Perheyritys @HelsinginMylly valmistaa Järvenpäässä ohrasuurimoita. Ohra on täysjyvää ja luomua, kuitua on runsaasti ja tehdas pyörii uusiutuvalla energialla. Suurimoiden kypsentäminen vie kuitenkin n. 20 min., ja suutuntuma on omaan makuuni ehkä hieman karkea. 2/9
#Birkkalan tila tekee Suomusjärvellä pastaa luomuspelttijauhosta. Kokonaan kotimainen pasta tuntuu ylelliseltä, sillä niin iso osa kauppojen pastasta perustuu ulkomaiseen durumvehnään. Proteiinia on kivasti, mutta ehkä keitin pastan vähän liian al dente. 3/9
Hyvinkäällä @MyllynParasFi valmistaa kaura-härkäpapurouhetta. Tuotteella on avainlippu, mutta ei joutsenmerkkiä, eikä pakkauksessa kerrota, mistä raaka-aineet ovat peräisin. Proteiinia on tuhdit 17 g/100 g, mutta jälleen suutuntuma jää riisistä takamatkalle. 4/9
Ehkä luovin tulokas on @PohjolanPeruna'n Vihannissa valmistama perunahippu. Valikoimissa on myös perunanuudeli. Valmistaja vertaa pakkauksessa tuotetta riisiin, mutta maku on niin perunainen, että käyttäisin ensisijaisesti muuhun. Pakastaminen lisää energian kulutusta. 5/9
Lahdessa @FazerSuomi valmistaa ruokakauraa, jonka kypsentäminen vie vain 8 min. Suutuntuma on ainakin omaan makuuni. Pakkauksessa väitetään "Helppo käyttää riisin tapaan" - ja olen samaa mieltä. Ruokakaura vaikuttaa sopivimmalta korvaamaan riisiä sellaisenaan. 6/9
Tamperelaiselle #Keskisenmylly'n Vilppulassa valmistama kaura-härkäpapupasta on todellista lähiruokaa. Proteiinia on tömäkät 22 g/100 g, ja tuote on gluteeniton. Toisin kuin moni papupastoista, tässä suutuntuma muistutti hyvin (täysjyvä)vehnäpastaa. 7/9
Yksi suosikeistani on @SunSpelt'in Mikkelissä valmistama luomukvinoa. Keittämiseen menee 6-8 min., proteiinia on mukavasti ja maustakin tykkään. Mutta auttakee! En saa millään konstilla - ja olen kokeillut monia - kvinoasta kuohkeaa ja irtonaista. 8/9
Kotimaisia vaihtoehtoja riisille on siis yllättävänkin paljon - kannattaa kokeilla rohkeasti! Ravintoarvot ovat yleensä merkittävästi riisiä parempia. Mikä sopii korvaajaksi milloinkin riippuu käyttökohteesta. Valmistajille esitän toiveen kehittää erityisesti suutuntumaa. 9/9
Ps. Kaupassa mukaan tarttui vielä kaksi vaihtoehtoa: vaajakoskelaisen #Nojosniementilan kaurajyväset ja tamperelaisen @leivonleipomo’n kaurapasta. En ole vielä päässyt kokeilemaan, joten en osaa vielä arvioida.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
EU:n äsken julkistettu ilmasto- ja energiapaketti #Fitfor55 on järkäle, jonka sulattelemiseen menee aikaa. Pakettiin kuuluu n. tusinan verran ehdotuksia, jotka kattavat yhteensä liki 4 000 sivua. Tässä on yritys kiteyttää tärkeimpiä aineksia jokaisesta aloitteesta. 1/17
#Päästökauppa laajennetaan EU:n sisäiseen meriliikenteeseen, ulkoinen katetaan puoliksi. Tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen tulee oma kauppajärjestelmä 2025. 1/4 järjestelmän tuotoista (72 mrd. €) ohjataan uuteen sosiaalirahastoon. 2/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuksia leikataan kertaluontoisesti 117 Mt ja vuotuista päästövähennyskerrointa kiristetään 4,2 %:iin (nyt 2,2 %). Päästökaupan alaisia päästöjä leikataan 61 % (nyt 43 %) v:een 2030. Jäsenmaiden tulee käyttää huutokauppatuotot kokonaan ilmastotyöhön. 3/17
Aamu-tv:n päälle jatkoin EU:n ilmasto- ja energiapaketista #Fitfor55 radion Ykkösaamussa: areena.yle.fi/audio/1-2227354. Keskustelussa mentiin mm. ohjauksen päällekkäisyyteen, bioenergian kestävyyteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Tässä jälleen nostoja:
1/5
Päästöjen hinnoittelu päästökaupan kautta on mainio työkalu, mutta se ei ratkaise kaikkea. Siksi rinnalla tarvitaan kohdennettuja ohjauskeinoja esim. rakennusten energiatehokkuuden edistämiseen. Toimien pitää toki tukea toisiaan ja pelata hyvin yhteen. 2/5
Kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla, joten sitä kannattaa kohdentaa ilmaston kannalta fiksusti esim. muovia korvaaviin tuotteisiin ja lentopolttoaineisiin. Kaiken biomassan pitää olla myös monimuotoisuuden kannalta kestävää. (Ks. lisää: sitra.fi/uutiset/uusi-s…) 3/5
Paketissa on määrä esittää keinot, joilla hiljattain EU:n ilmastolaissa hyväksytyt päästötavoitteet saavutetaan. Pakettia pitääkin arvioida siltä kannalta, riittävätkö toimet maaliin asti. Samalla pitää punnita, onko kokonaisuus reilu sekä maiden että ihmisryhmien kannalta. 2/9
EU:n päästötavoitteet ovat teknisesti ja taloudellisesti aivan toteuttamiskelpoisia, mutta poliittisesti osin haastavia. Tähän asti mm. liikenteen - erityisesti lentoliikenteen - ja maatalouden päästöihin ei ole onnistuttu puuttumaan kunnolla. Nyt tarvitaan muutosta. 3/9
Hallitus julkisti äsken kestävän kasvun ohjelman: vm.fi/-/suomi-vauhdi…. Ohjelmassa linjataan alustavasti, miten Suomi käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) n. 2,1 mrd. €. Pureskelen pakettia ketjussa ilmastonäkökulmasta. 1/20
Ensin on hyvä pysähtyä summan ääreen. Rapiat 2 mrd. € on Suomen mitassa PALJON rahaa. Pian valtion menoja aletaan oletettavasti pikemminkin karsia. EU:n elvytyspaketti on siis käytännössä viimeinen mahdollisuus tehdä isoja strategisia satsauksia. 2/20
Se tulee tarpeeseen. Elämme ilmastokriisin ja luontokadon keskellä. Silti tähän asti Suomen elvytyksestä iso osa on valunut suoraan tai epäsuorasti fossiilitalouteen. Kestävän elvytyksen osuus on jäänyt meillä monia verrokkimaita alemmalle tasolle: sitra.fi/blogit/viimein…. 3/20
MTK julkisti äsken selvityksen, jossa tarkastellaan ruokien ilmastopäästöjä suhteessa ravintosisältöön: mtk.fi/documents/2014… Näkökulma on kiinnostava, ja se täydentää muita tapoja tarkastella ruokien vaikutuksia. Selvitys perustuu kuitenkin ongelmallisille oletuksille. 1/13
MTK:n selvitys vahvistaa sen, minkä olemme tienneet jo pitkään: "Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi". mtk.fi/-/tiedoteilmas… 2/13
Selvityksessä käytetty CO2-ravintoainetiheysindeksi kuitenkin sisällyttää tarkasteluun myös ravintoaineet - tai siis osan niistä (tästä kohta lisää). Näin pyritään tarkastelemaan sitä, kuinka paljon päästöjä ruuasta syntyy suhteessa siitä saatavaan ravintoon. 3/13
Äsken @Tamperekaupunki valtuusto päätti selvittää, miten @Sahkolaitos voisi siirtyä vaiheittain kaukolämmön tuotannossa polttoon perustumattomiin ja hiilinegativiisiin ratkaisuihin. Tämä on periaatteellisesti aika iso juttu. 1/7
Tampereen sähkölaitos on jo hyvää vauhtia luopumassa turpeen ja maakaasun poltosta. Kun Naistenlahden voimalan remontti pian valmistuu, on teknisesti mahdollisesti lopettaa turpeen poltto aika lailla kokonaan. Tämä on hieno homma. 2/7
Turvetta ja maakaasua korvataan ennen kaikkea biomassalla ja jätepolttoaineilla. Se on askel parempaan, mutta ei aivan ongelmatonta. Erityisesti kestävää biomassaa on rajallisesti saatavilla. Siksi sille on hyvä hakea vaihtoehtoja. 3/7