Glasgow'ssa julkistettiin juuri uudet luonnokset yleispäätösteksteistä. Poimin tässä ketjussa olennaisimpia nostoja Pariisin sopimuksen alaisesta päätöksestä (1/CMA.3): unfccc.int/sites/default/….
Ihmisoikeudet ovat säilyneet johdannossa. Tekstissä mainitaan erikseen mm. alkuperäiskansat, siirtolaiset, sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
2/13
Maat toivottavat tervetulleeksi IPCC:n uusimman #AR6-arviointiraportin. Tämä voi kuulostaa mitättömältä, mutta aiemmissa kokouksissa myös IPCC:n raporttien huomioon ottamisesta on jouduttu vääntämään kättä.
3/13
Tekstissä kannetaan tiukoin sanankääntein huolta tähänastisesta ilmaston kuumenemisesta. Samalla muistutetaan, että päästöbudjetti hupenee kovaa vauhtia.
4/13
Teollisuusmaita vedotaan vähintään tuplaamaan kansainvälinen sopeutumisrahoitus kehitysmaille vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
5/13
Tekstissä otetaan jokseenkin vahvasti kantaa 1,5 C:n puolesta. Jälleen tämä voi kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta Pariisin sopimuksessa tavoite on selvästi alle 2 C tai 1,5 C. Myös 1,5 asteen edellyttämät nopeat päästövähennykset on kirjoitettu auki.
6/13
Ratkaisuksi tarjotaan moniosaista pakettia:
a) työohjelma, jonka pohjalta päätös ensi COPissa ensi vuonna (27)
b) vuosittain päivitettävät arviot siitä, mihin maiden päästösitoumukset riittävät (30)
c) vuotuiset ministeritason keskustelut kunnianhimon tasosta (31)
d)
7/13
Maita pyydetään päivittämään 2030-päästösitoumuksensa ensi vuoden loppuun mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi. Sanamuoto on neuvottelukielessä keskivahva eli "requests" - ei siis pakottava velvoite, vaan pikemminkin painava vetoomus.
8/13
Kirjaukset hiilivoiman ja fossiilitukien alasajosta ovat yhä mukana. Muotoilu on pehmeä, mutta ratkaisevampaa voi olla periaate: 1. kerran liki 200 maailman maata ottaisi kantaa tavoitteiden puolesta.
9/13
Rahoituksesta teksti harmittelee painavasti, että 100 mrd. $:n pottia ei ole vielä saatu kasaan. Luonnos vauhdittaa tavoitteen saavuttamiseen pikaisesti ja viittaa tarpeeseen kasvattaa summaa.
10/13
Tekstissä väläytellään IMF:n erityisnosto-oikeuden (special drawing rights) valjastamista ilmastorahoitukseen (48). Lisäksi pallotellaan keinoja kohdentaa rahoitusta maihin, jotka ovat erityisen haavoittuvia vaikkakaan eivät kaikkein köyhimpiä (= pienet saarivaltiot).
11/13
Vahinkojen ja menetysten (loss and damage) korvaamiseen patistellaan rahoitusta. Uutena päätöksenä aiemmin perustettu Santiago-verkosto valtuutetaan kanavoimaan rahoitusta tekniseen tukeen. Rahoituksesta myös käynnistetään vuoropuhelu.
12/13
YK:n pääsihteeriä pyydetään kutsumaan koolle huippukokous kunnianhimon tasosta. Muiden kuin valtiollisten toimijoiden rooli ilmastotyössä tunnustetaan lukuisissa kirjauksissa - ei sekään aina itsestäänselvyys.
Glasgow'n #COP26-ilmastokokouksen päätyttyä on odotetusti nähty varsin kirjavia tulkintoja. Miksi osa on päätynyt hyvin synkkiin arvioihin - ja miksi en jaa niitä?
Yritän avata vyyhtiä muutamasta näkökulmasta.
1/24+
Alkuun: jokainen minut tunteva tietää, miten haudanvakavasti ilmastokriisin otan. Olen käyttänyt ilmastotyön edistämiseen n. neljännesvuosisadan - ja jatkan luultavasti niin kauan kuin henki pihisee. Ero ei siis kumpua siitä, että en hahmottaisi ilmastokriisin vakavuutta.
2/24
Paljon riippuu odotuksista. Jos odottaa ilmastokokouksen kampeavan maailman ilmastokriisin ratkaisevalle polulle, Glasgow on luonnollisesti valtava pettymys.
