Missä vaiheessa THL:n tehtäväksi on annettu kansanterveysarvioiden lisäksi/sijasta kokonaisvaltainen strategian lobbaaminen ja jopa laillisuusvalvonta? Pidän tätä toimintatavaltaan ja sisällöltään pyöristyttävänä: is.fi/politiikka/art…
THL on tutkimuslaitos, jonka tarkoitus on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Sillä ei ole asiantuntemusta koko yhteiskunnan kentältä. Kuuluuko hybridistrategian vastustaminen tai toimien oikeasuhtaisuuden arviointi THL:n tontille? Kuka heille on tällaisen vallan myöntänyt?
THL patistaa nopeaan paluuseen normaaliin, ja syyttää 80% rokotuksiin nojaavia poliitikkoja mallinnostensa väärinymmärryksestä. Mutta heidän mallinsa 26.8. nimenomaan kertovat rajoitusten nopean poiston johtavan epidemian rajuun kasvuun. Miten tämän voi muulla tavoin ymmärtää?
THL:n mukaan pitää varautua rokotuskattavuuden jäämiseen alle 80%, mikä olisi THL:ltä järkyttävä epäonnistuminen. Siihenkö nyt meitä valmistellaan? Tähänkö tyydyttäisiin? 🤯 Nyt pitää valmistella toimet 90%+:n saavuttamiseksi, jos kansan into lopahtaa kesken!
Longcovid on tietenkin taas jäänyt huomiotta, kun THL ilmeisesti katsoo, että mm. rokotusvuoroa odottavien ja lasten tartunnat on OK, jos vaan sairaaloihin mahtuu. Kuka täällä suojelisi ihmisten terveyttä?
Tässä on jo tahatonta komiikkaa:
"THL pyysikin lopulta, ettei hallitus ainakaan viittaisi siihen asiantuntijaorganisaationa". 🤣
Tätä lukiessa lukijakin tosiaan pohtii, millaisena organisaationa THL haluaa itseään pidettävän.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Testaa-jäljitä-eristä on keinojen kuningas, koska sillä kohdistetaan rajoitukset altistuneisiin eikä koko kansaan. Mutta kun tartuntoja on liikaa ja jäljitys pettää, tulvapato on auki, ja yleiset rajoitukset on ainoa keino hidastaa leviämistä.
Elämme vaarallisia aikoja. 1/4
Tavoitteet tartuntojen suhteen on nyt täysin hukassa. Vapaata leviämistä ei sairaalat kestä. Kun tartuntoja on siis pakko torjua, se on HELPOMPAA ja HALVEMPAA jos niitä on esim. 100/päivä (jäljitys toimii) kuin jos niitä on 1000/päivä. Tätä on @eroonkoronasta sanonut 1.5 v.
2/4
Nyt tuntuu vallitsevan harhaluulo, että koska rokotusten takia sairastuvuus/tartunta on pienempi kuin ennen (🥳), niin isompi tartuntojen määrä on OK. Mutta kun ne eivät pysy sillä tasolla - ilman raskaita rajoituksia - kun jäljitys ei pelaa! Vanhoista virheistä voisi oppia. 3/4
Uusi muistio @eroonkoronasta-asiantuntijaryhmältä! Tarjoamme suuntaa-antavan arvion syksyn-talven mahdollisen epidemia-aallon terveystaakasta. Se ei ole pieni, rokotuksista huolimatta, jos tartuntoja on paljon! Ne kannattaa siis edelleen pitää kurissa. 🧵 eroonkoronasta.fi/muistio-korona…
Keskustelua koronastrategiasta on haitannut mutuilu ja konkretian puute, mitä olen itsekin tuskaillut. Jos tartunnoilla ei muka ole väliä ja niiden annetaan levitä, mitkä ovat seuraukset? Kun (julkisia) laskelmia ei näkynyt, lopulta sisuunnuimme ja teimme oman laskelman. 💪🤓
Laskelmamme osoittaa, että tartuntojen leviäminen voi johtaa tuhansiin sairaalapotilaisiin + longcovid-potilaisiin, ja satoihin kuolemiin, vaikka rokotukset etenevät nykytasolta 90% 💉💉. Parametrit ovat maltilliset, joten tämä ei edusta pahinta mahdollista skenaariota.
