Operaation alkuvaiheen hiljaiselon jälkeen some-kanavani on sittemmin täyttynyt lennokkivideoista. Veistelimme @VILHORANTANEN kanssa jokunen aika sitten @Ilmatorjunta-lehteen Ukrainankin käytössä olevasta taistelulennokkista. Tätä laajentaen muutama nosto #TB2 lennokista. 🧵 1/
#Bayraktar TB2 on 🇹🇷 Baykar-yhtiön miehittämätön ilma-alus, joka lentomatkan ja -ajan perusteella voidaan luokitella keskikokoiseksi lennokiksi. Valmistaja lupaa tälle 24h lentoajan, noin 7km lentokorkeuden, 650kg maks lentoonlähtöpainon ja noin 150kg hyötykuorman. 2/
Lennokin operointimatkaa rajoittaa esteettömän yhteysvälin vaativa ohjaussignaali, jonka on sanottu mahdollistavan 150km kantaman. Satelliittiyhteyttä lennokissa ei ole, joka pienehkön koon lisäksi on kenties merkittävin ero esim Reaper-tyylisiin lennokeihin. 3/
TB2 vakioaseistukseen sisältyy tyypillisesti MAM-L- tai MAM- C-liitopommeja. Nämä ovat niin ikään turkkilaisen Roketsanin puoliaktiivisesti lasersäteilyyn hakeutuvien pommien tuoteperheen veljekset, joiden erot ilmenevät pommien koossa ja taistelulatauksissa. 4/
MAM-L-variantin sanotaan kykenevän läpäisemään yli 700mm panssariterästä, joka viittaa vaikutuksen perustuvan jonkinlaiseen ontelopanokseen. Painoa pommilla on noin 20kg. Pienempi MAM-C sen sijaan painaa kaikkinensa vain 7kg ja on soveltuvampi pehmeämpiä maaleja vastaan. 5/
Tarkkoja panssarien paksuuksia en osaa arvioida. Jokusen kerran vaunuun ahtautuneena kuitenkin tiedän, että paljon vähemmän se katossa on kuin tuo 70cm. Lisäpanssarointia näyttävät ne venäläisetkin kaipaavan. 6/
#Ukraina on sanottu olevan näitä ~20 kappaletta. Lukumäärän ja toisaalta vastustajan oletetun ilmatorjuntaosaamisen takia näille ei monikaan, minä mukaan lukien, antanut operaation alussa kovinkaan paljon painoarvoa. Sittemmin havaittu videomateriaali on tästä toista mieltä. 7/
Jatkossa näiden rooli taisteluissa tuskin ainakaan pienenee, siitä pitää huolen Ukrainan saama aseapu. 8/
Tuossa vielä ihan kelvollinen kuva keksinnöstä. Aseistuksena molempia jo mainittuja. Lisäksi huomioithan elektro-optisen sensorin keskellä runkoa, joka paitsi tuottaa kuvaa ohjaajalle niin myös huolehtii maalin valaisusta. 9/
Aiemmin mainittu puoliaktiivinen hakeutuminen tarkoittaa siis sitä, kuinka pommi hakeutuu maalista heijastuvaan valaisuun. Pommi ei siis itse osaa etsiä maalia, vaan jonkun ulkopuolisen tulee saattaa pommi perille. Tässä tapauksessa valaisija on integroitu samaan lavettiin. 10/
Tämä aiheuttaa esimerkiksi sen, että kyseinen lentolaite on altis muun muassa sääolosuhteille. Esimerkiksi pilven läpi maalin tähystäminen, eikä täten myöskään tulenkäyttö, tietenkään onnistu. 11/
Oheinen vanha video havainnollistaa valaisua. Paljaalle silmälle laser ei aallonpituudestaan johtuen näy, mutta sensorille ja hakupäälle kylläkin. Tämä, kuten ei seuraavatkaan, sovi herkille. Ei näissä toki mässäillä, mutta vakava aihe kuitenkin. 12/
Puoliaktiivinen hakeutuminen on siinäkin mielessä kiinnostava, että sillä kykenee tuhoamaan myös liikkuvia kohteita. Olettaen, että valaisija pysyy tehtäviensä tasalla. Jälleen vanha video havainnollistamaan. 13/
Näyttäisi, että aiemminkin tehokkaaksi tiedetty, mutta kyvykästä vastustajaa vastaan hankalasti hyödynnettäväksi arvioitu lennokki on kuin onkin saamassa ison roolin. Toki muistettava, että näiden osaltahan somessa nähdään vain se, mitä halutaan näytettävän. 15/
Ja näyttävistä videoista huolimatta kaikkeen tämäkään ei pysty. Esimerkiksi line-of-sight ohjaussignaali rajoittaa toimintaetäisyyttä ja vaatimaton kantokyky vaikuttavuutta. Aiemmin mainitut pommitkin ovat ilmasta-maahan kontekstissa melko tuhnuja. Use caseen toki riittäviä. 16/
Esimerkiksi siinä missä TB2 kykenee kantamaan neljää MAM-L, 🇺🇸 #MQ9Reaper pystyy ottaa siipiensä suojaan niin ikään neljä #GBU12 Paveway II pommia. Ei ehkä kuulosta miltään, mutta kun ottaa huomioon yksittäisen Pavewayn painavan reilusti yli 200kg, ero alkaa hahmottua. 17/17