Näin on tosin ollut jokainen ilmastokokous tähän asti - ja myös tästä eteenpäin.
pj. Sharma avaa Glasgow'n #COP26-kokouksen virallisen päätösistunnon ja pyytää maita hyväksymään neuvotteluissa saavutetun paketin
Intia tekee muokkausesityksen hiilivoimaa koskevaan kappaleeseen 20: "accelerating efforts to phase down [aiemmin: the phase-out of] unabated coal power"
Sveitsi pitää Intian muutosesitystä huonona ja prosessia läpinäkymättömänä, mutta ei asetu vastustamaan kompromissin hyväksymistä. EU halusi aiempaakin tiukempaa muotoilua, mutta Sveitsin tavoin taipuu sopuun.
#COP26-pj. käynnisti Glasgow'ssa tuntikausia viivästyneen katsausistunnon (informal stocktake). Hän kuvaa pöydällä olevaa pakettia tasapainoiseksi kompromissiksi, joka toivottavasti kelpaa maille sellaisenaan. #ilmastoCOP26
Guinea G77/Kiina käy läpi kehitysmaille tärkeitä kysymyksiä. Ryhmä on pettynyt vaatimattomaan tulokseen vahingoista ja menetyksistä, mutta on silti valmis hyväksymään sen kompromissin nimissä.
Kiina ei halua avata koko pakettia, mutta vaatii vielä muutoksia CMA-päätöksen kappaleisiin 22 (globaalit päästövähennykset) ja 36 (kivihiili). Maa ei selvästikään halua vastuuta sovun kaatamisesta, mutta yrittää vielä vääntää yksityiskohdista.
#COP26-pj:n uudet tekstiluonnokset pöydällä. Venäjällä vielä huolia markkinamekanismista. Etelä-Korea haluaa vahvistaa kirjausta vuotuisesta nuorisokokouksesta. Kanadan mielestä vahinkoja ja menetyksiä koskeva luonnos ei vielä vastaa keskusteluja.
Norja haluaa vahvempia muotoiluja ekosysteemeistä ja fossiilitukien alasajosta. Papua-Uusi-Guinea painottaa julkisen rahoituksen roolia. Peru/AILAC korostaa päästövähennysten kunnianhimoa, rahoitusta ja avoimuutta.
Timmermans/EU viitaten lapsenlapseensa puolustaa 1,5°C:n tavoitetta, vaatii suurilta päästäjiltä enemmän toimia ja puskee kivihiilen alasajoa. Hän haluaa myös Pariisin sääntökirjan valmiiksi ja lisää tahoja kv. rahoituksen lähteiksi.
Perheyritys @HelsinginMylly valmistaa Järvenpäässä ohrasuurimoita. Ohra on täysjyvää ja luomua, kuitua on runsaasti ja tehdas pyörii uusiutuvalla energialla. Suurimoiden kypsentäminen vie kuitenkin n. 20 min., ja suutuntuma on omaan makuuni ehkä hieman karkea. 2/9
#Birkkalan tila tekee Suomusjärvellä pastaa luomuspelttijauhosta. Kokonaan kotimainen pasta tuntuu ylelliseltä, sillä niin iso osa kauppojen pastasta perustuu ulkomaiseen durumvehnään. Proteiinia on kivasti, mutta ehkä keitin pastan vähän liian al dente. 3/9
EU:n äsken julkistettu ilmasto- ja energiapaketti #Fitfor55 on järkäle, jonka sulattelemiseen menee aikaa. Pakettiin kuuluu n. tusinan verran ehdotuksia, jotka kattavat yhteensä liki 4 000 sivua. Tässä on yritys kiteyttää tärkeimpiä aineksia jokaisesta aloitteesta. 1/17
#Päästökauppa laajennetaan EU:n sisäiseen meriliikenteeseen, ulkoinen katetaan puoliksi. Tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen tulee oma kauppajärjestelmä 2025. 1/4 järjestelmän tuotoista (72 mrd. €) ohjataan uuteen sosiaalirahastoon. 2/17 ec.europa.eu/info/files/rev…
Päästöoikeuksia leikataan kertaluontoisesti 117 Mt ja vuotuista päästövähennyskerrointa kiristetään 4,2 %:iin (nyt 2,2 %). Päästökaupan alaisia päästöjä leikataan 61 % (nyt 43 %) v:een 2030. Jäsenmaiden tulee käyttää huutokauppatuotot kokonaan ilmastotyöhön. 3/17