Vuoden aikana koronaviruksesta on opittu paljon. Valitettavasti moni varhainen, vääräksi osoittautunut käsitys kummittelee sitkeästi - mutta usein epäsuorasti - päättäjien ja virkamiesten puheissa ja teoissa. Ketju virheoletuksista, jotka pitäisi tunnistaa ja hylätä:
1/9
Käsihygieniaa korostuu kaikkialla, kouluista tartuntatautilakiin. Mutta tämä perustuu vuodentakaiseen tietoon. Olemme tienneet jo pitkään, että pintojen kautta korona ei juurikaan leviä, vaan hengitysteistä ilmaan leviävistä pisaroista ja aerosoleista.
2/9
"Flatten the curve" jäi elämään usein epäsuorana oletuksena, että epidemia on kansanterveydellinen uhka vain, jos sairaalakapasiteetti ylittyy. Mutta nyt tiedämme longcovidin ison riskin myös myös lievän taudin sairastaneille. Matalallakin epidemialla on hinta terveydelle.
3/9
Sulkutoimista, niiden hyödyistä, haitoista, ja ajoituksesta puhutaan nyt paljon. Tässä ketjussa pohdin, miten sulkutoimia käytetään strategisesti eikä paniikkinappulana. Mitä Suomen epidemian tukahduttaminen mahdollisimman pian ennakoivilla sulkutoimilla tarkoittaisi? 1/9
Sulkutoimia on kahdenlaisia: 1) tukahdutusstategian ennakoiva circuit breaker, jolla painetaan alkava epidemia nolliin (U-Seelanti, Australia), 2) hätä-lockdown sairaaloiden kriisiydyttyä, mitä helpotetaan heti kun akuutein kriisi on ohi - ja epidemia palaa (Belgia, UK ym.). 2/9
Tukahdutusstrategian ennakoivien sulkutoimien kesto on joitakin viikkoja, jonka jälkeen epidemian hallintaan riittävät testaa-jäljitä-eristä ym. kevyemmät toimet toisin kuin laajan epidemian aikana. Tämä on kuin laastarin repäisy kerralla pitkän nitkutuksen sijasta. 3/9
Suomen koronatoimissa on edistystä, mutta selvän tavoitteen puuteen lisäksi ongelmana on keinovalikoiman jämähdys viime kevään raskaisiin, isoja haittoja aiheuttaviin työkaluihin. Lisätehoja torjuntaan voisi puristaa monesta paikasta. Ketju:
Yleinen ongelma on ilmalevitteisten tartuntojen vähättely. Käsienpesu on hyvä juttu, mutta pintatartunnat ovat tutkimusten mukaan aika pienessä roolissa. Jos pestään pintoja mutta unohdetaan ilmanvaihto ja maskit, on luotu väärää turvallisuuden tunnetta. theatlantic.com/ideas/archive/…
Maskin käyttö on mitä sattuu. Nyt pitäisi valjastaa kaikki voimat maskien saamiseksi käyttöön kaikissa julkisissa sisätiloissa. Vatuloinnin aika on ohi. Jos suositukset ei riitä niin pakolla sitten. Lisäksi Suomessakin pitäisi edistää FFP2-maskien käyttöä isomman riskin paikoissa
I'm excited to share our new preprint, led by my postdoc @g_dafni and @beryl_bbc in collaboration with Garrett Garborcauskas, @dgmacarthur, @nanopore and others: Transcriptome variation in human tissues revealed by long-read sequencing.
We introduce the largest long-read transcriptome sequencing data from human tissues, from GTEx samples. The ONT technology provides an exciting opportunity for improved analysis of the real biological unit of the transcriptome: transcripts - not genes or splice junctions. 2/8
We identified about 100K novel transcripts that validate well in proteome data and are enriched for tissue-specific expression and capture biological signals. This is an important extension of human transcript annotations and shows promise for the future. 3/8