Thread by @tanhisjussi

Pohdinta 🧵epidemiasta ja asetuksen yleisvaarallisista tartuntataudeista. Mihin epidemioihin oikein 2020-luvulla varaudutaan? Onko riskianalyysi tehty oikein? Minusta kulunut 2 v osoittaa väärin varautumisen. #koulu @STM_Uutiset @THLorg #turvallisuus #riskiarvio #koronafi 1/

Ttl 3§ 1 tartuntataudilla sellaista sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät mikrobit tai niiden osat taikka loiset; tartuntatautina pidetään myös mikrobin myrkyn aiheuttamaa tilaa; prionin aiheuttama tauti rinnastetaan tartuntatautiin; 2/

Ttl 3§ 6 epidemialla tartuntatautitapausten lukumäärän lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella; 3/

Ttl 3§ 7 poikkeuksellisella epidemialla Maailman terveysjärjestön julistamaa pandemiaa sekä muuta tartuntatautiepidemiaa, joka aiheuttaa merkittävän uhan kansanterveydelle ja terveydenhuollon palvelujen riittävyydelle; 4/

Noiden määritelmien jälkeen osa asetuksen taudeista tuntuu nykymaailmassa hämmentäviltä. Kuppa, kurkkumätä, rutto, kolera, isorokko. Vakavia toki, mutta Euroopassa äärimmäisen harvinaisia. Isorokkoa on vain kahdessa laboratoriossa 5/

Listalla olevat tuhkarokko ja kurkkumätä ovat täysin ehkäistävissä rokotteella ja epäilen pahasti, että lääkäreille rutto ja kolera ovat vaikeasti diagnosoitavissa koska niitä ei näe, joten kokemusta ei synny. 6/

Listaa taudeista ja asetuksen toimia lukiessa syntyy välttämättä mielikuva, jossa varautuminen on tehty Typhoid Maryn ja 1800-luvun lavantautiepidemiaan varautuen, jolloin taudit liikkuivat hitaasti ja ihmisillä paljon vähemmän kontakteja 7/

Aasian maat, ovat kohdanneet Hong Kongilaisen ja varsinkin SARS:n jälkeen ovat muokanneet strategiaansa aerosoleina leviävän viruksen varalta. Valmis kaikkien tiedossa oleva strategia, jota noudatetaan yksiselitteisesti ja jota kaikki viestintä tukee. 8/

Miksi Eurooppa ja Länsimaat näyttävät luottavan sairaanhoidon riittävyyteen, kun taas Aasian maat nopeaan toimintaan ja negatiivisten vaikutusten minimointiin? Olisiko meillä opittavaa? Kyllä ja paljon. 9/

Varautumista väärään osoittaa mielestäni myös se, että tartuntatautilakia on jouduttu rukkaamaan moneen kertaan, koska 1900-luvun alun epidemioiden opit eivät ole käyttökelpoisia. Olemmeko varautuneet enemmän antibioottihoitoon kuin virukseen? Se on virhe 10/

Tartuntatautilain muutokset ovat tehneet vasteajasta kovin pitkän tilanteessa, jossa ulkomailta saatu data on osoittanut selvästi nopeampien toimien tarpeen. Turussa 1800-1900 vaihteessa käytiin yli 4 kk debatti lavantautiepidemian estämisestä. Vähän siitäkin opittiin 11/

WHO on vuosia varoittanut helposti tarttuvasta viruksesta, mutta tähän asti on luotettu tartuntaa levittävien olevan aina selvästi oireisia ja tartuntojen tapahtuvan käytännössä koskettamalla tai todella lähietäisyydeltä 12/

Nykyinen riskiarviointi ja epidemian estämisen strategia tulee päivittää aerosoleina nopeasti leviävän patogeenin näkökulmasta ja sen tulee olla julkinen, jotta kaikki viranomaiset tietävät toimintatavat eikä turhia viivästyksiä toimiin tule. 13/

Tuohon on malli olemassa Taiwanissa ja Aasian maissa. Fiksut tutustuvat siihen ja ottavat käyttöön myös meillä. Silloin kun kaikki tietävät mitä tehdään, talous kärsii vähiten ja toipuu nopeiten. Tyhmää olisi tehdä niin kuin on aina tehty. Uusi vuosi, uudet teot ja varautumiset.