Thread by @orastynkkynen

Glasgow'n #COP26-ilmastokokouksen päätyttyä on odotetusti nähty varsin kirjavia tulkintoja. Miksi osa on päätynyt hyvin synkkiin arvioihin - ja miksi en jaa niitä?

Yritän avata vyyhtiä muutamasta näkökulmasta.

1/24+

Alkuun: jokainen minut tunteva tietää, miten haudanvakavasti ilmastokriisin otan. Olen käyttänyt ilmastotyön edistämiseen n. neljännesvuosisadan - ja jatkan luultavasti niin kauan kuin henki pihisee. Ero ei siis kumpua siitä, että en hahmottaisi ilmastokriisin vakavuutta.

2/24

Paljon riippuu odotuksista. Jos odottaa ilmastokokouksen kampeavan maailman ilmastokriisin ratkaisevalle polulle, Glasgow on luonnollisesti valtava pettymys.

Näin on tosin ollut jokainen ilmastokokous tähän asti - ja myös tästä eteenpäin.

3/24

Luultavasti kukaan ei odota, että yksittäinen kokous takaisi maailmanrauhaa. Ilmastokriisin ratkaiseminen on mutkikkuudessaan ja vaativuudessaan maailmanrauhaan rinnastettava haaste.

Yksi kokous ei tulekaan ratkaisemaan ilmastokriisiä - tai edes merkittävää osaa siitä.

4/24

Tämä johtuu pitkälle siitä, miten kv. politiikka toimii. Halusimme tai emme, suvereeneja valtioita on vaikea pakottaa tekemään jotain, johon ne eivät ole valmiita. Meillä ei ole maailmanhallitusta. Sitoviakin sopimuksia voi rikkoa - kukaan ei silti lähetä tankkeja rajalle.

5/24

Välillä on harmiteltu sitä, että Pariisin sopimus ei ole oikeudellisesti riittävän sitova. Kioton pöytäkirja oli tässä mielessä tiukempi.

Se ei silti estänyt maita jäyttäytymästä sen ulkopuolelle, irtaantumasta siitä tai yksinkertaisesti olemasta noudattamatta sitä.

6/24

Moni myös huomauttaa, että yksittäinen kirjaus vaikka kivihiilen käytön vähentämisestä on yhdentekevä. Yksittäisenä sen vaikutus todella onkin vähäinen.

Mutta ilmastokokoukset eivät tapahdu tyhjiössä.

7/24

Yksittäisenä vaatimaton kivihiilikirjaus liittyy osaksi jatkumoa, jossa maat kieltävät hiilivoiman laeilla ja kiristävät päästöjen hinnoittelua; rahoittajat vetävät rahansa pois hiilifirmoista; aktivistit kamppailevat voimaloita vastaan paikallisesti; jne. jne. jne.

8/24

Tästä päästään siihen, miten itse yritän arvioida ilmastokokouksia. Painotan kahta näkökulmaa:

1) kuinka paljon saatiin suhteessa siihen, mitä oli realistisesti saatavissa
2) miten tulokset asettuvat osaksi isompaa jatkumoa

9/24

Osa Glasgow'n tuloksista ylittää realistiset odotukseni, osa on suunnilleen samaa luokkaa ja osa jää niistä jälkeen. Kokonaisuutena saldo on kuitenkin kohtuullisiin odotuksiin nähden mielestäni varsin hyvä.

10/24

Glasgow'ssa myös hahmoteltiin, miten lisää tuloksia pitäisi lähivuosina saada. Tämä koskee niin päästösitoumusten kunnianhimoa, kv. ilmastorahoitusta, sopeutumista kuin vahinkoja ja menetyksiä.

Jatkoa seuraa.

11/24

Tällä kaikella en tietenkään halua sanoa, etteikö olisi loistavaa, jos maailma etenisi ripeämmin. Harvassa taitavat olla ne, jotka toivoisivat sitä minua hartaammin.

