Siinä missä yksi aiemmista kaukovaikuttamiseen keskittyneistä langoistani käsitteli kvasi-ballistista Iskander-ohjusjärjestelmää, keskittyy tämä #Ukraina:ssa havaittuun #Kalibr-tuoteperheeseen. Seuraa siis risteilyohjusten erittäin lyhyt oppimäärä: 👇1/
@Puolustusvoimat määrittelee risteilyohjuksilla tarkoitettavan omalla voimalähteellä aerodynaamisesti lentäviä ja miehittämättömiä ohjusjärjestelmiä. Risteilyohjus voidaan laukaista maasta, mereltä – myös pinnan alta – tai ilmasta. 2/
Keskeinen ero ballististen ja risteilyohjusten välillä on niiden lentoradassa. Siitähän nimetkin juontavat. Toinen lentää ballistisella radalla, siis kuten vaikkapa ilmaan heitetty kivenmurikka, toinen risteilee kuin mikä tahansa lentolaite. Muitakin eroja tietty on. 3/
Maaliinsa löytämiseen risteilyohjukset hyödyntävät inertianavigointia, maastonseurantaa sekä satelliittipaikannusta. Loppuhakeutuminen nojaa yleensä satelliittinavigoinnin, optisen, infrapuna- tai tutkasensorin toimintaan. 4/
Kalibrien lisäksi venäläiset ovat käyttäneet Ukrainassa paljon muitakin kaukovaikuttamisen välineitä. Käytetään tässä esimerkkinä Kalibr-ohjuksia, sillä kuuluvathan ne 🇷🇺 risteilyohjusten terävimpään kärkeen. 5/
Ohjuksesta on useita variantteja. Erot versioiden välillä liittyvät käyttötarkoituksiin ja laukaisulavetteihin. Maamaaleihin tarkoitettu ja 🇺🇦 nähty variantti on 3M-14. Usein näkee virheellisesti puhuttavan 3M-54, joka on ohjuksen meritorjuntaversio. 6/
Risteilyohjus voi cruisailla lentonsa aikana usein eri reittipisteiden kautta. Lisäksi ohjuksen matala lentokorkeus ja pienehkö koko tekee niistä hankalia, mutta ei suinkaan mahdottomia, maaleja ilmatorjunnalle. 7/
Itseasiassa ohjusten torjuminen on kenties mutkattomampaa kuin mitä moni ehkä ajattelee. Lentonopeuden ja liikehtimisen näkökulmista maalit ovat jopa helppoja. Istuvia ankkoja, kuten toiset tällaisia luonnehtii. Ohjusten havaittavuudessa on kuitenkin monesti ongelmia. 8/
Ohjukset jäävät nimittäin lentoprofiilinsa vuoksi usein katveisiin. Myös tutkahorisontti rajoittaa – siis kuinka matalla lentävät kohteet ovat maan kaarevuuden takia pitkään tutkilta näkymättömissä. 9/
Kuten ballistisia, myös näitä käytetään staattisia kohteita vastaan. Tässä operaation alkuvaiheilta lentokentälle tehty isku on varsin klassinen esimerkki risteilyohjusten käyttökohteista. Huomaa hidas lentonopeus ja matala korkeus. 11/
Toinen havainnollistus tuhovoimasta. Tämä pätkä itseasiassa havainnollistaa myös hyvin sitä, kuinka räjähdyksissä tuhoa syntyy painevaikutuksen lisäksi myös mm. epäsuorasti räjähdyksen sinkoaman materiaalin, ns. sekundäärisirpaleiden, ansiosta. /13
Yhteenvedon aika. Risteilyohjukset soveltuvat kiinteiden kohteiden tuhoamiseen. Niiden etuna on pitkät kantamat (vähintään satoja kilometrejä), kohtuullinen tuhovoima ja semivaikea havaittavuus. 14/
Kantaman mukana tulee pitkät lentoajat. Osittain tämän takia ne eivät sovellu liikkuvien kohteiden tuhoamiseen. Lisäksi koska nämä edustavat taistelukentän kovinta hi-techiä ja ovat täten arvokkaita, loputtomasti näitä ei ole kenelläkään. 15/
Kaiken muun lisäksi ohjukset ovat alttiita tarkkasilmäisten ilmatorjuntamiesten ja -naisten tulelle ja täten torjuttavissa. 16/16
• • •
Missing some Tweet in this thread? You can try to
force a refresh
Ukrainan asevoimat on saanut mittavan määrän erilaista aseapua. Erityisen kiinnostavia ovat olleet pst-aseet, sillä perustaahan 🇷🇺taistelunsa paljolti mekanisoitujen joukkojen varaan. Siispä lanka Javelinista ja panssarintorjunnasta yleensäkin👇1/
