Thread by @peterporkka

Venäjän suorittamat ilmaiskut ovat Ukrainassa ilmeisesti kiihtyvään tahtiin lisääntyneet. Käytetyistä aseista on kuitenkin vain vähän tietoa. Huomiota on saanut muun muassa tasaisesti muutenkin otsikoihin nouseva Iskander-järjestelmä variantteineen. Siitä seuraavassa: 👇 1/

Aloitetaan niistä iskuista. Ohessa kuvaa Harkovasta tuoreimpien ilmaiskujen jälkeen. 2/

https://twitter.com/RALee85/status/1498987326311124993?s=20&t=ZoD-DNj43d6Y3sdsQe00hg

Kuinka paljon missäkin on käytetty juuri Iskanderia, se on epäselvää. Esimerkiksi jossain ehdittiin arvioida Harkovan ydinkeskustaan tehdyn iskun olleen Iskanderillä, mutta sen sijaan kyseessä taisi kuitenkin olla Kalibr-risteilyohjusperheen tuote. 3/

https://twitter.com/Defence_blog/status/1498964720652533760?s=20&t=aeDttNxfcv79mjiCDkwMAg

Iskanderin käytöstä on kuitenkin siitä huolimatta viitteitä. Esimerkiksi tässä nähdyn ohjuslaukaisun arvioidaan tapahtuneen 🇧🇾:n puolelta. 4/

https://twitter.com/RALee85/status/1498580468895293440?s=20&t=aeDttNxfcv79mjiCDkwMAg

Sitten varsinaiseen järjestelmään. Julkisuudessa Iskander on saanut toisinaan jopa mystiset mittasuhteet, jonka tuhovoiman edessä ei auta kuin korkeintaan polvistuminen. Näin ei tietenkään ole, sillä tuskin mikään yksittäinen ase antaa sellaiseen aihetta. 5/

Alleviivattakoon, että 9K720 Iskander on ohjusjärjestelmä, jolla voidaan ampua useita eri a-tarvikkeita. Pelkästä Iskanderista puhuminen on kuin keskustelisi vaikkapa miinoista, ottamatta kantaa tarkoittaako puhuja jalkaväki- vai merimiinaa - jos tällainen kärjistys sallitaan. 6/

Tavanomaisten taistelukärkien lisäksi ”voidaan käyttää aerosolikärkiä, erilaisia rypäleammuksia tai siroteammuksia -- sekä EMP-taistelukärkeä. Lisäksi on arvioitu, että Iskander-ohjus voi kuljettaa myös ydinkärkiä" Lainaus oheisesta. 7/

doria.fi/bitstream/hand…

Yksin jo varsinaisesta järjestelmästäkin on eri versioita. Iskander-M Venäjän omaan käyttöön, -E ulkomaille myytäväksi ja risteilyohjuksiakin ampumaan kykenevä K-versio. Toiminnallisuudeltaan ovat toki kaikki käytännössä identtisiä. 8/

https://twitter.com/JosephHDempsey/status/901194646449250304?s=20&t=aeDttNxfcv79mjiCDkwMAg

Ohjuksen tavanomainen taistelukärki painaa noin 500kg ja ohjuksen CEP:n (circular error probable) kerrotaan olevan 5 metriä. Ensimmäinen on kiinnostava tietysti tuhovaikutuksen, jälkimmäinen osumatarkkuuden osalta. 9/

Räjähdyksiä vaikutuksineen voi mallintaa monin tavoin. Alla yksi työkalu, jos aihe kiinnostaa. Sen mukaan 500 TNT-ekvivalenttikilon räjähdys aiheuttaisi ylipaineen, jonka voimakkuus olisi 15 metrin etäisyydellä räjähdyspisteestä +300 kPa 10/

unsaferguard.org/un-saferguard/…

Tämä synnyttää vielä ”suurehkoja vaurioita taloissa”, jos Yleistä ase- ja asejärjestelmäopasta on uskominen. Tällaisiin räjähdyksiin liittyy toki muita, usein tärkeämpiäkin, vaikutusmekanismeja kuin pelkkä paine. Mutta ei mennä niihin nyt tässä. 11/

