Mittausten perusteella voidaan todeta, että sähköautojen akkujen lämmönhallinnassa on huomattavia eroja.
Lataustapahtumien sähköenergioista on pääteltävissä, että autot, joissa on aktiivinen akun lämmitys, saavat kylmälläkin kelillä akun täyden kapasiteetin käyttöön. (3/n)
Entä autot ilman akun lämmitystä? Ne eivät lataudu täyteen, mutta näyttävät harhaanjohtavasti täyttä varaustasoa.
Tämä selittää paljon. Kyseisillä autoilla tulee talvipakkasilla siis kolmiosainen vaikutus: Ei-täyden ja kylmän akun, sekä sisätilan lämmityksen myötä. (4/n)
Onkin syytä todeta, että kokemukset yhdestä #sähköautomallista eivät aina ole yleistettävissä muihin.
Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta: Aktiivinen akun lämmitys on tarpeellinen Suomessa. Toki se käyttää sähköä, mutta mahdollistaa akun koko kapasiteetin hyödyntämisen. (5/n)
Esilämmitykseen pakkasilla kuluva sähköenergia on kolmella testatusta täyssähköautosta varsin maltillinen (~3 kWh).
Tesla sen sijaan nauttii sähköä ahnaasti. Toisaalta tulee huomata, että kyseessä on vuoden 2015 malli. Kolme muuta täyssähköautoa ovat vuoden 2020 malleja. (6/n)
Loppuraportissa on tarkasteltu erityisesti kiinteistöjen sähkötehon riittävyyttä sähköautojen lataukseen.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että suurimmassa osassa asuintaloja lataus on järjestettävissä helposti, kun hyödynnetään älykkään kuormanhallinnan joustavuutta. (7/n)
Huipputehon rajoittaminen älykkäällä kuormanhallinnalla on toivottavaa myös sähköverkon kannalta, sillä verkko joudutaan mitoittamaan huippukulutuksen mukaan.
Näin ollen, mitä pienempi sähkön huippukulutus, sitä edullisempaa sähkö kaikille loppupeleissä on. (8/n)
Välikommenttina muistutettakoon, että latauskentälle voidaan usein ottaa myös oma sähköliittymä, mikäli kiinteistön sähköturvallisuudesta voidaan varmistua.
Asiaan liittyvä standardi on paraikaa päivitettävänä, joten tilanne odotettavasti selvennee ensi vuonna. (9/n)
Monelle saattaa tulla yllätyksenä loppuraportin ansiokas huomio, että älykkäästi ohjatun latausjärjestelmän huipputeho on autojen määrästä riippuen luokkaa 2 - 3 kW per auto. Vaikka pakkasta olisi -20 astetta.
Kuvan vihreät merkinnät omia lisäyksiä. (10/n) #latausinfra
Yhteenvedosta: ”… kiinteistöillä on hyvät valmiudet lisätä sähköautojen latauskuormaa olemassa olevien liittymäkapasiteettien puitteissa.
Havaittiin myös, että älykkäiden tehoa rajoittavien latausratkaisujen rooli on merkittävä huipputehon muodostumisen näkökulmasta.” (11/n)
Tutkimus vahvisti useasti todetun: Suomi on valmis liikenteen sähköistymiseen. Sähköä riittää ja uusimmat sähköautot toimivat mainiosti myös pakkasilla.
Hyvä niin, sillä akkusähkö on erinomainen ratkaisu autoilun elinkaaripäästöjen ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. (12/12)
p.s. Paras tapa varmistua #sähköauton toimivuudesta pakkasilla on kokeilla asiaa itse. Lähestyvä talvi tuo siihen taas oivan mahdollisuuden.
Menin hetkeksi mukaan rokotevastaisten keskusteluun. En voi sanoa ymmärtäväni heidän tapaansa tulkita maailmaa. Mutta jäin käsitykseen, että ajattelutapa perustuu ylitulkintoihin ja Suomen korona-ajasta tähän asti selviytymiseen.
Eilen @yleuutiset kertoi vetyautoista. Uutisjutussa oli pahoja virheitä ja se jättää paljon olennaisia asioita kertomatta, joten käyn ne tässä twiittiketjussa läpi 👇 #sähköauto#vetyauto#sähkö#vety#BEV#FCEV (1/n)
Juttu: yle.fi/uutiset/3-1207…
Lista väitteistä: 1. Otsikko vihjaa vetyauton olevan "jopa ympäristöystävällisempi". 2. Kantama 700 km. 3. Vetyauto on ympäristöystävällisempi, jos vety tuotetaan aurinko- tai tuulivoimalla. 4. Akustojen materiaaleista kierrätetään 50 %.
(2/n)
5. Akkumineraalit voivat loppua kesken. 6. Akkumineraalien kysynnän kasvu nostaa autojen hintaa. 7. Akkuteollisuus tarvitsee uusia kaivoksia (eli vety ei?). 8. Litium on erotettava avoaltaissa.
(3/n)
Fit for 55 -ilmastopaketti herätti Suomessa keskustelua erityisesti tieliikenteen päästöjen osalta. Monessa keskustelussa nousi esille vanhoja myyttejä ja virhekäsityksiä #sähköautojen päästöistä ja ympäristövaikutuksista.
Henkilöauton eri käyttövoimien elinkaaripäästöt esitetään tässä kuvaajassa, sivulla 12. Kaksi ensimmäistä palkkia ovat bensiini ja diesel. Muut palkit kertovat akkusähköautolle toteutuvat elinkaaripäästöt eri maissa.
Ajokilometrejä 15 000 km vuodessa / 225 000 km yhteensä. (3/n)
Ylen uutisissa puhutaan tänään #sähköautojen akkupaloista.
Kannattaa olla erityisen tarkkana, sillä asiasta liikkuu paljon virheellistä tietoa. Tässä twiittiketjussa muutamia huomioita korvan taakse. #emobility#EV (1/n)
❓ Ensimmäinen kysymys: Perustuvatko esitetyt väitteet luotettavaan lähteeseen? Vai kerrotaanko mututuntumalta heittoja, jotka kuulostavat pelottavalta, mutta eivät anna kokonaiskuvaa asiasta? Valitettavasti jälkimmäinen on kovin yleistä.
Tässä muutama lähde 👇 (2/n)
➡️ RISE (eli "Ruotsin VTT") on tutkinut asiaa pitkään. Tässä tiivistettynä keskeiset havainnot: ri.se/en/our-stories…
"..it would be incorrect to conclude that there is a greater risk of fire with electric cars or that the risks are greater if they do catch fire." (3/n)
*Akkujen valmistuksen päästöt*: Akkujen hiilijalanjälki on kiistatta ollut varsin korkea, mutta se on pienentynyt jatkuvasti vuosien varrella, johtuen mm. valmistusmenetelmien tehostumisesta ja käytetyn sähkön puhdistumisesta. (1/n)
Viime aikoina on kuitenkin julkaistu myös selvästi virheelliseksi todettuja laskelmia. Kuuluisin lienee ruotsalaisen IVL:n laskelma, josta suomalaisetkin mediat uutisoivat. Valitettavasti korjatusta laskelmasta ei juuri uutisoitu. Tässä uudet lukemat: group.vattenfall.com/press-and-medi… (2/n
Tieteellisistä ja vertaisarvioiduista tutkimuksista ehkä paras lienee Auke Hoekstran viime vuonna julkaistu paperi, jossa keskimääräiseksi akun valmistuksen päästöksi saadaan 65 kgCO2/kWh. Se tarkoittaa, että 75 kWh akun päästö olisi n. 4,9 tonnia. sciencedirect.com/science/articl… (3/n)