Thread by @JP_Saarinen

Vihainen tutkijasetä avautuu, vol. 19567.

Aiheena tänään: jihadismin (tai laajemmin terrorismin) juurisyyt . 1/X #terrorismi #jihadismi #radikalisaatio #turpo #sisäinenturvallisuus #Isis #AlHol #turpo

Suomessa toistuu usein termi "juurisyyt" ääriliikehdintää käsittelevässä julk. keskustelussa. Tämä voi näkyä implisiittisesti, esim. kommenteissa kuinka parasta terrorismintorjuntaa on “kaikkien pitäminen samassa veneessä.” Alla hajatelmia aiheesta. 2/X iltalehti.fi/politiikka/a/f…

Keskeisin ongelma poliittisessa "juurisyy-diskurssissa" on, ettei akateeminen (terr.) tutkimus juuri tue väitettä siitä, että yhteiskunnalliset ongelmat (eriarvoisuus, köyhyys, syrjäytyminen) johtavat radikalisoitumiseen yhteiskunnallisella tasolla. 3/X politiikasta.fi/johtuuko-radik…

"Juurisyyt” ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, jotka vaikuttavat suuriin ihmisjoukkoihin. Valtaosa näitä ongelmia kohtaavista ei koskaan radikalisoidu tai osallistu ääriliikehdintään. Tämä on ns. tarkkuusongelma (specificity problem).

TJEU: core.ac.uk/download/pdf/2… 4/X

Tässä yhteydessä on tärkeää huomauttaa, etteivät kaikkein heikoimmassa olevat radikalisoidu juuri koskaan. Heillä ei ole siihen tarvittavia resursseja. Tämä on ns. "resource threshold" ongelma.

TJEU: sas.rochester.edu/psc/clarke/214… 5X

Kaikenlaiset ihmiset radikalisoituvat. Akat. tutkimus on löytänyt vähäisesti tilastollista näyttöä sille että terroristeilla olisi tietty sosioekonominen profiili. Profiilit pikemminkin vaihtelevat kontekstista/tutkimuskohteesta riippuen.

TJEU: core.ac.uk/download/pdf/2… 6/X

Esim. Euroopassa valtaosa jihadistisiin iskuihin osallistuneista ovat “sosio-ekonomisia alisuorittajia”. Euroopan muslimiväestöllä - ja musliminuorilla (valtaosa iskijöistä) - on merkittäviä ongelmia taloudellisen alisuorittamisen kanssa.

TJEU: amazon.com/Islamist-Terro… 7/X

Tässä pitää kuitenkin selvästi erottaa korrelaatio kausaliteetista. Näyttöä siitä, että juuri taloudellinen alisuorittaminen AIHEUTTAA radikalisoitumista ei kuitenkaan ole. Ainakaan toistaiseksi.

TJEU: terrorismanalysts.com/pt/index.php/p… 8/X

Tämä ei tarkoita, että yht.kun. ongelmilla ei ole roolia radikalisoitumisessa. Subjektiiviset kokemukset eriarvoisuudesta/syrjinnästä/ulkopuolisuudesta voivat olla tärkeitä tekijöitä. Subj. kokemukset eivät kuitenkaan ole yhtä kuin mittareilla todennettavissa olevat ongelmat. 9/X

Kokemukset eivät itsessään johda radikalisoitumiseen vaan siihen tarvitaan myös muita tärkeämpiä elementtejä. Esim. altistuminen/avoimuus ideologialle (usein karismaattisten aktivistien/lähipiirin kautta), sekä psykologinen tarve yhteenkuuluvuuden & merkityksen löytämiselle. 10/X

Miksi tällä on väliä? Tehokas terrorismintorjunta vaatii tarkkaa kuvaa siitä miksi ääriliikehdintään osallistutaan. Radikalisoitumisen raamittaminen sosiaal. ilmiönä keskeinen piirre C/PVE-toiminnassa. Mutta jos terr.torjuntaa lähestytään kokonaisuutena, niin se ei riitä. 11/X