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Ukrainan asevoimat on saanut mittavan määrän erilaista aseapua. Erityisen kiinnostavia ovat olleet pst-aseet, sillä perustaahan 🇷🇺taistelunsa paljolti mekanisoitujen joukkojen varaan. Siispä lanka Javelinista ja panssarintorjunnasta yleensäkin👇1/
Sekä 🇪🇪 että 🇺🇸 ovat toimittaneet Ukrainaan FGM-148 #Javelin panssarintorjuntaohjuksia. Ne ovatkin tulleet tarpeeseen ja joidenkin väitteiden mukaan niillä olisi saavutettu lähes taianomaisia tuloksia. 300 ammuttua ohjusta ja 200 tuhottua kohdetta. 2/
Luku on enemmän kuin mitä esim 🇪🇪🇸🇪🇳🇴 on yhteensä taistelupanssarivaunuja. Noh totta tai ei, tappioita niillä taatusti on joka tapauksessa tuotettu. Luvuista väännetään vielä varmasti pitkään. Mutta mikäs tikkari se Javelin sitten oikein on? 3/
Siinä missä yksi aiemmista kaukovaikuttamiseen keskittyneistä langoistani käsitteli kvasi-ballistista Iskander-ohjusjärjestelmää, keskittyy tämä #Ukraina:ssa havaittuun #Kalibr-tuoteperheeseen. Seuraa siis risteilyohjusten erittäin lyhyt oppimäärä: 👇1/
@Puolustusvoimat määrittelee risteilyohjuksilla tarkoitettavan omalla voimalähteellä aerodynaamisesti lentäviä ja miehittämättömiä ohjusjärjestelmiä. Risteilyohjus voidaan laukaista maasta, mereltä – myös pinnan alta – tai ilmasta. 2/
Keskeinen ero ballististen ja risteilyohjusten välillä on niiden lentoradassa. Siitähän nimetkin juontavat. Toinen lentää ballistisella radalla, siis kuten vaikkapa ilmaan heitetty kivenmurikka, toinen risteilee kuin mikä tahansa lentolaite. Muitakin eroja tietty on. 3/
Venäjän suorittamat ilmaiskut ovat Ukrainassa ilmeisesti kiihtyvään tahtiin lisääntyneet. Käytetyistä aseista on kuitenkin vain vähän tietoa. Huomiota on saanut muun muassa tasaisesti muutenkin otsikoihin nouseva Iskander-järjestelmä variantteineen. Siitä seuraavassa: 👇 1/
Aloitetaan niistä iskuista. Ohessa kuvaa Harkovasta tuoreimpien ilmaiskujen jälkeen. 2/
Kuinka paljon missäkin on käytetty juuri Iskanderia, se on epäselvää. Esimerkiksi jossain ehdittiin arvioida Harkovan ydinkeskustaan tehdyn iskun olleen Iskanderillä, mutta sen sijaan kyseessä taisi kuitenkin olla Kalibr-risteilyohjusperheen tuote. 3/
Tänään on puhuttu termobaarisista pommeista. Mitäs ne ovat ja kuinka ne erottuvat muista äärimmäisen väkivallan välineistä? Siitä lyhyt lanka🧵1/
Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen julkaisu Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE) 2025 osa 1 kuvailee termobaarisen pommin toimintaperiaatetta seuraavasti: 2/
”Termobaarisen pommin toiminta perustuu levityspanoksen ja polttoaineena toimivan räjähdysaineen detonaatioon ja sen jälkeen tapahtuvaan detonaatiotuotteiden sekä reagoimattoman polttoaineen sekoittumiseen ilmaan ja välittömästi tapahtuvaan räjähdykseen.” 3/
Paljon puhutaan #Ukraina ilmapuolustuksen lamauttamisesta. Eikä suotta, pidetäänhän sitä menestyksekkään operaation yhtenä kulmakivenä. Arviot lamauttamisen helppoudesta vaikuttavat kuitenkin liioitelluilta. Pohdintoja👇 1/
Tässä yhteydessä voi törmätä termeihin SEAD/DEAD (Suppression/Destruction of Enemy Air Defenses). Näillä viitataan toimintaan, jolla luodaan edellytykset omien ILMAV käytölle. Keinovalikoima on laaja, mutta yleisesti ns. ensi-iskun ajatellaan kohdistuvan mm. ILPU-kohteisiin. 2/
Ei ole alkuunkaan epätavallista, että sotilasoperaatioon liittyy jos minkälaista tiedustelu-, sabotaasi- ja tuholaistoimintaa. Ukrainassakin on tehty useita tällaisia havaintoja. Lyhyt 🧵 1/
Ensi alkuun pari esimerkkiä. Venäläisten sabotöörien kiinniottoa 2/
Väitetysti jokin sabotöörien maastoon kylvämä majakka. Mitä esimerkiksi juuri tällä tehdään? Ei aavistustakaan, ei osu nimittäin alkuunkaan omaan osaamisalueeseen. 3/