Thread by @orastynkkynen

Minua on pitkään askarruttanut ja vaivannutkin ilmastokeskustelun napaistuminen eli polarisaatio. Erityisen tulehtunut ilmapiiri on ollut ajoittain maatalouden ilmastotoimien suhteen. Olen yrittänyt miettiä, miten itse voisin mahdollisesti auttaa purkamaan jännitteitä.

1/20

Oletukseni on, että ongelman juurena on heimoutuminen ja kyvyttömyys tai haluttomuus ymmärtää toisten heimojen ajattelua. Jos tämä pitää paikkaansa, silloin tehtäväni on yrittää ymmärtää paremmin niitä, jotka kantavat huolta maatalouden ilmastotoimista.

2/20

Siksi olen yrittänyt kuunnella ja ymmärtää erityisesti maanviljelijöiden (ja vähän laajemminkin maalla asuvien) näkemyksiä. Tässä on yritys koota sitä, millaisena kuva on itselleni alkanut hahmottua.

3/20

Keskustelu maatalouden ilmastotoimista ei tapahdu tyhjiössä. Sen maaperän muodostaa maatalouden ja maan tilanne yleensä. Ilmastokeskustelijat tulevat siis pöytään, joka on osin valmiiksi katettu - eikä välttämättä juuri niillä ruuilla, joita olisi toivottu.

4/20

Maatalouden kannattavuus on tunnetun heikko. Maanviljelijät tekevät raskasta ja vaativaa työtä pitkiä päiviä, mutta korvaus jää vaatimattomaksi. Tilanne on viime aikoina edelleen heikentynyt mm. satokauden kehnouden ja tuotantopanosten kallistumisen takia.

5/20

Ilmastotoimet maatiloilla voivat olla kokonaisuutena järkeviä, mutta osa niistä edellyttää lisäinvestointeja tai kasvattaa kuluja. Vaikka hintalappu ei olisi suuri, toisin tekeminen vaatii energiaa, jota kipurajalla työskentelevillä maanviljelijöillä on niukalti jäljellä.

6/20

Maataloutta harjoitetaan lakien, tukien ja hallinnon viidakossa, jonka monet maanviljelijät kokevat raskaaksi ja osa holhoavaksi. Maanviljelijät ovat pyrkineet noudattamaan myös annettuja ympäristösääntöjä. Nyt he saavat silti lukea lehdistä, että väärin tehty.

7/20

Tilanne ei näytä ihan heti helpottavan. Yhtäältä kiinnitetään huomiota siihen, miten suuri osa päästöistä tulee alkutuotannosta. Toisaalta EU:n CAP-uudistus ja Suomen kansallinen politiikka eivät anna viljelijöille riittäviä työkaluja päästöjen vähentämiseen.

8/20

Usein esitetään, että maatalouden päästöjä voisi vähentää siirtymällä osittain karjataloudesta kasvinviljelyyn ja turvepelloilta kivennäismaille.

Valtakunnallisesti toki näin. Mutta entä tilatasolla?

9/20

Mitä jos oma tila on pohjoisessa, jossa nurmelta ei noin vain siirrytä härkäpapuihin - ainakaan kannattavasti? Mitä jos velkainen tila on investoinut isoja summia navettoihin ja lypsykoneisiin? Entä jos omat maat nyt vain sattuvat olemaan turvepeltoja?

10/20

Keskustelussa törmäävät myös heimot, joita englanniksi kutsutaan käsitteillä anywheres ja somewheres. Anywheres = kosmopoliitteja, jotka ovat kotonaan yhtä lailla Helsingissä, Pariisissa kuin New Yorkissa. Somewheres = ihmisiä, joilla ovat vahvat juuret tietyssä paikassa.

11/20

Usein juuria ylenkatsotaan tai ainakin sivuutetaan. Mutta entä jos kotitila on kulkenut suvussa sukupolvesta toiseen? Jos elämä on rakentunut oman, rakkaan paikan ympärille? Jos on lapsesta asti halunnut seurata vanhempiensa ja isovanhempiensa jalanjälkiä?

12/20

Silloin isoja tilajärjestelyjä, muuttamista tai ammatin vaihtamista edellyttävät ehdotukset eivät koske vain elinkeinoa, vaan identiteettiä syvällä tavalla. Silloin on myös luonnollista ja ymmärretävää, että niihin liittyvät vahvasti tunteet.

13/20

Ilmastokeskustelu voi välillä vaikuttaa siltä, että keskuksen eliitti kertoo periferian kansalle, miten asiat pitää hoitaa. Erityisesti hiertää, jos (ja usein kun) vaatimuksia esittävät ihmiset, jotka eivät ole päivääkään maata viljelleet.

14/20

Osalle ruoka on jotain, jota saa kaupasta. Jos ruokaa ei tuoteta Suomessa, sitten sitä tuodaan muualta (vrt. Ruotsi).

Osalle ruoka on enemmän. Se merkitsee esim. omavaraisuutta ja ruokaturvallisuutta. Niitä on pandemian aikana opeteltu arvostamaan uudelleen.

15/20

Keskustelussa maatalouden ilmastotoimista suurin ongelma ei välttämättä olekaan itse toimissa. Isompi haaste voi olla se, että vaatimukset osuvat vanhaan mustelmaan. Se voi herättää tunteen, että kaiken muun päälle tämäkin nyt sitten vielä pitäisi kestää.

16/20

Selvyyden vuoksi on syytä tähdentää kolmea asiaa. Ensinnäkään ymmärtäminen ei tarkoita vielä samaa kuin kannattaminen. Voin yrittää ymmärtää myös (ja erityisesti) näkemyksiä, joista saatan olla eri mieltä.

17/20

Toiseksi tämä on tamperelaisen ei-maanviljelijän yritys hahmottaa keskustelua toisesta näkökulmasta. Vaikka se perustuu maanviljelijöiltä oppimaani, se on varmasti monessa suhteessa puutteellinen.

Yritän kuunnella ja oppia lisää. Toivottavasti voit auttaa minua.

18/20

Kolmanneksi koen omaksi tehtäväkseni keskustelussa yrittää ymmärtää paremmin erityisesti maanviljelijöiden näkemyksiä. Jollekulle toiselle tehtävä voi olla toisenlainen - vaikka yrittää ymmärtää paremmin, miksi Elokapina osoittaa mieltä.

19/20

Rakentavaa ja asiallistakin keskustelua onneksi käydään. Erinomainen oli esim. tämä Politiikkaradion jakso, jossa äänessä olivat @LukeFinland'in @JyrkiSNiemi ja @MTKry':n @MarttilaJuha: areena.yle.fi/audio/1-509747….

20/20