Thread by @jmkorhonen

Tämä on naiivi kolumni, kuten ovat kaikki väitteet siitä, että "parasta ilmastotyötä olisi vain opiskella jotta osaisi kehittää teknologiaa" tai ylipäätään väitteet "#ilmastonmuutos ratkaistaan teknologialla."

Teknologiantutkijasetä katsoo nyt miksi.

iltalehti.fi/kotimaa/a/77be…

Ensinnäkin, uuden ympäristöystävällisemmän mutta silti olemassaolevan teknologian kanssa kilpailukykyisen teknologian kehittäminen on erittäin vaikeaa.

Useimmat ympäristömielessä merkittävät teknologiat ovat jo pitkälle kustannusoptimoituja. Toisin sanoen, halpoja.

Ilman järjestelmämuutosta, on erittäin epätodennäköistä että on ylipäätään löydettävissä teknologioita jotka optimoivat selvästi paremmin 1) ympäristövaikutukset JA 2) hinnan.

Matemaattinen vastaus "miksi" löytyy esim. teoksista Kauffman 1993, Frenken 2006.

Lisäksi uudelle teknologialle on ominaista, että sen ensimmäiset versiot kannattavat enintään hyvin rajatuissa kohteissa (kts. ns.niche-kirjallisuus, esim Schot & Geels 2007)

Jos järjestelmää ei muuteta, uuden teknologian on hyvin vaikea ja hidas kilpailla olemassaolevan kanssa.

Tästä syystä ette löydä ketään asiaan perehtynyttä joka väittäisi, että ympäristöongelmista on mahdollista selvitä pelkällä teknologian kehittämisellä. KAIKKI strategiat vaativat jonkinlaisen järjestelmämuutoksen, vähintään ns. päästöverotuksen kiristämisen. Sekin on politiikkaa.

Nyt kuitenkin olemme tilanteessa, missä oikeiston suosimalla "kevyen kosketuksen" strategialla eli pelkällä vero-ohjauksella ei enää selvitä. Meiltä yksinkertaisesti loppuu aika: päästöt pitäisi saada jyrkkään laskuun NYT.

Siinä, että teknologia leviää laajaan käyttöön ja sillä on merkittävää vaikutusta infrastruktuuriin (l. päästöihin) kestää monesti vuosikymmeniä.

Ilmastokriisi on siksi käytännössä ratkaistava nyt niillä teknologioilla mitä meillä on jo. Uusi tekniikka tulee vain bonuksena.

Tämä oli vasta yksi ongelma väitteessä "ilmastonmuutos ratkeaa teknologiaa kehittämällä".

Toinen ongelma tulee sitten siitä, että jollei järjestelmää muutosta, uudella teknologialla on vahva taipumus tulla olemassaolevan kulutuksen LISÄKSI eikä sen TILALLE.

Todennäköisesti historian merkittävin energiatehokkuusinnovaatio tehtiin yrityksessä nimeltä Boulton & Watt vuosien 1763 ja 1775 välillä. Wattin höyrykone kulutti jopa 75 % vähemmän hiiltä kuin sen edeltäjät. Tämä oli HUIKEA parannus vrt. nykyiset tehokkuusparannusmahdollisuudet.

Boulton & Wattilla oli erittäin nykyaikainen bisnesmalli: he antoivat koneet lähes ilmaiseksi ja ottivat rahansa osuutena asiakkaiden säästämästä energialaskusta. (Tätä bisnesmallia tarjotaan nykyään "uutena" innovaationa.) Niinpä keksintö levisi kuin metsäpalo.

Tästä huolimatta vuonna 1900 kulutettiin hiiltä noin sata kertaa enemmän kuin vuonna 1800, kun Wattin höyrykone oli vasta aloittamassa maailmanvalloituksensa.

Miksi?

Koska tehokkaampaa teknologiaa kannatti käyttää useammassa kohteessa.

Tätä ilmiötä kutsutaan Jevonsin paradoksiksi (Jevons, 1865) tai rebound-ilmiöksi (suomeksi "kimmahdus"). Se on erittäin hyvin dokumentoitu ilmiö joka nähdään liki joka tapauksessa jota vain välitetään tutkia.

Nykyisessä järjestelmässä uusia, tehokkaampiakin teknologioita kannattaa tuoda entisten rinnalle eikä niiden tilalle. Jos järjestelmää ei muuteta, KAIKKI teknologiset tehokkuusparannukset tullaan ennen pitkää syömään jatkuvan kasvun ruokkimiseksi.

On vain matemaattinen tosiasia, että edes teknologioiden kehittäminen vaikkapa niin että niiden materiaali- ja energiatehokkuus nelinkertaistuisi nykyisestä (mikä on erittäin optimistinen tavoite) tarkoittaisi vain että rajat tulisivat vastaan 10-20 v myöhemmin.

Siksi meidän on ihan pakko puuttua kulutuksen absoluuttisen määrän kasvuun, ennemmin tai myöhemmin, ja mieluummin ennemmin. Ajatukset kulutuksen vähentämisestä vain teknologialla ovat puhdasta fantasiaa. Tarvittaville vähennyksille ei ole mitään historiallisia esimerkkejä.

Nämä asiat ovat yksinkertaista aritmetiikkaa ja historiaan perustuvia arvioita vaadittavien toimien fyysisestä realistisuudesta, ja nähdäkseni merkittävä syy miksi ympäristötutkijat ovat nykyisin vahvasti vasemmalla. Koska emme usko oikeiston kykenevän pelastamaan maailmaa.

Mutta ne jotka luulevat, että järjestelmämuutoksen vaatiminen johtuisi siitä, että ympäristötutkijat ovat "vihervasemmistolaisia", eivät voisi olla juuri enempää väärässä. Minäkin olin sinivihreä markkinaliberaali, josta tuli vasemmistolainen tutustuttuani todistusaineistoon.

Yhteenvetona: teknologia ei meitä pelasta, koska

1) uusia, ympäristömielessä merkittävästi parempia mutta halvempia teknologioita ei todnäk edes ole riittävästi, ja

2) vaikka olisi, ilman järjestelmänmuutosta ne ostavat enintään vuosikymmeniä lisäaikaa järjestelmänmuutokselle.

PS. tämä on siis alaa mitä väitöskirjani koskettelee ihan suoranaisesti ja mihin pääosa julkaisuistani keskittyy. Jos jossain puhun "tieteen arvovallalla" niin se on tämä kysymys.

Tutkin väitöskirjassani kysymystä siitä, miten paljon voimme luottaa teknologiaan ympäristökriisien ratkaisijana. Väitöskirjani "tiivistelmän" eli lektio-luennon sekä itse väikkärin löydätte halutessanne täältä:

jmkorhonen.net/2017/12/15/nec…

PSS. Justiinsa tuli feedissä vastaan tämmöinen.

Vaikka nyt teknisellä ihmeellä ratkaisisimmekin ilmastonmuutoksen, niin seuraavaksi odottaa vain toinen eksistentiaalinen uhka. Jossain vaiheessa pitää kysyä, montako tämmöistä luotia saamme väistettyä.

https://twitter.com/MJHaugen/status/1107304931025920000