Thread by @Kaikenhuippu

Energiajärjestelmän kansallistamisesta on alettu puhua uudella innolla kun #energiakriisi on päällä.
Keskustelussa on aseteltu vastakkain "yksityiset avoimet markkinat" ja "julkis/valtio-omisteinen" tilanne. Tilanne varsin sekava.
Muutama kommentti keskustelun mausteeksi 🧵 1/

Ensin: se, miten markkina on rakennettu ja kuka omistaa tuotannon ei suoraan vaikuta siihen, mitä sähkön tuotanto maksaa, etenkään lyhyellä tähtäimellä. Pidemmällä tähtäimellä eroja voi syntyä, esim tehokkuus ja tavoiteltu voittomarginaali, riskien hallinnan hinta jne. 2/

On lienee fakta, että julkisomisteisuus antaa teoriassa pidemmän aikajänteen investoinnneille, kun tarkoitus ei ole tuottaa mahdollisimman paljon tuottoa omistajille mahdollisimman nopeasti. Toisaalta, poliittinen ohjaus voi tuoda myös ailahtelevuutta päätöksentekoon. 3/

Markkinat on nykyisinkin varsin vahvassa keskushallinnon käsiohjauksessa. esim:
- zx % pitää tehdä "uusiutuvilla", tuet
- Ydinvoima kielletty / suljettu / tehty poliittisella riskillä mahdottomaksi
- Kivihiili kielletty
- Päästökaupan toiminta osin epäjohdonmukaista... 4/

Joten on aiheellista kysyä:
1. Onko markkinoiden edes annettu toimia? (ainakin raamit ovat olleet ideologisen kapeat)
2. Paraneeko tilanne lisäämällä poliittista valtaa ja ohjausta? Kenties, tai sitten ei. Riippunee paljolti siitä miten järjestelmä ja kannustimet rakennetaan. 5/

3. Millä keinoin tähän mennessä on tehty parhaat ilmasto-projektit? Aivan. Valtiovetoisilla (ydin)energiaohjelmilla.
Energiewendessä on syydetty valtavasti rahaa yksityisille, varsin laihoin tuloksin, koska ensikäden motiivit ovat olleet poliittiset/ideologiset. 6/

Väitän: Meillä on ollut monella tapaa huonot puolet molemmista järjestelmistä. Poliitikoilla sormet ja äänet energiapelissä, mutta ei vastuuta aiheutetusta tuhosta. Yritykset epävarmassa investointiympäristössä, tuloja tukiaisista eikä tuotannosta, kannustimet vinoutuneet... 7/

Tuotannon omistuksesta. Todella monet toimijat Euroopassa ovat vahvasti julkisessa omistuksessa nytkin (Vattenfall, EDF, Fortum, kuntien energiayhtiöt jne). Myönsimmepä sitä tai emme, energiatoimijat siis ovat jo pitkälle kansallisia, mutta eivät toki kaikki. 8/

Mitä "kansallistaminen" sitten siis tarkoittaisi? Loppujenkin toimijoiden ottamista julkisomistukseen? Yritysten johdon korvaamista poliittisin nimityksin? Yritysten strategioiden ja peruskirjan uudelleenkirjoittamista? Markkinoiden korvaamista toisenlaisella systeemillä? 9/

Kuten alussa sanoin, lyhyellä tähtäimellä sähköntuotanto maksaa sen minkä maksaa, omistajasta & järjestelmästä riippumatta.
Vahvempi hallinnon käsiohjaus vaikuttaisi pidemmän tähtäimen investointeihin, mut vähemmän nykytilanteeseen. Energialaskun maksaja voisi toki vaihtua! 10/

Mutta investointien tekeminen olisi (kuten pitkälti nytkin ollut) poliittisten tuulten ja opportunismin piirissä. Poliitikkojen ymmärrys energiajärjestelmistä ei ole ollut kovin hyvä. Mutta ehkä poliittinen vastuu päätöksistä kohdistuisi nykyistä paremmin? 11/

Nythän valitetaan samanaikaisesti, että Fortumia ei ole ohjattu poliittisesti ja on ohjattu poliittisesti, riippuen mitä milloinkin on tehty ja kuka haluaa kerätä poliittiset pisteet. Vastuut ja päätäntävalta siis epäselvät ja häilyvät. 12/

Hyvä energiajärjestelmä vaatii asiantuntemusta ja pitkäjänteistä päätöksentekohorisonttia, oli se yksityinen tai julkinen. Kannustimet pitää olla kunnossa, eivät ole olleet. Esim toimitusvarmuus/omavaraisuus/hintavakaus olleet taka-alalla. 13/

Nykytilanteessa huonoja puolia molemmista: poliitikot mikromanageeraavat markkinoille keinoja joita haluavat yritysten käyttävän, ilman suoranaista vastuuta tuloksesta. Myös energiajärjestelmästä olisi hyvä olla parempi ymmärrys päätöksenteossa. 14/

Energiayhtiöt sitten juosseet (pakotettuinakin) näiden trendien perässä, ja lobanneet. Tässä lobbauksessa ylivoimaiset resurssit on lienee ollut kaasuteollisuudella (ml Gazprom) ja uusiutuvilla, ydinvoiman jäädessä jalkoihin. Tämä näkyy nykytilanteessa selkeästi 15/

Epäselvää on myös se, onko yksityisomisteisilla yrityksillä investointi/riskinottokykyä tarvittavaan investointivoluumiin ja riittävää pitkäjänteisyyttä, vaikka markkinat näistä palkitsisivat ja politiikka sallisi. Taseet on rajalliset, riskit suuret. 16/

Tulipa sekava ketju, tsori. Kuvaa ehkä tilanteen monimutkaisuutta ja epäselvyyttä. Paljon jäi varmaan huomioimatta ja toisaalta lähti rönsyilemään. Nykykriisi on kuitenkin pitkälti tehtyjen päätösten ja ohjauksen seurausta Euroopassa. Siitä pitää lähteä että tähän on tultu. 17/17

18/17 Mulla ei itselläni ole selkeää kantaa mitä kannattaisi tehdä tai olla tekemättä, mutta toivon että päätöksiä tekevät ihmiset pohtivat asiaa ja sen eri puolia monipuolisesti ja huolella vaihtoehtoiskustannukset huomioiden. Yksittäisellä argumentilla voi perustella mitä vaan!