12/24

On myös sekä erinomaisen perusteltua että suorastaan välttämätöntä muistuttaa, miten paljon enemmän pitää tehdä. Paitsi että se yksinkertaisesti pitää paikkansa, se myös luo painetta saada aikaan enemmän.

13/24

Mistä pääsenkin yhteen huoleeni. Jos arviot ilmastokouksista ovat Pate Mustajärven kuolemattomin sanoin luokkaa kaikki on p*skaa paitsi k*si, millaisen viestin se ihmisille lähettää?

14/24

Miljoonat ihmiset - erityisesti nuoret - ovat marssineet vuosia kaduilla ilmaston puolesta. Jos nyt arvioi Glasgow'n kokouksen täydelliseksi epäonnistumiseksi, se antaa käytännössä ymmärtää, että aktivismi ei ole onnistunut vaikuttamaan.

15/24

Jos taas viesti on se, että Glasgow'n kokous jo tuhosi maailman mahdollisuudet rajoittaa ilmaston kuumeneminen 1,5 asteeseen, millä ilveellä on ajateltu innostaa ihmisiä toimimaan 1,5 asteen puolesta Glasgow'n jälkeen? Eikös se hävitty jo?

16/24

Oma arvioni on, että edistysaskeleet Glasgow'ssa - niin rajallisia kuin ne osin ovatkin - johtuvat pitkälle kansalaisilta tulleesta paineesta. Kansalaistoiminta _on_ siis onnistunut; se on jo muuttanut historian kulkua.

Siksi sitä kannattaa ja pitää jatkaa.

17/24

Olen myös toistuvasti pyytänyt ihmisiä ajattelemaan kahta ajatusta yhtä aikaa. Yhtäältä voimme iloita jokaisesta askelesta oikeaan suuntaan, kuten Glasgow'ssa. Toisaalta paljon, paljon enemmän tarvitaan ja pitää saada aikaan.

Molemmat voivat olla yhtä aikaa totta.

18/24

Kyynisyys on helppoa. Kyynikko on aina oikeassa: ensin hän sanoo, että ei kuitenkaan tule mitään, ja lopuksi toteaa, että päin takalistoa meni.

19/24

Onneksi kyynikko on väärässä. Ilmastokriisin ratkaisemisessa on edetty merkittävästi. Ei tietenkään maaliin asti, eikä tulevaisuus ole taattu - mutta edetty merkittävästi kuitenkin (ks. esim.

https://twitter.com/orastynkkynen/status/1457616919083851781

).

20/24

Jos haluaa arvostella ilmastokokousten tuloksia - ja asiallisia perusteita arvosteluun toki riittää - myös kohteen valinnassa kannattaa olla tarkkana. Kv. järjestelmässä on kiistattomat puutteensa, mutta väitän, että perimmäinen vika on muualla.

21/24

Jos meillä ei olisi kv. ilmastosopimuksia ja -kokouksia, luultavasti ne pitäisi keksiä. Jotain työkaluja globaalin ilmastokriisin ratkaisemiseen joka tapauksessa tarvitaan, ja vaikuttavat ja toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot ovat vähissä.

22/24

Jotkut ovat väläytelleet, että koska G20-maat vastaavat n. 4/5:sta maailman päästöjä, niiden pitäisi ongelma myös ratkaista.

Mutta haluavatko suomalaiset oikeasti, että kohtalostamme päätettäisiin ilman meitä?Ilmastokokouksissa kohtaavat pienet ja suuret valtiot.

23/24

Tulisiko parempia päätöksiä sillä, jos suuret päästäjät eivät joutuisi samaan pöytään pienten saarivaltioiden kanssa? Puhuisivatko pääministerit fiksumpia, jos he eivät joutuisi kohtaamaan alkuperäiskansojen edustajia?

Tuskinpa sentään.

24/24

(Twitterin ketjun pituus tuli vastaan, mutta taas mennään.)

