Säännöllinen muistutus: vallitsevien valtahierarkioiden puolustajalle paras maailma on sellainen, jossa mahdollisimman harva ehtii ajattelemaan mitään muuta kuin sitä, miten pysyä mukana kilpailussa elannosta.
"Kehitä itsesi paremmaksi työmuurahaiseksi"-bullshit tukee tätä.
Tästä voi myös päätellä, millä puolella ovat ne, joiden mielestä suomalaisten pitäisi vain tehdä enemmän ja enemmän töitä.
En usko että on sattumaa, että ihmiskunnan historiassa suuria edistysaskeleita on tavallisesti pohjustettu yhteiskunnilla, joissa ainakin iso osa ihmisistä on ehtinyt tehdä muutakin kuin töitä, töitä, töitä.
Aiemmin nämä vaan ovat olleet hyvin epädemokraattisia.
Ja tässä näkyy kans se ongelma, mikä vaivaa markkinoiden ehdoilla tehtyä kaikenlaista kulttuuria ja tutkimusta: se tuppaa valikoimaan jo tekijöiksi niitä, jotka viihtyvät vallitsevassa valtahierarkiassa, eivätkä keikuta venettä liikaa.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Palkoista: oikeiston vakiolääke suunnilleen mihin tahansa ongelmaan on aina ollut "tehdään työstä kieltäytymisestä raskaampaa ja mahdottomampaa." Tämä on vaan rikkaalle, teknisesti etevälle taloudelle aivan paska resepti.
Historiaa katsomalla selviää aika pian miksi.
Semmoinen merkittävä tuottavuuden parantaminen mikä nostaa Suomen kaltaisia maatalousvaltaisia kehitysmaita muutamassa vuosikymmenessä maailman rikkaimpiin kuuluviksi maiksi meinaa ennen kaikkea yhtä asiaa: ihmistyön korvaamista ja täydentämistä koneilla.
Muilla keinoin kuin ihmistyötä korvaamalla ei yksinkertaisesti voida saavuttaa määräänsä enempää tuottavuusparannuksia. Konsultti ei voi konsultoida tai lääkäri lääkäröidä kuin tietyn määrän tunteja viikossa, orkesteri ei voi soittaa biisejä 50% nopeammin.
Puhutaanpa vielä vähän tuosta erikoistoimittajien sängyn alla luuraavasta möröstä eli Neuvostoliitosta. Kyseessähän oli syvästi viallinen ja monella tapaa paska järjestelmä, joka oli kuitenkin Stalinin jälkeen lähempänä oligarkiaa kuin diktatuuria.
Stalinin jälkeen valtaa Neuvostoliitossa ei koskaan edes annettu yhdelle ihmiselle, juuri koska kaikki muistivat miten siinä käy. Valtaa ei kuitenkaan uskallettu demokratisoidakaan, koska sekin olisi kaatanut vallassa olleen järjestelmän. Joten valta jäi pienille klikeille.
Vallankahvaan pääsi tekemällä ahkerasti töitä vallitsevan järjestelmän hyväksi, käyttämällä kyynärpäitä, ja hyvällä onnella. Siis aika lailla samoin kuin nykyäänkin.
Samaan tapaan kuin nykyään, myös Neuvostoliitossa todellinen valta oli useimmiten taloudellista valtaa.
Tää on kiinnostava aihe koska todellisuus taisi parhaan tietoni mukaan olla "vähän riippuu". Muutama pohdinta tekniikasta, tieteestä ja sen edistymisestä Neuvostoliitossa seuraa.
Nyt siis ensinnäkin Neuvostoliitto on aika vakuuttava vastaesimerkki usein hellitylle ajatukselle, että tekniikan huikea kehitys ehdottomasti vaatii sitä, että sallimme miljardöörien kasata itselleen määräämättömän suuria omaisuuksia.
Kyseessähän oli siis maa, joka aloitti 1920-luvun käytännössä nollapisteestä: Venäjä oli vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan vasta teollistumista aivan aloitteleva liki-feudalismi, ja sisällissota tuhosi sekä ison osan kaikesta että ajoi paljon koulutettuja maanpakoon.
Joskus tulevaisuudessa koittaa todennäköisesti jompi kumpi tai molemmat seuraavista: joko synnytämme, todennäköisesti vähintään puoliksi vahingossa, sellaisen elämänmuodon (laajalti ymmärrettynä) tai järjestelmän mitä emme kykene kontrolloimaan, tai törmäämme sellaiseen.
Jos synnytämme sellaisen, ei ole yhdentekevää millaisen synnytämme. Jos hallinnastamme vapautuva järjestelmä on syövän tai pörssiyhtiön kaltainen psykopaattinen oman edun maksimoija, ihmiskunnalle luultavasti käy kalpaten. Jos se on eettisiä valintoja tekemään kykenevä, ehkä ei.
En itse näe mitään hyvää syytä miksi eettisiä valintoja tekemään kykenevä elämänmuoto haluaisi erityisesti pahaa ihmisille tai muulle elolliselle. Varsinkin jos puhumme koneälystä, jonka luonnollinen ympäristö olisi Maan syövyttävän ilmakehän ja painovoimakaivon ulkopuolella.
Miksi höyrykone otettiin käyttöön juuri Englannissa, eikä esim. Rooman valtakunnassa tai Kiinassa?
Tämä on monimutkainen kysymys, mutta uskon tietäväni vastauksen tärkeimmän osan. Seuraa ketju, tällä kertaa tallensin ensin tekstieditoriin. :)
Tekninen etevyys ei ollut syynä. Ensimmäinen laajempaan käyttöön tullut höyrykone, Newcomenin ilmanpainekone, rakennettiin 1710. Vielä 40 v myöhemminkään Intian, Kiinan, Japanin ja Euroopan ydinalueiden välillä ei ollut mainittavaa eroa teknisessä osaamisessa.
Keksinnöt levisivät jo tuolloin suhteellisen nopeasti muutenkin: esimerkiksi Ruotsissa Dannemoran rautakaivokseen rakennettiin ensimmäinen Newcomenin kone jo 1727. Sitä ei kuitenkaan käytetty koekäytön jälkeen juuri lainkaan.
Hei avaruustyypit! Mä oon kans hyvin innostunut avaruusmatkailusta, mutta haluaisin kuulla kaikilta "ihan kohta muutetaan avaruuteen"-tyypeiltä, millaisen talousjärjestelmän ajattelitte rakentaa siirtokuntiin.
Saako esim. yksityinen taho käyttää taloudellista valtaa rajatta?
Esimerkiksi, saisiko teidän Mars-siirtokunnassanne ostaa vettä ja happea ja ruokaa jos vaan rahnulia riittää, vaikka se meinaisi sitä, että joku köyhempi haukkoo henkeä tai jää kokonaan ilman? Vai taataanko kaikille elämän perusedellytykset?
Entä miten jaetaan työt? Jos on rahnulia niin saako sitä käyttää miten huvittaa, vaikka seurauksena olisi, että osa siirtolaisista joutuu tekemään vaarallisia paskaduuneja tienatakseen muutamia Mars-killinkejä? Vai jaetaanko resursseja jotenkin muuten?