm. höyrykone otettiin käyttöön juuri maassa, missä työväen palkat olivat jopa kaksinkertaiset mannermaahan verrattuna.
Read 12 tweets

Did Thread Reader help you today?

Support us! We are indie developers!


This site is made by just two indie developers on a laptop doing marketing, support and development! Read more about the story.

Become a Premium Member ($3/month or $30/year) and get exclusive features!

Become Premium

Too expensive? Make a small donation by buying us coffee ($5) or help with server cost ($10)

Donate via Paypal Become our Patreon

Thank you for your support!

Follow Us on Twitter!

:(