Jos taas arvostelee valtioita ja johtajia yleensä, pääsee jo lähemmäs maalia. Silloinkin osumatarkkuus on silti vielä puutteellinen.

25/38

Maiden ja johtajien välillä on ilmaston näkökulmasta valtavia eroja. Ilmastotyön jarruttajia kannattaakin arvostella, edistäjiä taas kannustaa - ja samalla toki muistaa, että kaikilta tarvitaan enemmän.

26/38

Yksittäiset maatkaan eivät ole mitään monoliitteja. Sama maa voi tehdä yhtenä päivänä ilmaston kannalta hyvän ja toisena huonon päätöksen. Liki jokaisessa maassa ilmastotyö on jatkuvan kädenväännön kohde.

27/38

Tästä pääsen yhteen kv. ilmastoneuvottelujen pitkäaikaiseen haasteeseen: pohjois-eteläjakoon. Äärimmilleen yksinkertaistetussa tulkinnassa rikkaan pohjoisen maat ovat usein pahiksia ja köyhän etelän maat hyviksiä.

28/38

Jälleen kerran todellisuus on paljon monimutkaisempi. Sekä globaalissa etelässä että pohjoisessa on maita ja johtajia moneen lähtöön. Vaikkapa Skotlanti, Australia, Tanska ja Venäjä ovat ilmastotoimijoina hyvin eri maata.

29/38

Sama pätee globaalissa etelässä. Glasgow'ssa Costa Rican kaltaiset maat ja pienet saarivaltiot kamppailivat tosissaan ilmaston puolesta. Samalla Saudi-Arabia, Brasilia, Iran ja Bolivia toimivat monessa suhteessa jarruina.

30/38

Valaiseva esimerkki on se, miten Intia vesitti kirjauksen hiilivoiman alasajosta. Vaikka Intia viljelee puheissaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden kaltaisia yleviä käsitteitä, maa voi silti myös porsastella.

31/38

Ilmastokokousten tulkinnassa riski on yksioikoisuus. Tuloksia yritetään toisinaan pakottaa jompaankumpaan ääripäähän: läpimurroksi tai epäonnistumiseksi.

Mutta todellisuus on lähes aina paljon sotkuisempi.

32/38

Lähes poikkeuksetta ilmastokokoukset ovat jotain siltä väliltä. Yleensä niissä tapahtuu edistystä hieman mutta riittämättömästi. Läpimurto yhdessä osa-alueessa voi saada kaverikseen epäonnistumisen kolmessa muussa.

33/38

Taustani takia ymmärrän hyvin, että pelkistetyt, mustavalkoiset viestit myyvät. Ne eivät kuitenkaan yleensä tee oikeutta todellisuudelle.

En ole myöskään vakuuttunut, että niiden pohjalta pystyy tekemään fiksuja päätöksiä sen paremmin politiikassa kuin aktivismissa.

34/38

Yritin koota omia arvioitani Glasgow'n tuloksesta blogitekstiin: sitra.fi/blogit/glasgow…. Se on kuitenkin vain osatotuus monesta syystä.

35/38

Ensinnäkin kokouksen päättymisestä ei ole kulunut vielä vuorokauttakaan. Perusteellisemmat arviot vaativat aikaa ja kypsyttelyä. Ennen kaikkea Glasgow'n todellinen vaikutus selviää vasta vuosien kuluessa.

36/38

Toiseksi ilmastokokoukset ovat niin isoja möhkäleitä, että tiivistäminen edellyttää paljon valintoja. Blogitekstiäni kannattaakin lukea rinnan viserrysteni kanssa. Pyrin niissä nostamaan esiin punnittuja, myös kriittisiä arvioita eri näkökulmista.

37/38

Kolmanneksi en usko, että kukaan pystyy yksin muodostamaan oikeaa kuvaa. Siihen tarvitaan vuoropuhelua ja näkökulmien kohtaamista. Esim. oma taustani on eurooppalainen - intialaisilla ystävillä ja kollegoilla on usein osin toisenlainen näkökulma.

38/38