Ukrainan asevoimat on saanut mittavan määrän erilaista aseapua. Erityisen kiinnostavia ovat olleet pst-aseet, sillä perustaahan 🇷🇺taistelunsa paljolti mekanisoitujen joukkojen varaan. Siispä lanka Javelinista ja panssarintorjunnasta yleensäkin👇1/
Sekä 🇪🇪 että 🇺🇸 ovat toimittaneet Ukrainaan FGM-148 #Javelin panssarintorjuntaohjuksia. Ne ovatkin tulleet tarpeeseen ja joidenkin väitteiden mukaan niillä olisi saavutettu lähes taianomaisia tuloksia. 300 ammuttua ohjusta ja 200 tuhottua kohdetta. 2/
Luku on enemmän kuin mitä esim 🇪🇪🇸🇪🇳🇴 on yhteensä taistelupanssarivaunuja. Noh totta tai ei, tappioita niillä taatusti on joka tapauksessa tuotettu. Luvuista väännetään vielä varmasti pitkään. Mutta mikäs tikkari se Javelin sitten oikein on? 3/
Javelin on ns ammu-ja-unohda -tyyppinen panssarintorjuntaohjus, jolla on vertaistensa joukossa hieman omintakeinen lentoprofiili. Ohjuksessa on infrapuna-alueen hakupää, jonka avulla ohjus hakeutuu kohteen itsensä emittoimaan infrapuna-, eli siis lämpöherätteeseen. 4/
Tällainen itsenäisesti hakeutuva ohjus mahdollistaa esimerkiksi sen, että ampuja voi heti laukaisun jälkeen suojautua vastustajan tulelta. Kahden kilometrin päähän ammuttuna ohjuksen lentoaika on noin 14s. Se on pitkä aika, jos konetykki ampuu kohti. 5/
Ohjuksen lentorata poikkeaa tosiaan monesta muusta panssarintorjuntaohjuksesta. Javelinissa on toki kaksi moodia, vaunun kattoon hakeutuva top-attack ja perinteisempi direct attack. Kuva havainnollistamaan. 6/
Korkea lentorata on tietysti siinä mielessä hyödyllinen, että vaunujen panssarointi on kevyintä juuri katossa. Toisaalta tiheässä metsämaastossa sitä ei voisi suositella käytettäväksi. Oheisessa videossa ammutaan yksi ohjus kummallakin lentoradalla. 7/
Sitä saattaa törmätä väitteeseen, että esim tällaista tuhoa saisi aikaan yksittäisellä Javelinilla tai NLAW:lla. Väitehän on ihan puppua, ellei osuma ole sitten saanut vaunun omaa ampumatarviketäyttöä räjähtämään. 8/
Javelinin taistelulataus painaa kaikkinensa ~8kg. Jos sitä verrataan esim telamiinaan, jonka tuhovaikutus ulottuu, noh, telaan, niin on selvää, ettei ohjus vaunua kokonaan valoksi ja lämmöksi onnistu muuttamaan. Eikä tarvitse, läpäisy usein riittää. 9/
Läpäisyä haetaan ontelopanoksella, kuten käytännössä kaikissa panssarintorjuntaohjuksissa. Koska minua etevämmät ovat kuvanneet tällaisen panoksen toimintaan erinomaisesti jo yli puolivuosisataa sitten, tyydyn toistamaan heidän kirjoituksiaan. 10/
"Ontelopanoksen suuri panssarinläpäisykyky perustuu olennaisesti metallisuihkuun, jonka suuri liike-energia ja siitä johtuva suuri läpäisykyky saadaan aikaan räjähdyspanoksessa olevan ontelon ja sitä peittävän ohuen metallivaipan avulla." 11/
"Räjähdyksessä metallivaippa menee kokoon alkaen huipusta, samalla muuttuen tungospaikassa nestemäiseen tilaan. Huippuun patoutuneen metallinesteen paine kohoaa erittäin suureksi; sen alaisena sula metalli suihkuaa ulos hyvin suurella nopeudella." 12/
"Tämä suihku puolestaan iskee hyvin suurella voimalla kohteeseen, esim. panssarilevyyn, jonka aine vuorostaan sulaa tai ainakin pehmenee ja väistyy suihkun tieltä pääasiassa sivuille." Animaatio tätä vielä havainnollistamaan ja sitten eteenpäin. 13/
Javelinissa näitä ontelopanoksia on kaksi; ensimmäinen tuhoamaan mahdollisen reaktiivipanssarin, jälkimmäinen lävistääkseen varsinaisen rungon. Tällä kombolla kyetään väitetysti läpäisemään 600-800mm panssariterästä. 14/
En malta olla sanomatta, että panssarintorjunta-aseiden suorituskyvyn arviointia varten on sellainen hyvä peukalosääntö, että mitä isompi halkaisija ohjuksella tai kranaatilla on, sitä parempi läpäisy. 15/
Jos kuvan tulkinta askarruttaa, niin siinähän esitetään läpäisykyky suhteessa räjäytysetäisyyteen ontelopanoksen halkaisijoina (CD). Siis jos Javelin läpäisee 700mm terästä ja ohjuksen halkaisija on 127mm, niin läpäisy on noin 5,5 CD. Makes sense, eikö? 16/
En löytänyt Javelinista videota tositoimissa Ukrainassa. Palavista vaunuista materiaalia on senkin edestä. Kuten ohessa. Siinä isäntä kantaa kyllä Javelinin sijasta NLAW:ia, mutta eipä sekään takaa, että vaunut olisi juuri sillä tuhottu. 17/