Sekä 🇪🇪 että 🇺🇸 ovat toimittaneet Ukrainaan FGM-148 #Javelin panssarintorjuntaohjuksia. Ne ovatkin tulleet tarpeeseen ja joidenkin väitteiden mukaan niillä olisi saavutettu lähes taianomaisia tuloksia. 300 ammuttua ohjusta ja 200 tuhottua kohdetta. 2/
Luku on enemmän kuin mitä esim 🇪🇪🇸🇪🇳🇴 on yhteensä taistelupanssarivaunuja. Noh totta tai ei, tappioita niillä taatusti on joka tapauksessa tuotettu. Luvuista väännetään vielä varmasti pitkään. Mutta mikäs tikkari se Javelin sitten oikein on? 3/
Operaation alkuvaiheen hiljaiselon jälkeen some-kanavani on sittemmin täyttynyt lennokkivideoista. Veistelimme @VILHORANTANEN kanssa jokunen aika sitten @Ilmatorjunta-lehteen Ukrainankin käytössä olevasta taistelulennokkista. Tätä laajentaen muutama nosto #TB2 lennokista. 🧵 1/
#Bayraktar TB2 on 🇹🇷 Baykar-yhtiön miehittämätön ilma-alus, joka lentomatkan ja -ajan perusteella voidaan luokitella keskikokoiseksi lennokiksi. Valmistaja lupaa tälle 24h lentoajan, noin 7km lentokorkeuden, 650kg maks lentoonlähtöpainon ja noin 150kg hyötykuorman. 2/
Lennokin operointimatkaa rajoittaa esteettömän yhteysvälin vaativa ohjaussignaali, jonka on sanottu mahdollistavan 150km kantaman. Satelliittiyhteyttä lennokissa ei ole, joka pienehkön koon lisäksi on kenties merkittävin ero esim Reaper-tyylisiin lennokeihin. 3/
Venäjän suorittamat ilmaiskut ovat Ukrainassa ilmeisesti kiihtyvään tahtiin lisääntyneet. Käytetyistä aseista on kuitenkin vain vähän tietoa. Huomiota on saanut muun muassa tasaisesti muutenkin otsikoihin nouseva Iskander-järjestelmä variantteineen. Siitä seuraavassa: 👇 1/
Aloitetaan niistä iskuista. Ohessa kuvaa Harkovasta tuoreimpien ilmaiskujen jälkeen. 2/
Kuinka paljon missäkin on käytetty juuri Iskanderia, se on epäselvää. Esimerkiksi jossain ehdittiin arvioida Harkovan ydinkeskustaan tehdyn iskun olleen Iskanderillä, mutta sen sijaan kyseessä taisi kuitenkin olla Kalibr-risteilyohjusperheen tuote. 3/
Tänään on puhuttu termobaarisista pommeista. Mitäs ne ovat ja kuinka ne erottuvat muista äärimmäisen väkivallan välineistä? Siitä lyhyt lanka🧵1/
Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen julkaisu Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE) 2025 osa 1 kuvailee termobaarisen pommin toimintaperiaatetta seuraavasti: 2/
”Termobaarisen pommin toiminta perustuu levityspanoksen ja polttoaineena toimivan räjähdysaineen detonaatioon ja sen jälkeen tapahtuvaan detonaatiotuotteiden sekä reagoimattoman polttoaineen sekoittumiseen ilmaan ja välittömästi tapahtuvaan räjähdykseen.” 3/
Paljon puhutaan #Ukraina ilmapuolustuksen lamauttamisesta. Eikä suotta, pidetäänhän sitä menestyksekkään operaation yhtenä kulmakivenä. Arviot lamauttamisen helppoudesta vaikuttavat kuitenkin liioitelluilta. Pohdintoja👇 1/
Tässä yhteydessä voi törmätä termeihin SEAD/DEAD (Suppression/Destruction of Enemy Air Defenses). Näillä viitataan toimintaan, jolla luodaan edellytykset omien ILMAV käytölle. Keinovalikoima on laaja, mutta yleisesti ns. ensi-iskun ajatellaan kohdistuvan mm. ILPU-kohteisiin. 2/
Ei ole alkuunkaan epätavallista, että sotilasoperaatioon liittyy jos minkälaista tiedustelu-, sabotaasi- ja tuholaistoimintaa. Ukrainassakin on tehty useita tällaisia havaintoja. Lyhyt 🧵 1/
Ensi alkuun pari esimerkkiä. Venäläisten sabotöörien kiinniottoa 2/
Väitetysti jokin sabotöörien maastoon kylvämä majakka. Mitä esimerkiksi juuri tällä tehdään? Ei aavistustakaan, ei osu nimittäin alkuunkaan omaan osaamisalueeseen. 3/