Ääriliikehdinnän moniulotteisuudesta pitää viestiä mahd. tarkka kuva myös julkisesti. Muutoin vaarana on, että julkinen ymmärrys & keskustelu ilmiöstä vääristyy ja lisää painetta epärealistisille ja tehottomille vastatoimille. Tästä esimakua saatu mm. #AlHol-keskustelussa. 12/X

Etenkin pol. keskusteluissa tulisi välttää radikalisoitumisen & jihadismin voimakasta kytkemistä laajempiin yht.kun kokonaisuuksiin kun sille ei ole perusteita. Esim. PS:n tapa linkittää jihadismi maahanmuuttoon vääristää kuvaa jo kauan sitten kotoperäistyneestä ilmiöstä. 13/X

(Ja mitä vähemmän sanotaan joidenkin perussuomalaisten edustajien tavoista tulkita jihadismi “aidon” islamin ilmentymänä, sen parempi. 14/X)

Yhtälailla, joidenkin poliitikkojen diskurssissa on toistunut ongelmallinen korostus ääriliikehdinnästä, ml. jihadismi, yhteiskunnallisten epäkohtien tuotteena tai oireena. Tässä on ilmiöön erikoistuneen tutkijan näkökulmasta useita potentiaalisia haittavaikutuksia. 15/X

Keskeisenä vaarana on, että yhteiskunnallisten ongelmien vaikutusta liioittelemalla ohitetaan esimerkiksi jihadistisen liikkeen (uskonnollis-)poliittisen luonteen ja tavoitteiden huomiointi, joka on keskeistä ilmiön ymmärtämisessä ja torjumisessa. 16/X

Vaarana on myös, ettei yksilötasolla jihadistiseen liikkeeseen osallistuvien henkilöiden motiiveista, maailmankatsomuksista ja tavoitteista ei koeta tarpeelliseksi keskustella, joka voi helposti vääristää julkista ja poliittista ymmärrystä ilmiöstä. 17/X

On ensisijaisen tärkeää, että jihadistiseen liikehdintään osallistuneita ymmärretään autonomisina, omiin päätöksiin kykenevinä yksilöinä. Heidän polkunsa kohti liikehdintään osallistumista koostuu monista tietoisista valinnoista ja päätöksistä.

theatlantic.com/international/… 18/X

Yhtälailla on tärkeää välttää vääristäviä tulkintoja heistä yhteiskunnan uhreina, jotka ovat passiivisesti ajautuneet mukaan liikehdintään, “oirehtien” esim. Isisiin riveihin liittymisellä. 19/X

Suomalaisen yhteiskunnan ongelmat, ja etenkin suomalaisten muslimien kohtaamat rakenteelliset ongelmat, selittävät todella heikosti sitä, miksi juuri Isis on onnistunut vetämään puoleensa kymmenittäin suomalaisia. Tätä selittävät tekijät löytyvät muualta. 20/X

Radikalisoituneiden muslimien raamittaminen yhteiskunnan epäkohtien uhreina toistaa osittain samaa kaavaa kuin narratiivit, joissa muslimit kuvataan myyttisen “aidon” islamin edustajina ja koraanin ohjelmoimina, omaan ajatteluun ja päätöksiin kykenemättöminä robotteina. 21/X

Kummassakaan jihadistiseen liikehdintään osallistuvat muslimit eivät ole omiin päätöksiinsä kykeneviä yksilöitä, vaan joku heitä suurempi voima muuttaa heidät osaksi kollektiivia, jonka toimintaa selittävät suuremmat, ulkopuoliset voimat. 22/X

Jihadistinen liikehdintä Suomessa ja Euroopassa on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla, suurelta osin Syyrian ja Irakin konfliktin sekä Isisin edesauttamana. Tämän ilmiön torjunta on syystä todella korkealla EU:n ja sen jäsenmaiden (ml. Suomen) #turpo-agendalla. 23/X

Suomi on monella tapaa yhä tämän ilmiön kannalta syrjäseutua 2010-luvun kehityksistä huolimatta. Silti on erittäin tärkeää, että tätä ilmiötä pyritään ymmärtämään sekä torjumaan mahdollisimman tehokkaasti. Julkinen keskustelu on tärkeä osa tätä pyrkimystä. 24/X