Vielä yksi juttu tutkimuksen hyödyistä elämälle: etenkin yhteiskuntatieteelliset ja humanistiset alat tuottavat uusia abstrakteja käsitteitä, kuten vaikka (aikanaan) "Suomi" tai "banaali paha" tai "rakenteellinen syrjintä."
Näitä tarvitaan, koska työmuistimme on heikko.
Näitä tarvitaan, koska työmuistimme on heikko.
Koska emme pysty pitämään päässämme kovin montaa asiaa aktiivisena yhtä aikaa, monimutkaisempi ja syvällisempi ajattelu vaatii abstraktioiden käyttöä. Ilman näitä abstrakteja käsitteitä, emme voisi ajatella tai keskustella kyseisistä asioista, ainakaan kovin järkevästi.
Käytännöllisessä mielessä ja esim. demokratialle oleellisen kansalaiskeskustelun kannalta asioita ei oikeastaan ole olemassa ennen kuin niille on nimi. Jos vaikkapa johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan halutaan puuttua, se täytyy ensin havaita ja sille antaa nimi.
Ilman tällaistä abstraktien käsitteiden kehittelyä yhteiskuntien edistyminen olisi äärimmäisen hidasta, ja suurin osa nytkin humanisteja mollaavista olisi netissä pyörimisen sijaan kuokkimassa suota (isovenäläiselle) kartanonherralleen. Onneksi siis näitä kehitellään.
Näiden käsitteiden kehittely tietysti sattuu konservatiivien päähän, koska ne niin monesti kiinnittävät huomion johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan josta ei aiemmin edes osattu puhua. Hyvänä esimerkkinä on mouhoaminen käsitteestä "rakenteellinen syrjintä."
Ja konservatiiviselle mielelle vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen kyseenalaistaminen on aina uhkaavaa ja likaista. Joten se, ja uudet kyseenalaistavat käsitteet, pitää tuomita kaikin keinoin, tai vielä mieluummin estää niiden käyttö ja leviäminen jos vain mahdollista.
Tähän tuskin saadaan muutosta, koska näyttää siltä, että osalla ihmisiä aivot vain toimivat niin, että vallitsevan järjestyksen keikuttaminen koetaan uhkaavaksi ja pahaksi. Mutta historia näyttää, että kiistanalaisista käsitteistä tulee ajan kanssa yleistä viisautta.
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