Mikä juuri Javelinin rooli lopulta taisteluissa on ollut, sitä me emme vielä varmuudella tiedä. Tervetullut lisä se #Ukraina asearsenaaliin on kuitenkin epäilemättä ollut. 18/18
Asiantuntijat kautta maailman ovat ihmetelleet Venäjän ilmavoimien toistaiseksi vaisuiksi jääneitä näyttöjä Ukrainassa. Minua etevämmät ovat syitäkin arvioineet, joita ei käy suotta tässä toistaminen. Sen sijaan ajattelin lyhyesti perehtyä osaan 🇷🇺:n lentävästä kalustosta 🧵 1/
Viime aikoina 🇷🇺:n ilmavoimien aktivoitumisesta on havaittu joitain merkkejä. Myös tulipalloina putoavia koneita on Ukrainan yllä näkynyt kiihtyvään tahtiin. Tässä väitetysti pelkästään eilen tonttiin tulleet. 2/
Kone kuin kone, sitä voisi äkkiseltään ajatella. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kullakin tyypillä on usein omat tarkkarajaiset tehtävänsä ja vahvuutensa. Seuraavassa lyhyesti kustakin listassa mainitusta miehitetystä kiinteäsiipisestä, niin kansantajuisesti kuin suinkin osaan. 3/
Siinä missä yksi aiemmista kaukovaikuttamiseen keskittyneistä langoistani käsitteli kvasi-ballistista Iskander-ohjusjärjestelmää, keskittyy tämä #Ukraina:ssa havaittuun #Kalibr-tuoteperheeseen. Seuraa siis risteilyohjusten erittäin lyhyt oppimäärä: 👇1/
@Puolustusvoimat määrittelee risteilyohjuksilla tarkoitettavan omalla voimalähteellä aerodynaamisesti lentäviä ja miehittämättömiä ohjusjärjestelmiä. Risteilyohjus voidaan laukaista maasta, mereltä – myös pinnan alta – tai ilmasta. 2/
Keskeinen ero ballististen ja risteilyohjusten välillä on niiden lentoradassa. Siitähän nimetkin juontavat. Toinen lentää ballistisella radalla, siis kuten vaikkapa ilmaan heitetty kivenmurikka, toinen risteilee kuin mikä tahansa lentolaite. Muitakin eroja tietty on. 3/
Operaation alkuvaiheen hiljaiselon jälkeen some-kanavani on sittemmin täyttynyt lennokkivideoista. Veistelimme @VILHORANTANEN kanssa jokunen aika sitten @Ilmatorjunta-lehteen Ukrainankin käytössä olevasta taistelulennokkista. Tätä laajentaen muutama nosto #TB2 lennokista. 🧵 1/
#Bayraktar TB2 on 🇹🇷 Baykar-yhtiön miehittämätön ilma-alus, joka lentomatkan ja -ajan perusteella voidaan luokitella keskikokoiseksi lennokiksi. Valmistaja lupaa tälle 24h lentoajan, noin 7km lentokorkeuden, 650kg maks lentoonlähtöpainon ja noin 150kg hyötykuorman. 2/
Lennokin operointimatkaa rajoittaa esteettömän yhteysvälin vaativa ohjaussignaali, jonka on sanottu mahdollistavan 150km kantaman. Satelliittiyhteyttä lennokissa ei ole, joka pienehkön koon lisäksi on kenties merkittävin ero esim Reaper-tyylisiin lennokeihin. 3/
Venäjän suorittamat ilmaiskut ovat Ukrainassa ilmeisesti kiihtyvään tahtiin lisääntyneet. Käytetyistä aseista on kuitenkin vain vähän tietoa. Huomiota on saanut muun muassa tasaisesti muutenkin otsikoihin nouseva Iskander-järjestelmä variantteineen. Siitä seuraavassa: 👇 1/
Aloitetaan niistä iskuista. Ohessa kuvaa Harkovasta tuoreimpien ilmaiskujen jälkeen. 2/
Kuinka paljon missäkin on käytetty juuri Iskanderia, se on epäselvää. Esimerkiksi jossain ehdittiin arvioida Harkovan ydinkeskustaan tehdyn iskun olleen Iskanderillä, mutta sen sijaan kyseessä taisi kuitenkin olla Kalibr-risteilyohjusperheen tuote. 3/
Tänään on puhuttu termobaarisista pommeista. Mitäs ne ovat ja kuinka ne erottuvat muista äärimmäisen väkivallan välineistä? Siitä lyhyt lanka🧵1/
Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen julkaisu Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE) 2025 osa 1 kuvailee termobaarisen pommin toimintaperiaatetta seuraavasti: 2/
”Termobaarisen pommin toiminta perustuu levityspanoksen ja polttoaineena toimivan räjähdysaineen detonaatioon ja sen jälkeen tapahtuvaan detonaatiotuotteiden sekä reagoimattoman polttoaineen sekoittumiseen ilmaan ja välittömästi tapahtuvaan räjähdykseen.” 3/
Paljon puhutaan #Ukraina ilmapuolustuksen lamauttamisesta. Eikä suotta, pidetäänhän sitä menestyksekkään operaation yhtenä kulmakivenä. Arviot lamauttamisen helppoudesta vaikuttavat kuitenkin liioitelluilta. Pohdintoja👇 1/
Tässä yhteydessä voi törmätä termeihin SEAD/DEAD (Suppression/Destruction of Enemy Air Defenses). Näillä viitataan toimintaan, jolla luodaan edellytykset omien ILMAV käytölle. Keinovalikoima on laaja, mutta yleisesti ns. ensi-iskun ajatellaan kohdistuvan mm. ILPU-kohteisiin. 2/