#COP26-pj:n uudet tekstiluonnokset pöydällä. Venäjällä vielä huolia markkinamekanismista. Etelä-Korea haluaa vahvistaa kirjausta vuotuisesta nuorisokokouksesta. Kanadan mielestä vahinkoja ja menetyksiä koskeva luonnos ei vielä vastaa keskusteluja.
Norja haluaa vahvempia muotoiluja ekosysteemeistä ja fossiilitukien alasajosta. Papua-Uusi-Guinea painottaa julkisen rahoituksen roolia. Peru/AILAC korostaa päästövähennysten kunnianhimoa, rahoitusta ja avoimuutta.
Timmermans/EU viitaten lapsenlapseensa puolustaa 1,5°C:n tavoitetta, vaatii suurilta päästäjiltä enemmän toimia ja puskee kivihiilen alasajoa. Hän haluaa myös Pariisin sääntökirjan valmiiksi ja lisää tahoja kv. rahoituksen lähteiksi.
Costa Rica kannattaa kivihiilen ja fosiilitukien alasajoa, vahvoja sääntöjä markkinamekanismille ja ekosysteemien kirjaamista. (Jopa) Saudi-Arabia/arabimaat pitää luonnoksia kelpo pohjana, mutta haluaa pitäytyä vanhojen sopimusten linjauksissa (jako teollisuus- ja kehitysmaihin).
Marshallsaaret penää suurilta päästäjiltä tiukempia, 1,5°C:n tavoitteen mukaisia päästösitoumuksia ensi vuonna ja vahvempia kirjauksia vahingoista ja menetyksistä. Kenia kaipaa markkinamekanismista rahoitusta sopeutumiseen ja erityisasemaa Afrikalle.
USA muistuttaa tarpeesta leikata maailman päästöjä -45 % 2030 mennessä, tukee tekstiluonnoksen kirjauksia päästösitoumusten kunnianhimosta, saastuttavan kivihiilen ja fossiilitukien alasajosta sekä suostuu kirjauksiin sopeutumisrahoituksen tuplaamisesta ja L&D-välineestä.
USA myös haluaa markkinamekanismille vahvat säännöt, jotka eivät heikennä ilmastotavoitteita. Antigua & Barbuda/AOSIS kaipaa tiukempia kirjauksia fossiilituista, rahoituksesta, sopeutumisesta, vahingoista ja menetyksistä sekä markkinamekanismin säännöistä.
Guinea/G77&Kiina kertoo olevansa syvästi pettynyt vahinkoja ja menetyksiä koskevan esityksensä sivuuttamisesta. Gabon/Afrikka painottaa sopeutumisrahoitusta ja vahinkoja ja menetyksiä.
Bhutan/LDC:t kantaa huolta erityisesti päästövähennysten kunnianhimosta, rahoituksesta ja markkinamekanismin säännöistä. Bolivia/LMDC:t kaipaa päätösteksteihin tasapainoa, sopimusten periaatteita (= teollisuusmaat edellä) ja päästösitoumusten uusiksi tarkastelun hylkäämistä.
Bolivia myös kaipaa vahvempaa roolia kehitysmaille markkinamekanismissa ja kiittelee edistystä art. 6.8:n suhteen. Puheenvuorossa esillä myös mm. rahoitus ja vahingot ja menetykset.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Glasgow'n #COP26-ilmastokokouksen päätyttyä on odotetusti nähty varsin kirjavia tulkintoja. Miksi osa on päätynyt hyvin synkkiin arvioihin - ja miksi en jaa niitä?
Yritän avata vyyhtiä muutamasta näkökulmasta.
1/24+
Alkuun: jokainen minut tunteva tietää, miten haudanvakavasti ilmastokriisin otan. Olen käyttänyt ilmastotyön edistämiseen n. neljännesvuosisadan - ja jatkan luultavasti niin kauan kuin henki pihisee. Ero ei siis kumpua siitä, että en hahmottaisi ilmastokriisin vakavuutta.
2/24
Paljon riippuu odotuksista. Jos odottaa ilmastokokouksen kampeavan maailman ilmastokriisin ratkaisevalle polulle, Glasgow on luonnollisesti valtava pettymys.