Täsmäaseiden tarkkuutta kuvataan yleisesti CEP:llä. CEP on luku, joka kuvaa sellaisen ympyrän sädettä, jonka sisälle puolet ammutuista aseista tilastollisesti osuu. Yksittäisen ohjuksen ampumiseen liittyy miljoona muuttujaa, jonka vuoksi täsmällisempi ei oikein voi olla. 12/

Yksittäin 9M723 ohjus osuu siis 50% todennäköisyydellä korkeintaan 5 metrin etäisyydelle maalipisteestään. Tämä vaikuttaisi uskottavalta, jos oheisiin kuviin on uskominen. Näin myös aiemmin estimoidun räjähdyksen voimakkuuden näkökulmasta. 13/

https://twitter.com/Cyberspec1/status/1498422890152148992?s=20&t=uBP9fRVD02PiOdQ67hdtvA

Toisaalta on viitteitä kyllä epätarkemmastakin tulesta. Se mihin on yritetty osua ja millä, sitähän me emme kuitenkaan tästä saa selville. 14/

https://twitter.com/Osinttechnical/status/1498511469436145667?s=20&t=uBP9fRVD02PiOdQ67hdtvA

Kuten minkä tahansa muunkin täsmäaseen yhteydessä, myös Iskanderin kohdalla puhuminen pelkästä tuhovoimasta antaa koko järjestelmän kyvykkyydestä kuitenkin tarpeettoman yksipuolisen kuvan. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää sen maalittamis- ja hakeutumismekanismi. 15/

Kansankielellä siis se, kuinka ohjus löytää tiensä perille. Kuinka paikkatieto maalista saadaan, miten se onnistutaan välittämään ohjukselle, millaisin viivein ja missä muodossa sen pitää olla. 16/

Yksityiskohtaista tietoa näistä, erityisesti terminaalivaiheen hakeutumisesta, ei vain oikein tahdo löytää. Yleisesti ohjuksen tiedetään hyödyntävän hakeutumisessaan inertia-navigointia, glonass-paikannusta ja terminaalivaiheessa optista hakeutumista. 17/

Hakeutumismenetelmä usein määrittää sen, minkälaisia kohteita vastaan asetta käytetään. Näihin liittyviä herkullisia teknisiä detaljeja ei kuitenkaan lyödä interneetistä, joten ei mennä niihinkään sen enempää. 18/

Ei kuitenkaan ole sattumaa, että Iskanderilla ei näe tuhottavan liikkuvia kohteita. Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI kuvaa artikkelissaan The Long-range Weapon Threat asetelmaa seuraavasti: 19/

"Attacking moving targets at long range requires a chain of sensors, command and control, weapon platforms and weapons that is both accurate and fast. The United States is probably the only country that currently has the capacity to use long-range weapons." /20

He jatkavat: "The Iskander cannot be used against moving targets, but its short flight time means that it could be used against targets of a temporary nature such as command and control sites or forward arming and refuelling sites." /21

Että rajoitteensa se on tälläkin. Niin tuhovoiman kun tuhottavien maalienkin suhteen. Ydinaseet ovat toki erikseen oma lukunsa. /22

Runoilemani on siinä mielessä muuten yleisluontoista, että moni havainto sopii sellaisenaan moneen muuhunkin täsmäaseeseen (siis hakeutuminen, CEP, etc). Tässä oli tällä kertaa vain Iskander case-esimerkkinä. 23/23

Ilmeisesti /10 kadonnut bittiavaruuteen. Se meni jotakuinkin näin: Räjähdyksiä vaikutuksineen voi mallintaa monin tavoin. 500 TNT-ekvivalenttikilon räjähdys aiheuttaa erään mallin mukaan ylipaineen, jonka voimakkuus olisi 15 metrin etäisyydellä räjähdyspisteestä +300 kPa