Näin on tosin ollut jokainen ilmastokokous tähän asti - ja myös tästä eteenpäin.
pj. Sharma avaa Glasgow'n #COP26-kokouksen virallisen päätösistunnon ja pyytää maita hyväksymään neuvotteluissa saavutetun paketin
Intia tekee muokkausesityksen hiilivoimaa koskevaan kappaleeseen 20: "accelerating efforts to phase down [aiemmin: the phase-out of] unabated coal power"
Sveitsi pitää Intian muutosesitystä huonona ja prosessia läpinäkymättömänä, mutta ei asetu vastustamaan kompromissin hyväksymistä. EU halusi aiempaakin tiukempaa muotoilua, mutta Sveitsin tavoin taipuu sopuun.
#COP26-pj. käynnisti Glasgow'ssa tuntikausia viivästyneen katsausistunnon (informal stocktake). Hän kuvaa pöydällä olevaa pakettia tasapainoiseksi kompromissiksi, joka toivottavasti kelpaa maille sellaisenaan. #ilmastoCOP26
Guinea G77/Kiina käy läpi kehitysmaille tärkeitä kysymyksiä. Ryhmä on pettynyt vaatimattomaan tulokseen vahingoista ja menetyksistä, mutta on silti valmis hyväksymään sen kompromissin nimissä.
Kiina ei halua avata koko pakettia, mutta vaatii vielä muutoksia CMA-päätöksen kappaleisiin 22 (globaalit päästövähennykset) ja 36 (kivihiili). Maa ei selvästikään halua vastuuta sovun kaatamisesta, mutta yrittää vielä vääntää yksityiskohdista.
Glasgow'ssa julkistettiin juuri uudet luonnokset yleispäätösteksteistä. Poimin tässä ketjussa olennaisimpia nostoja Pariisin sopimuksen alaisesta päätöksestä (1/CMA.3): unfccc.int/sites/default/….
Ihmisoikeudet ovat säilyneet johdannossa. Tekstissä mainitaan erikseen mm. alkuperäiskansat, siirtolaiset, sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
2/13
Maat toivottavat tervetulleeksi IPCC:n uusimman #AR6-arviointiraportin. Tämä voi kuulostaa mitättömältä, mutta aiemmissa kokouksissa myös IPCC:n raporttien huomioon ottamisesta on jouduttu vääntämään kättä.
Perheyritys @HelsinginMylly valmistaa Järvenpäässä ohrasuurimoita. Ohra on täysjyvää ja luomua, kuitua on runsaasti ja tehdas pyörii uusiutuvalla energialla. Suurimoiden kypsentäminen vie kuitenkin n. 20 min., ja suutuntuma on omaan makuuni ehkä hieman karkea. 2/9
#Birkkalan tila tekee Suomusjärvellä pastaa luomuspelttijauhosta. Kokonaan kotimainen pasta tuntuu ylelliseltä, sillä niin iso osa kauppojen pastasta perustuu ulkomaiseen durumvehnään. Proteiinia on kivasti, mutta ehkä keitin pastan vähän liian al dente. 3/9
EU:n äsken julkistettu ilmasto- ja energiapaketti #Fitfor55 on järkäle, jonka sulattelemiseen menee aikaa. Pakettiin kuuluu n. tusinan verran ehdotuksia, jotka kattavat yhteensä liki 4 000 sivua. Tässä on yritys kiteyttää tärkeimpiä aineksia jokaisesta aloitteesta. 1/17
#Päästökauppa laajennetaan EU:n sisäiseen meriliikenteeseen, ulkoinen katetaan puoliksi. Tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen tulee oma kauppajärjestelmä 2025. 1/4 järjestelmän tuotoista (72 mrd. €) ohjataan uuteen sosiaalirahastoon. 2/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuksia leikataan kertaluontoisesti 117 Mt ja vuotuista päästövähennyskerrointa kiristetään 4,2 %:iin (nyt 2,2 %). Päästökaupan alaisia päästöjä leikataan 61 % (nyt 43 %) v:een 2030. Jäsenmaiden tulee käyttää huutokauppatuotot kokonaan ilmastotyöhön. 3/17